lauantai 8. helmikuuta 2014

Naisten takaa-ajo, joka miehen suosikkilaji

Tänään on Sotshin olympialaisissa vuorossa ensimmäinen hiihtomatka. Siis naisten takaa-ajo, skiathlon tai suksenvaihtohässäkkä, miten vain. Matkana on kaksi kertaa 7,5 km, joista ensimmäinen perinteisellä ja toinen vapaalla hiihtotavalla.

Tämä on sekä urheilijoiden, että (ainakin hiihdosta kiinnostuneimpien) katsojien parissa vähiten onnistuneena pidetty kilpailumuoto. Mutta olympialaji se on siinä missä muutkin. Kilpailun kannalta keskeisiä seikkoja ovat huollon onnistuminen, suksien vaihdossa sähläämisen välttäminen, lihasten mukautuminen hiihtotavan vaihtumiseen ja hiihtäjän irtiottokyky vapaalla hiihtotavalla.

Tässä kirjoituksessa ajattelin tuoda esiin ajatuksiani sekä ennen kilpailua, kilpailujen aikana että vielä maaliintulon jälkeenkin. Sivu siis päivittyy päivän aikana useita kertoja. Jos formaatti tuntuu mukavalta, saatan tehdä tämän toistekin.

* * *

Ennakkotunnelmia voi pohtia kilpailun lähtölistan perusteella. Sen mukaan kilpailuun osallistuvat kaikki parhaat, eli mitalien voisi ajatella etukäteen olevan Marit Björgenin (kultaa), Therese Johaugin, Justyna Kowalczykin ja Charlotte Kallan (kahdelle näistä muut mitalit) keskinäisen kaupanteon kohteena.

Näin suomalaiset kilpailisivat lähinnä sijoista viisi eteenpäin. Mutta eihän urheilu näin yksinkertaista ole, vaan aina on sijaa venymiselle ja notkahdukselle. Tästä antoi esimerkin Kerttu Niskanen Tour de Skin aikana, jolloin hän voitti kympin perinteisellä helpon näköisesti itsensä Therese Johaugin.

Suomalaisten mitalimahdollisuuksia päivän kilpailussa nostavat myös Justyna Kowalczykin ongelmat. Ne ovat näkyneet koko kauden, viimeksi viime viikonloppuna. Jos puolattaren alavire jatkuu, jää suomalaisten edelle vain kolme ennakkoon "voittamatonta", jolloin heistä yhdenkin epäonnistuessa ripustettaisiin pronssi suomalaisnaisen kaulaan.

Tämä siis edellyttäen, ettei kukaan muista "kuolevaisista" ehdi väliin. Tässä suhteessa vaarallinen on etenkin nuori Heidi Weng, joka on noussut pikavauhdilla nuorten maailmanmestarista aivan maailman terävimmän kärjen taakse. Haastetta siis riittää.

Entä suomalaisten kohtalonkysymykset.

Takaa-ajo ei ole juuri kenenkään suosikkimatka, mutta meikäläisistä se sopii etenkin Anne Kyllöselle ja Krista Lähteenmäelle, jotka hallitsevat hyvin molemmat hiihtotavat. Tammikuun puolivälissä povasin jälkimmäiselle jopa mitalia tältä matkalta.

Molemmat edellä mainitut ovat kuitenkin tällä hetkellä arvoituksia, Krista ei vielä Vantaan SM-hiihdoissa näyttänyt toipuneen Tour de Skin rasituksista ja Kyllönen taas sairasteli viime viikonvaihteeseen asti.

Jos edes toinen näistä kahdesta naisesta on täydessä iskussa, suksi on kohdallaan ja hiihtäjän päivän vire on hyvä, joudumme jännittämään koko kilpailun alusta loppuun. Ja palkintona voi olla jopa mitali.

Muista suomalaisista maailmanmestari Aino-Kaisa Saarinen on ollut koko kauden ajan kilpailu kilpailulta vahvempi. Hänellä on kuitenkin sama ongelma kuin Virpi Kuitusella aikanaan: perinteinen kulkee selvästi paremmin kuin luisteluhiihto. Tosin ei se luistelukaan hyvänä päivänä kaukana maailman kärjestä ole. Mitalimahdollisuuksiin en kuitenkaan usko Aikun kohdalla tänään, vaikka vanhana kettuna hän on varmasti osannut ajoittaa kuntonsa täsmälleen oikein.

