keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Miksi Ylen toimituskunta syrjii Perussuomalaisia?

Tänä aamuna päätin kirjoittaa kolmannen tekstin peräkanaa samasta aiheesta. Eli siitä, kuinka Yle allokoi tarkoitushakuisesti media-aikaa maamme poliitikoille.

Sarjan ensimmäisessä kirjoituksessani osoitin, että Ylen A-studiossa syrjitään perussuomalaisia poliitikkoja siitä huolimatta, että nämä edustavat eduskunnan toiseksi suurinta puoluetta ja toisessa osassa totesin tämän koskevan myös aihetta, jossa Perussuomalaiset ovat profiloituneet kaikkia muita puolueita vahvemmin ja jonka edustajaa olisi siksi kaiken järjen mukaan pitänyt kuulla sen yhteydessä.

Tässä kolmannessa osassa pohdin, miksi verorahoitteisen mediamme toimituskunta tekee näin. Ja totean, että oman veikkaukseni mukaan asiaa selittää kolme seikkaa.

Ensimmäinen on Ylen toimittajien maailmankatsomus. He kun - lähes koko suomalaisen toimittajakaartin tavoin - edustavat lähinnä Vihreistä ja Vasemmistoliitosta koostuvaa äärivasemmistoa.

Toinen on Perussuomalaisten poliittinen linja, jota voidaan luonnehtia arvokonservatiiviseksi ja maltillisen markkinatalouden mukaiseksi. He siis arvostavat suomalaisuutta ja kulttuuriperintöämme, ovat talouspolitiikan osalta pehmeän markkinatalouden kannalla, eivätkä kannata sellaista syvällistä muutosta elämäntapaamme, jota punavihreä vasemmisto tarjoaa solidaarisen maahanmuuttopolitiikan ja ilmastoalarmismin nimissä.

Kolmas selittävä tekijä on suomalaisten puolueiden kannatuksen viimeaikainen kehitys, joka on johtanut Perussuomalaisten kannatuksen selvään irtautumiseen kilpailijoista, joista jokaisen ajatusmaailma on halla-aholaisia lähempänä toimittajien toiveita.

Tämän kolmannen tekijän kääntöpuolena on vielä nähtävä sen vaikutus muiden puolueiden poliittiseen todellisuuteen. Tarkoitan tällä niiden pelkoa siitä, että äärivasemmistolaisen maahanmuutto- tai ilmastopolitiikan tekeminen johtaisi halla-aholaisten kannatuksen entistä nopeampaan kasvuun. Jonka seurauksena edes nykyinen punavihreä hallitus ei uskalla noudattaa todellista poliittista tahtoaan - eikä ainakaan Ylen toimittajien unelmia.

Edelle kirjaamani kolmen tekijän summana Ylen toimituskunnassa lienee tultu siihen sinänsä loogiseen johtopäätelmään ja toiveeseen, että vaientamalla perussuomalaisten poliitikkojen ääni julkisuudessa nämä voisivat unohtua vaalikansalta. Ja lakkaavat olemasta uhka nykyiselle politiikalle ja etenkin sen äärivasemmistolaisimmille suuntauksille.

Nähtäväksi jää, onnistuuko Ylen toimituskunta tavoitteessaan. Vai kääntyykö heidän poliittinen puolueellisuutensa itseään vastaan joko niin, että joku nostaa verorahojen poliittisen puliveivauksen julkisuuteen eli päivän puheenaiheeksi tai siten, että kun piilossa pidetyt Perussuomalaiset pääsevät vaalikampanjan aikana lopulta jälleen ääneen, tuntuu heidän sanomansa entistä ajankohtaisemmalta ja raikkaammalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yle esitti samanmielisten maahanmuuttokeskustelun
Onko tämä sattumaa vai Yle-tutkimuksen aihe?
Julkaisiko Yle tutkimuksen vai valeuutisen?

13 kommenttia:

  1. Tuo kohta kolme lienee keskeinen syy. Suomessa Yle (ja jopa Hesari) voivat tietoisesti vaieta. Usassa on toisin, CNN:n ja WaPon ja NY Timesin on pakko raportoida koko ajan Trumpista, koska muuten kilpailija tekee sen ja vie klikit ja katsojat.

    Kiinnistin asiaan huomiota jo edellisten presidentinvaalien alla, jolloin Laura Huhtasaaren kommentteja ei uutisoitu.

    VastaaPoista
  2. Se että toimittajista liian iso osa ilmeisesti kuvittelee ja kokee, että "vihreä" ajattelu sijoittuu jotenkin perinteisen politiikan ulkopuolelle ja edustaa niin muodoin itse asiassa jonkinlaista "objektiivisuutta", on yksi juttu. Toinen juttu on se, että tällainen ajattelu on jostain syystä ominaista nimenomaan naisille. Naiset haluavat olla ulkopuolisen valitsijan asemassa, siis pitää ikään kuin kaikki mahdollisuudet avoimina.

