Ranskassa on joukko upseereita tullut siihen tulokseen, etteivät he voi enää vaieta islamin kotimaalleen tuomasta uhasta. Niinpä he ovat julkisessa kirjeessään varoittaneet muslimien ja näiden asuttamien lähiöiden irtautumisesta muusta yhteiskunnasta ja kertoneet sen johtavan ennen pitkää sisällissotaan.
Tämä on tapahtunut siitä huolimatta - minkä upseerit epäilemättä ovat tienneet - ettei heillä ole sananvapautta poliittisissa asioissa. Ja että he joutuvat sotilastuomioistuimen eteen vastaamaan kirjeestään.
Tapaus on mielenkiintoinen monessakin mielessä. Ensinnäkin on tietenkin sananvapauskysymys - voiko mielipiteen ilmaiseminen olla vapaassa Euroopassa vielä nykyisin rangaistavaa?
Toiseksi upseerien ulostulo on jakanut Ranskan poliittista kenttää. Siinä missä hallitusvalta on tuominnut itseensä ja politiikkaansa kohdistuneen arvostelun, ovat upseerit saaneet ymmärrystä etenkin politiikan kansallismieliseltä siiveltä.
Kolmanneksi on tietenkin se kaikista mielenkiintoisin kysymys. Eli osoittautuuko upseerien ulostulo aiheelliseksi. Siihen vastauksen saaminen tosin kestänee vielä jonkin aikaa.
Ja lopuksi se, millä tavoin upseerien kirje vaikuttaa suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Katsotaanko se meillä kotimaansa tulevaisuudesta huolestuneiden upseereiden perustelluksi hätähuudoksi ranskalaisuuden puolesta vai sotahullujen idioottien rasistiseksi möläytykseksi.
Varmaa tässä on ainoastaan se, että ranskalaiset upseerit ovat uhranneet oman tulevaisuutensa torjuakseen Ranskalta sellaisen tulevaisuuden uhan, jonka toteutuminen on heidän mielestään nykyistä politiikkaa jatkaen väistämätöntä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt Yle alitti jopa itse asettamansa riman
Maria Ohisalolta uusi linjaus
Alistuminen vai aggression sietäminen?
Tekstit