Myös Kerttu Niskasella on ollut samaa ongelmaa kuin Saarisella: perinteinen on jonkin verran vahvempaa kuin luistelu. Ero on kuitenkin selvästi pienempi kuin Aikulla ja hyvänä päivänä voidaan mennä kovaa. Niinpä myös Niskanen voi kaiken osuessa kohdalleen haastaa maailman kärkinaiset Kyllösen ja Lähteenmäen tavoin.

Realistinen mutta positiivinen veikkaus kilpailun suomalaistuloksista on seuraava: Lähteenmäki ja Kyllönen sijoilla 4-6, Niskanen sijoilla 6-8 ja Saarinen varmasti kymmenen joukossa, mutta en lähde arvailemaan millä kohdalla siinä listassa.

Odotan siis loistavaa joukkuepanosta, mutta mitali olisi iso yllätys.

* * *

Pirjo Muranen kommentoi latuja. Hänen mukaansa perinteisen latu on mutkainen, jolloin testataan tavallista enemmän hiihtäjien kykyä vaihtaa hiihtotekniikasta toiseen. Samalla pitkää liukua käyttävät kärsivät. Tämä suosii ainakin Therese Johaugia ja haittaa etenkin Anne Kyllöstä. Myöskään vahvat tasatyöntäjät eivät voi hyödyntää vahvuuttaan, mikä saattaa vähentää Marit Björgenin ylivoimaa.

Ratkaisuja saattaa tulla myös perinteisen ladun jyrkässä alamäessa, mikäli joku kaatuu. Tämä ei ole mahdotonta, sillä naiset ovat alamäissä selvästi miehiä huonompia. Naiset hiihtävät myös yleensä siksi kovaa kaikki yhteislähtökilpailut alusta loppuun, etteivät kaatuneet kykene enää ottamaan porukkaa kiinni. Eroa syntyy koska pysähtyneen vauhdin takia tappiota kilpasiskoille tulee paljon enemmän kuin tasamaalla kompuroidessa.

Luisteluosuudella Muranen raportoi pitkästä laskusta vapaan osuuden alkupuolella. Siinä kannattaa kiinnittää huomiota eroihin naisten laskutekniikassa. Samoin pitkissä loivissa laskuissa korostuu suksivalikoiman ja huollon tärkeys - yksi lasku saattaa tuottaa kymmenien metrien eroja, mikäli jollain on erityisen hyvä tai huono suksi; tai mikäli joku on erikoisen huono laskutekniikaltaan. Tai kevyt, kuten Johaug, joka jäänee tässä vaiheessa kärjestä enemmän tai vähemmän keveytensä takia.

En kuitenkaan usko, että kukaan lähtee vielä tuossa vaiheessa yrittämään karkuun. Sen sijaan kilpailun lopullisia ratkaisuja yritettäneen lopun pitkässä ylämäessä ja tarvittaessa tietenkin loppusuoralla. Ylämäkeen lataa ainakin Therese Johaug, joka ei loppusuoralla pärjää muille kärkihiihtäjille.

* * *

Kello 10.20 ennakkotunnelmissa Anne oli varovaisimman ja Krista luottavaisimman oloinen. Aikku taas oli kuin ulkopuolinen asiantuntija ja Kerttua ei näytetty. Jännitys tiivistyy...

* * *

Lähtöä ennen asiantuntijat Sarasvuo ja Muranen vannoivat suomalaisista Kristan ja Kertun nimiin. Annen mahdollisuuksia epäiltiin eikä Aikusta puhuttu mitään. Norjalaisjuhlaa odoteltiin; haastajana lähinnä Kalla.

Lähdössä ensimmäisenä lähtevät saivat viimeisenä lähteviin etumatkaa noin kahdeksan sekuntia. Kerttu Niskanen sai suomalaisista paraan lähdön ja on oman latunsa kärjessä. Lähdössä ei sinänsä mitään ongelmia ja latu on leveä.

Kaikkien sukset näyttävät toimivan niin pidon kuin luiston puolesta, eli huollon merkitys ei näytä muodostuvan niin ratkaisevaksi kuin pelättiin. 1,7 km kohdalla kaikki suomalaiset neljän sekunnin sisällä.

