sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Miksi hyttyset pistävät yksiä enemmän kuin toisia?

Näin Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa on hyvä siirtää ajatukset kylmänsynkeästä marraskuusta ja terrorismista kesäiseen iltaan ja järven rannalle. Aurinko jaksaa paistaa melkein läpi yön ja lämmin iltatuuli hyväilee kasvoja. Tunnelman täydentävät pienet inisevät lentäjät, jotka istahtelevat kerta toisensa jälkeen saman ihmisen säärille, käsivarsille ja kämmenille. Mutta miksi?

Asiaa on tutkittu amerikkalaisten ja brittiläisten tutkijoiden tekemässä yhteistutkimuksessa. Siinä selvitettiin hyttysen valintaprosessia ihmisten puhtaasta kädestä erittyvien hajujen välillä. Kokeeseen osallistui 18 identtistä ja 19 ei-identtistä naispuolista kaksosparia, joiden iät vaihtelivat 50 ja 90 vuoden välillä.

Kokeessa hyttyset valitsivat reittinsä Y-kirjaimen muotoisen putkirakennelman sisällä siten, että jokaisessa kokeessa putken Y-kirjaimen alaosaan päästettiin 20 hyttystä. Y-kirjaimen muotoisen putkiston eri haaroista puolestaan pumpattiin eri ihmisten hajulla varustettua tai puhdasta ilmaa.

Tutkimuksessa käytettiin neljää erilaista koeasetelmaa: 1) kaksonen vs. puhdas ilma, 2) toinen kaksonen vs. puhdas ilma, 3) kaksonen vs. toinen kaksonen ja 4) puhdas ilma vs. puhdas ilma. Lopuksi tuloksista laskettiin se, kuinka voimakkaasti hyttysen houkuttelevuus periytyy ihmisellä.

Tulosten mukaan identtisten kaksosten välinen korrelaatio oli merkittävästi suurempi kuin ei-identtisten kaksosten ja siten ihmisen houkuttelevuus hyttyselle on voimakkaasti periytyvä ominaisuus. Tällä seikalla on muutamia mielenkiintoisia seurauksia.

Ensinnäkin voidaan todeta, että hyttysten eniten vainoamat vanhemmat saavat keskimääräistä useammin hyttysten vainoamia lapsia. Ja vastaavasti, jos kumpikaan vanhemmista ei kiinnosta hyttysiä, eivät ne luultavasti hakeudu kiusaamaan myöskään näiden lapsia. Ei kuitenkaan aina.

Hyttyshoukuttelevuuden voimakkaasta periytyvyydestä seuraa myös se, että jos niin haluttaisiin, olisi melko helppoa jalostaa ihmisrotu, jota hyttyset eivät kiusaisi juuri lainkaan. Tai vaihtoehtoisesti voitaisiin jalostaa oikea masokistien heimo, joka houkuttelisi hyttyset luokseen kuin hunaja mehiläisen.

Että tuliko tässä nyt arvoisan lukijani mielestä popularisoitua varsinainen nollatutkimus?

Työssä tutkittu hyttynen on Aedes aegypti, joka tunnetaan dengue-viruksen aiheuttaman denguekuumeen levittäjänä. Denguekuumeeseen sairastuu maailmalla vuosittain 50-100 miljoonaa ihmistä, joista 25 000 kuolee. Suomessakin näitä kaukomatkoilta tartunnan saaneita sairaustapauksia hoidetaan vuosittain kymmeniä. Virusta vastaan ei ole rokotetta eikä spesifistä lääkettä.

Nyt tehdyn tutkimuksen tärkeintä antia oli sen varmistaminen, että ihmisten väliset erot hyttysten kohteena ovat periytyviä ja liittyvät kehon erittämiin hajuihin. Tätä tietoa voidaan jatkossa hyödyntää pyrittäessä kehittämään virusta vastaan esimerkiksi tehokkaita karkotteita. Ehkäpä sen seurauksena denguekuumekin saadaan jonain päivänä kuriin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nujertaako banaanikärpäsen bakteeri Dengue-kuumeen?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!