Ranska näyttää joutuneen laajamittaisen islamilla motivoidun terrorismin kouriin, kuten eiliset tapahtumat osoittivat. Nizzassa tunisialaismies tappoi useita uhreja ja Lyonissa pidätettiin afgaani, joka kantoi mukanaan suurta veistä. Lisäksi Saudi-Arabiassa yritettiin tunkeutua Ranskan konsulaattiin.
Islamilaisen maailman viha Ranskaa ja sen maallisia arvoja kohtaan ei kuitenkaan rajoitu vain suoranaisiin terrori-iskuihin. Malesian entinen pääministeri nimittäin kertoi julkisuuteen oman näkemyksensä, jonka mukaan muslimeilla olisi oikeus tappaa ranskalaisia. Myös Turkin sulttaanintekele on yllyttänyt muslimeja länsimaalaisiin kohdistuvaan vihaan väittämällä näiden olevan lähdössä uudelle ristiretkelle.
Tosiasia siis on se, että erittäin monien muslimien näyttää olevan äärimmäisen vaikeata tai jopa mahdotonta hyväksyä ihmisten sananvapaus ja uskontojen asettaminen ihmisten yksityiseksi asiaksi. Tämän alleviivasi viimeistään uutinen siitä, kuinka tuhatpäinen ihmisjoukko kävi bangladeshilaisella poliisiasemalla lynkkaamassa miehen, jonka väitettiin astuneen Koraanin päälle. Edes haulikon laukaukset eivät pysäyttäneet lynkkaajia.
Perimmältään kysymys on siitä, että suuri osa muslimeista on valmis äärimmäiseen väkivaltaan kaataakseen länsimaisen yhteiskunnan ja siihen oleellisesti sisältyvän sananvapauden. Siksi me länsimaiset ihmiset joudumme valitsemaan joko alistumisen näiden vaatimusten eteen tai säilyttämään yhteiskuntamme periaatteet, mutta samalla sietämään islamilaista aggressiota.
On siis syytä kysyä, onko meillä Suomessa järkeä noudattaa sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka ajan myötä johtaa suuren muslimipopulaation syntymiseen. Ja sen seurauksena yhä radikaalimpaan uhkaan elämäntapaamme kohtaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus on ymmärrettävästi välinpitämätön sananvapauden tilasta
Sananvapaus ja fasistinen ideologia
Sebastian Tynkkynen joutui fantasian uhriksi
Tekstit