    Vihreistä kansanedustajista 17 on naisia, kolmesta jäljelle jäävästä en uskalla varmasti mennä sukupuolesta sanomaan. Se on täysin poikkeuksellinen jakauma, joten sillä täytyy olla erityistä merkitystä. Kuka siitä uskaltaisi puhua?

    Eivät ainakaan vihreät toimittajat, joista, yllätys yllätys, myös taitaa olla valtaosa naisia. Esimerkiksi YLE:n ajankohtaisohjelmissa taitavat, hmmm, kaikki olla nykysin naisia. Myös miehet.

    Perussuomalaisten kannattajista taas on tietääkseni leijonanosa nimenomaan miehiä. -- Jospa tämä onkin se syy, jonka vuoksi asenteet ja tositieto eivät nykyisellään kohtaa? Yleinen naisvaltaistuminen?

    VastaaPoista
  3. Olen jo jonkin aikaa sitten lopettanut Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien aktiivisen seuraamisen ihan henkilökohtaisen hyvinvoinnin takia.

    En usko, että kyseinen laitos kykenee uudistumaan. Uskon sen sijaan, että nuoremmat sukupolvet eivät enää katso ylen ohjelmia ja laitos menettää hiljalleen merkitystään, kun vain eläkeikäiset seuraavat sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä vaan kun yle menee tuollaseksi, itse kyllä katon teema ja tulee hyviä sarjoja, joissa yle siinä ainaki parempi kuin kaupalliseta kanaat, ettei 5min välein ole 5min mainoskatkoja ja tälläsen keskiikäsenä vain peruskoulussa vähän huonoa englantia opiskelleena antaa arvoa hyvälle käännöstekstitykselle ...

      -jpt-

      Poista
  4. Yle ja muu valtamedia on toivoton tapaus. Ei mikään instituutio luovu vapaaehtoisesti vallastaan tai resursseistaan. Toimittajaksi pääsee vain, jos on oppinut oikeaoppiset mantrat. Jos siinä takeltelee, saa lähteä, kuten on nähty.
    Ainut toivo on vapaa media, jota monipuolisesti seuraamalla saa valoa asoiden eri puolille. Monesti nuo mediat toimivat kengännauhabudjetilla, mutta ovat järjestään ajan hermolla varsinkin, kun jotain kaoottista tapahtuu. Juuri tuon takia valtamedia pyrkii tukkimaan kilpailevien tietoläheiden suut, sananvapauden (=oman hegemoniansa) puolustamiseksi!

    Minäkään en kykene seuraamaan valtamediaa suoraan "raakana", vaan kommentoituna vapaasta mediasta.

    VastaaPoista
  5. Minä olen eläkeikäinen enkä ole seurannut Yleä enään kymmeneen vuoteen. Netistä löytyy se oikea tieto.

    VastaaPoista
  6. Olen katsellut useita kertoja Huhtasaaren ja Halla-Ahon haastatteluja YLE:n asiaohjelmissa. Esimerkiksi toimittaja Heikell esiintyi erittäin halveksiva ja vihainen ilme naamallaan esittäessään haastateltaville kysymyksiä ja vastasväitteitä. Tämä antoi itselleni virekkeen suhtautua YLE:een erittäin epäluotettavana mediana. JNE... kuten muutkin toimittaja ylellä.

    VastaaPoista
  7. Loistava analyysi. Korjaa se "puoliveivaus".

    VastaaPoista
  8. Ei kannata haaskata energiaa ja elämää YLEn katseluun. On monia asioita joista löytyy antosampaa sisältöä paivälle.

    VastaaPoista
  9. Hyvä kirjoitus. Entisenä yleläisenä voin sanoa, että olet oikeassa. Persuviha on totta ja näkyy monin eri tavoin. Muistan erään toimituskokouksen jossa palkittu journalisti sanoo haluavansa ohjelmaan jonkin persun "koska on niin kiva nolata niitä ja näyttää kaikille kuinka tyhmiä ne ovat". Ehkä nykyään on jo liikaa fiksuja persuja ettei niitä voi ottaa enää ohjelmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla näkemys sisäpiiristä niin uskomaton kuin se onkin.

      Poista
  10. Yle 24.10.2019

    "HS-gallup: Perussuomalaiset jatkaa kärkipaikalla"
    Kakkosena ovat kokoomus ja SDP.

    https://yle.fi/uutiset/3-11034449

    Artikkelista poimittua:

    Perussuomalaisten kannatus on noussut edelliskuusta 0,7 prosenttiyksiköllä ja on nyt 20,5 prosenttia.

    Kokoomus ja pääministeripuolue SDP jatkavat jaetulla kakkossijalla 17 prosentin kannatuksella.

    Vihreät on neljäntenä 13,9 prosentin kannatuksella. Keskusta on 12,2 prosentissa.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!