perjantai 21. helmikuuta 2014

Ei naisten vaan taloudellisen hyödyn takia

Iltalehti kertoi aloitteesta, jonka mukaan lumen aurauksen tasa-arvovaikutukset pitäisi selvittää Helsingissä. Taustalla on Karlskogassa Ruotsissa muutettu aurauskäytäntö: nykyisin siellä aurataan ensin jalkakäytäviä ja vasta sitten isoja liikenneväyliä. Siis aivan toisin päin kuin Helsingissä. 

Ensin hymähdin uutista lukiessani, Ruotsistahan on vuosien varrella kuultu mitä omistuisimmista käytännöistä alkaen sukupuolityypillisen käytöksen ehkäisemisyrityksistä. 

Tarkemmin ajatellen aurausselvitys saattaisi kuitenkin olla paikallaan myös Helsingissä. Onhan nimittäin mahdollista, kuten aloitteentekijä perusteluissaan kertoo, että "jalan liikkuville sattuvat liukastumisonnettomuudet aiheuttavat yhteiskunnalle nelinkertaiset kustannukset auraukseen verrattuna". 

Mikäli väite pitää paikkansa, on aurauskäytäntöä todellakin muutettava. Ei naisten vaan kaupungin talouden ja työn tehokkuuden takia.

Ennen selvityksen aloittamista on kuitenkin syytä tiedostaa ettei aurauksen hyötyjen arviointi ole ongelmatonta. Lumesta johtuvat onnettomuudethan ovat todennäköisesti kovin erilaisia isoilla maanteillä ja jalkakäytävillä; eli ongelmaksi muodostuu esimerkiksi sen arvioiminen kuinka monta luunmurtumaa vastaa yhtä kuolonkolaria. Luunmurtuman kustannukset lienee helppo selvittää, mutta kuinka monta euroa maksaa yksi ihmishenki?

Sitäkin on kyllä arvioitu. Yksi hinta-arvio on kaksi miljoonaa euroa ja toinen vakuutusyhtiön korvauksiin perustuva 147000 euroa - kuten tämä hirven hyötyjä ja kustannuksia sinänsä varsin puutteellisesti arvioiva julkaisu kertoo. 

Toivottavasti mahdollinen auraustyöryhmä saa ihmishengen arviointihaarukkaa pienemmäksi kuin hirventutkijat, sillä muuten selvityksestä tulee pelkkä poliittisesti tarkoitushakuinen pamfletti. Paitsi siinä tapauksessa, ettei maantie- ja jalkakäytäväonnettomuuksien välillä ole eroa kuolemantapausten määrässä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Alahärmän junaseisake eli PowerParkin pysäkki
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys
Nainen, lasikatto ja länsimaisen elämänmuodon jatkuvuus
Hirvikärpänen

5 kommenttia:

  1. Hyvä pointti - autokuolemien mediarummutus sokaisee. Vertailuksi:
    Tieliikenteessä kuolee n 300-400 ihmistä per vuosi, mukana sekä moottoriliikenne että kevyt liikenne.
    Kaatumalla kuolee n 1200 ihmistä per vuosi. Miten tuo jakaantuu ulkona vs sisällä kaatuneisiin, selvinnee esim Tapaturmaviraston, muun vakuutusyhtiön, TTL:n tilastoista. Itse en nyt niitä tähän sää, joku osaavampi voisi auttaa?
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän se selvitysryhmä nämä selvitä mikäli sellainen asetetaan.

      Poista
  2. Järkevintä olisi se että tasa-arvolait ja säännökset pitäisi pistää uusiksi, tulee liikaa järjettömyyksiä joita perustellaan tasa-arvolla.

    Yhteiskunta ei ole eikä tule koskaan olemaan tasa-arvoinen, eikä pidäkkään. Ylipäänsä nuo ehdotukset hämärtävät koko tasa-arvon käsitettä ja luulen että nuo ehdotuksen tekijöilläkin on ihan muuta tavoitteen kuin tasa-arvon lisääminen, enemmänkin kyse on lainsäädännön hölmöydestä jota voidaan käyttää polittisesti väärin ja epätasa-arvoisesti.

    VastaaPoista
  3. Arvioijien pitäisi ottaa myös huomioon se, että kuinka monaan noista 1200 kaatumalla kuolemisesta voi vaikuttaa aamun aurauksella, Veikkaan että niistä suurin osa on vanhoja ihmisiä, jotka eivät ole tuohon aikaan menossa töihin. Tai jos ovat, olisikohan valistuskampaja järkevämpi vaihtoehto, etteivät vanhukse toikkaroisi auraamattomilla jalkakäytävillä aamuyöstä.

    Toisaalta, asiaan saattaisi vaikuttaa se, jos Helsingissä ylipäätään aloitettaisiin jalkakäytävien puhdistus edes johonkin aikaan seuraavaa viikkoa tai kuukautta lumisateen jälkeen. Meinaan että nykyisellään kaupuinki näyttää normaalilumisena talvena 70-luvun Sortavalalta kulkijoiden jakakäytävien lumeen tallaamine polkuineen ja lumessa kahlaavine autoineen. Ero mihin tahansa paikkakuntaan kehä kolmosen pohjoispuolella on radikaali, Mutta eihän sitä huomaa, jos ei koskaan muualla käy. Ymmärrän miksi hesalaiset ostavat niitä maastureitaan, eihän siellä enää kohta pääse pihastaan ulos ilman nelivetoa.

    VastaaPoista
  4. "Tasa-arvo" on pelkkä markkinointitermi jolla saadaan mm. naaminoitua vaaditun muutoksen todellisia tarkoituksia. Muutokselle pitää saada aina positiivinen nimi.

    Kehäteiden aukipitämisen uudelleen priorisoimisesta seuraavat talousvaikutukset saattaisivat olla yhteiskunnan kannalta positiiviset; Työmatkaruuhkassa ajetaan enimmäkseen hyvin alhaisilla nopeuksilla ja kolareista selvitään peltivaurioilla. Ja nämähän menevät "muiden", eli vakuutusyhtiön, eli autoilijoiden yhteisvastuullisesti maksettavaksi.

    Kolariruuhkissa ja lumikaaoksessa menetettyjä työtuntejakaan ei lasketa yhteiskunnan tappioksi, nehän eivät ole "keneltäkään pois."

    Jos tätä asiaa ryhdytään pohtimaan niin kokonaiskustannuksien arvioinnissa käytetään tuttua hihastetson -menetelmää jolla saadaan luvut näyttämään muutosta kannattaviksi.

    Kokonaiskustannuksiahan ei voi laskea kun ne ovat suureksi osaksi välillisiä kustannuksia.

    Hassu juttu muuten kun puhutaan yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista niin esimerkiksi maahanmuutolle ei hintalappua löydy kun mukana on niin paljon välillisiä kustannuksia.

    Sen sijaan suomalaisten alkoholinkäytöstä aiheutuville kustannuksille löytyy kyllä hintalappu kuin apteekin hyllyltä siitäkin huolimatta että näistäkin kustannuksista suurin osa on välillisiä kustannuksia.

    Jännää.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!