Justyna otti seitsemän minuutin kohdalla auraten hankalan alamäen. Kärjessä hiihtämällä hän pystyi pitämään huolen siitä, etteivät taitavammat laskijat pääse karkuun.

Vauhti on hurja. Seitsemän hiihtäjää on irti, ainoa suomalainen joukossa on Aikku. Kristalla, Annella ja Kristalla näyttää olevan ongelmia. Kärjessä Björgen, Kalla ja Wang.

3,75 km kohdalla Kerttu ja Anne ovat saaneet kärjen kiinni. Kristakin liittyi porukkaan hetken kuluttua.

5,4 km kohdalla kärjessä ovat Kalla, Björgen, Weng ja Saarinen. Krista ja Anne näyttävät olevan edelleen hankaluuksissa, mutta eivät pois pelistä. Saavat hienosti alamäissä porukan kiinni. Täytyy toivoa, että vapaa kulkee paremmin.

Alamäessä norjalaiset menivät tällä kertaa vauhdilla keulassa. Justynankin oli pakko alkaa tulla kunnolla, mutta aurasi hiukan silti. Eroja ei kuitenkaan syntynyt.

Perinteisen osuuden lähestyessä loppua Aikku näyttää hyvältä ja on viidentenä juuri nyt. Niskanen on seitsemäntenä hiukan porukasta jääneenä. Kärjessä Kalla, Björgen ja Weng.

Vaihdossa Justynalla ja Aikulla sohlausta. Kylllönen jäänee ulos kympin joukosta kun tullaan maaliin. Nyt jännitetään Aikun vapaata ja nouseeko Krista tapansa mukaan lopussa. Entä Kerttu?

Aikun vapaa näyttää toimivan, vetää 22 minuutin kohdalla koko porukkaa. Krista on kaukana, eikä taida Kerttukaan enää nousta mitalitaisteluun. Molemmat kuitenkin tulossa kymmenen joukkoon.

Aikku viidentenä Björgenin, Wengin, Kallan ja Johaugin perässä. Vaikuttaisi vetävän tässä vaiheessa henkeä. Taistelijahan tämä nainen on, eli ei varmasti anna senttiäkään periksi.

Aikun tekniikka on nousussa selvästi kulmikkaampaa kuin muilla kärkihiihtäjillä. Justyna otti muut melkein kiinni aika yllättäen. Tuskin kuitenkaan taistelee mitaleista.

27 minuutin kohdalla Aikulla näyttäisi olevan vaikeaa. Periksi ei kuitenkaan anneta. Joka tapauksessa hän on nyt nähdyn perusteella kympin perinteisellä mitalisuosikki.  Näin uskon.

Pitkään ylämäkeen kärjessä menee Johaug, kuten voi olettaakin. Aikulla ei ongelmia, vaikka kulmikasta menoa on edelleen.

Kerttu ja Krista ovat perässä, mutta iskuetäisyydellä mikäli edestä joku katkeaa. Kärkeen ei kuitenkaan asiaa, eikä tietenkään varaa omaan notkahdukseen.

Puoli tuntia hiihdetty. Aikku edelleen kärjen mukana, mutta alamäessä muutaman metrin perässä. Peesistä sitten kärkeen; olisiko taktista osaamista?

Maisemat ladun varrella ovat mahtavat ja Aikku kärjessä. Eli hyvin menee juuri nyt kun 32 minuuttia tulee täyteen. Kerttukin mennyt Justynan ohi kuudenneksi.

13,3 km Aikku edelleen kärjessä, mutta nyt Johaug ja muut hyökkäävät. Ehtivät ohi alamäkeen, mutta toistuuko edellisen alamäen näytelmä?

Ei toistunut, ja nyt mennään jyrkkään mäkeen. Aikulla vaikeaa, mutta sinnittelee.

Johaug ei saa eroa, eli lienee ulkona voittotaistelusta. Björgen ja Kalla ratkaissevat sen. Mutta miten Weng ja Aikku?

Nyt helpotti ja loppuratkaisut ovat käsillä. Olympiakukkula edessä. Kalla lähti, Björgen mukaan.

Johaug, Weng ja Saarinen jäivät. Kalla ja Björgen ratkaisevat voiton. Mäki jatkuu edelleen. Aikku jäänee viidenneksi.

Kalla ja Björgen stadionille, Björgen ratkaisee. Saarinen viisi metriä pronssista.

Aikku lopussa viides. Wengille pronssi, Johaug neljäs. Justyna kuudes selvästi Niskasen edellä, joka jäi minuutin kärjestä. Krista odotettua heikommin vasta 13. Kyllönen romahti kärjestä 2.45 kärjestä; sairastelu vaatii ilmeisesti veronsa.

* * *

Pika-analyysi nähdystä ja koetusta. Suomalaisten joukkuepanos oli vahva, vaikka Kyllönen ei ihan odotetusti hiihtänytkään. Myös Lähteenmäki oli odotettua heikompi. Seuraaviin arvokisoihin ei kummankaan taida kannattaa hiihtää alle Tour de Skitä.

Saarinen oli odotettua vahvempi ja, kuten edelle jo kirjoitin, tulee olemaan kympillä todella vahva. On siinä upea nainen! Mikä vahvuus ja varmuus arvokioissa. Ja kunnon ajoitus. Tämä kun ei todellakaan ollut hänen vahvin matkansa. 

Niskanen puolestaan oli odotetun vahva. Hyvä hiihto ja perinteisellä nuori nainen on varmasti vahvempi kuin tänään. Viestin kannalta vapaan osuus jää isoksi kysymysmerkiksi. Siihen kannattaa alkukaudesta huolimatta harkita Riitta-Liisa Roposta tai jos mahdollista Kaisa Mäkäräistä.

* * *

Blogista. Kirjoitusvirheitä en ala korjaamaan, vaan tämä olkoon kisaselostus sellaisena kuin se tuli kirjattua. Mutta kyllä tämä kirjoittaminen häiritsi kilpailun seuraamista aika lailla.

Tuskin siis toistan tätä. Mutta kokemuksena tämä oli kaikesta huolimatta kyllä varsin hauska! Toivottavasti myös lukijoideni mielestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sprinttihiihtohypoteesin "tieteellinen falsifiointiyritys"
Hiihtäjät on valittu Sotshiin - vaan miten käy itse kisoissa
Kaikuja 1930-luvulta

6 kommenttia:

  1. Se on yhdistelmäkilpailu.

    VastaaPoista
  2. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mutta kyllä. Myös yhdistelmäkilpailun nimellä tämä tunnetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaiset eivät osaa säädellä kilpailukauden rasitustaan. Anne on pahin esimerkki tästä. Hänellä sama ongelma oli jo viime kaudella ja nyt on tehty samat virheet. Annen silmänaluset ovat nytkin tummanpuhuvat, nainen on toipilas, väsynyt, ei lähelläkään huippukuntoa. Marit, Justyna ja Charlotte ovat tälläkin kaudella säädelleet rasitustaan jäämällä pois kisoista, palauttelemalla, harjoittelemalla pääkisoja varten. Suomalaiset vaan kisaavat kaikki mahdolliset. Nyt on pakko huolestua naisten parisprintistä ja viestistä. Toivon, mutta en jaksa uskoa.

      Poista
    2. Olen samaa mieltä. Mutta parisprintistä en huolestu (hiihdättäisin sen parilla Saarinen/Niskanen), mutta pitkä viesti on tämän perusteella suurempi kysymysmerkki.

      Poista
  3. Itse uskon kyllä, että suomalaiset osaavat säädellä rasitustansa. Ainoa ongelma on raha. Tour de Ski on kilpailu, josta saa ylivoimaisesti eniten palkintorahaa. Vielä kun sieltä on paljon muita kovia poissa, taloudellinen houkutus osallistua lienee yksinkertaisesti liian kova suomalaisille. Tour de Skin skippaamalla ja mm/olympiakisoihin panostamalla ei yksinkertaisesti päästä samoille rahasummille. Samoin uskon, että Kyllönen saa sponsoreilta mukavan potin Suomen Cupin voitosta, minkä takia hän lähti hiihtämään kipeänä Vantaalle, vaikka urheilullisesti kyseessä olikin päätön veto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatat olla oikeassa, mutta toisaalta kyllä olympiamenestyksen voi vaihtaa selvästi Tourin palkintorahoja isommiksi tuloiksi.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!