Sukupuoli-identiteetti on tunneasia, joka vaikuttaa tulevaisuuden suomalaisuuteen

Suomen uutiset kertoi, että muunsukupuolisiksi tai muiksi kuin heteroseksuaaliseksi itsensä kokevien nuorten osuus on vuoden 2023 jälkeen laskenut merkittävästi Yhdysvalloissa. Tämä osoittaa jutun mukaan, että kyse olisi pikemminkin woke-liikkeen nousun tuottamasta sosiaalisesta ilmiöstä kuin perinnöllisestä taipumuksesta.

Johtopäätös on sikäli looginen, että muunsukupuolisuus tai homoseksuaalisuus ovat helposti nähtävissä lisääntymisen kannalta negatiiviseksi ja siten luonnonvalinnan seurauksena karsiutuvaksi ilmiöksi, vaikka toki taustalla tiedetään olevan myös geneettisiä virheitä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteivätkö seksuaalisuudeltaan poikkeaviksi kokevat ihmiset tuntisi itse olevansa sitä, miksi he identifioituvat – eli kyse ei lähtökohtaisesti ole teeskentelystä tai näyttelemisestä.

* * *

Kansakunnan uusiutumisen kannalta erilaiset sukupuolipoikkeamat ovat luonnollisesti haitallisia, koska ne johtavat usein lapsettomuuteen. Se puolestaan on erityisesti Euroopassa valtava ongelma, koska alueen kantaväestön rakenne on nopeasti ukkoutumassa ja akkautumassa eli aktiivisen väestön osuus on pienenemässä samaan aikaan kun hoivaa tarvitsevien mummojen ja vaarien määrä ensin kasvaa, minkä jälkeen väestö rupeaa supistumaan. 

Suomessa tämä näkyy hyvin Tilastokeskuksen raportista, jossa on kuvattu eri ikä-luokkien määrää vuodesta 1900 alkaen. Tuolloin väestöstämme oli 65-vuotiaita tai vanhempia vain 5,3 prosenttia. Määrä nousi vuoteen 2000 mennessä 15 prosenttiin ja tähän vuoteen saavuttaessa peräti 22,7 prosenttiin koko väestöstä. 

Vastaavasti alle 15-vuotiaita oli vuonna 1900 peräti 35,1 prosenttia, vuonna 2000 enää 18,1 prosenttia ja tänä vuonna enää 15,6 prosenttia koko väestöstä. Viimeksi mainitusta määrästä huomattava osa oli perimältään muita kuin suomalaisia tai edes eurooppalaisia, joiden osuus maamme väestöstä on siten pienentynyt vieläkin nopeammin kuin tilasto näyttää. 

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen väestön vanhenemisen lisäksi myös sen geneettinen koostumus on nopeassa muutoksessa, mikä tulee vaikuttamaan myös maamme kulttuuriin siltä osin kuin perintötekijät ja vanhempien oma kulttuuriperintö määrittävät ihmisten käyttäytymistä, arvoja ja asenteita. 

Valitettavasti suuri osa näistä asioista – erityisesti genetiikkaan liittyviltä osiltaan – on jo pitkään ollut ihmistutkimuksessa kielletty aihe. Eikä meillä siksi ole käytettävissä ajantasaista tutkittua tietoa, jonka pohjalta voitaisiin ennakoida luotettavasti Suomen ja suomalaisuuden tulevaisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa
Espoon Finnoossa on asuntoja, jotka kaipaavat asukkaita
Ihmisen sukupuolet - hybridi-ihmisiä, miesten kohtuja, munakiveksiä jne...

Nuorten mielenterveysongelmista

Verkkouutisissa kerrottiin, että Britannian parikymppiset nuoret ovat mielenterveysongelmien vuoksi useammin poissa työmarkkinoilta kuin 40–44-vuotiaat. Jutun mukaan 18–24-vuotiaista nuorista peräti 34 prosenttia kärsii masennuksesta, ahdistuksesta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä - näin erityisesti nuoret naiset.

Nämä ihmiset kokevat koulumaailman muuttuneen aiempaa kilpailullisemmaksi ja paineistetummaksi, mutta myös työelämä aiheuttaa ahdistusta. Lopputuloksena tästä kaikesta on kyvyttömyys huolehtia omasta toimeentulosta sekä osallistumisesta yhteiskunnan pyörittämiseen. 

Kirjoituksessa mainittiin myös sosiaalisen median vaikutus. Sen sanottiin häiritsevän nuorten oman identiteetin rakentamista, koska normaalin sijasta siellä näkyy joko idealisoitu tai liioitellun kamala versio todellisuudesta. 

Tosiasiassa nuorten ihmisten elinolot länsimaissa ovat tänä päivänä paremmat kuin lähes koskaan ihmiskunnan historiassa. Nälkäkuolemaa ei tarvitse pelätä, eikä ketään pakoteta töihin alle kymmenvuotiaana kuten vielä omien isovanhempieni aikana köyhien lapset joutuivat. Parikymppisiä ei menneiden vuosisatojen tavoin viedä myöskään kuolemaan kuninkaiden päähänpistojen takia vieraisiin maihin, eivätkä vihollisen sotajoukot raiskaa tappiolle jääneen osapuolen naisia pikkutytöistä vanhuksiin.

Siksi pidän länsimaisten nuorten mielenterveyden järkkymistä valtavana paradoksina. Onko minun sukupolveni kautta kaikkien länsimaiden tehnyt virheen halutessaan tarjota lapsille ja nuorille mukavan lapsuuden ja nuoruuden, jossa heihin kohdistuvia vaatimuksia on vähennetty, mutta vapaa-aikaa ja vapauksia maksimoitu? 

Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen on viime aikoina nimittäin havaittu myös Suomessa. Meilläkin 25 prosenttia nuorista kärsii nykyisin mielenterveyden häiriöistä, joskin täällä asiaa on selitetty pikemminkin yhteiskunnan suorituskeskeisyydellä kuin sosiaalisen median luomilla paineilla tai peloilla. 

Parin vuoden takaisen suomalaisen opinnäytteen mukaan sosiaalisella medialla on nuoriin niin positiivisia kuin negatiivisiakin vaikutuksia. Toisaalta se tukee nuorten identiteetin ja itsenäistymisen kehitystä sekä yhteisöllisyyttä, mutta myös altistaa heitä verkkokiusaamiselle, mielenterveydenhäiriöille ja seksuaaliselle häirinnälle.

Verkkouutisten alussa linkittämässäni jutussa mainitusta sosiaalisen median liian kamalasta todellisuudesta esimerkiksi käynee ilmastonmuutoksen uhka. Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron mukaan "ilmastoon liittyvillä kielteisillä tunteilla on vaikutusta henkisen hyvinvoinnin haasteena". Ja hän tarjoaa siitä syystä ratkaisuksi tiedon ja ymmärryksen lisäämistä "ympäristömyönteisen ja hyvinvointia edistävän toiminnan edistämiseksi". 

En väitä kollegalle vastaan, mutta totean kuitenkin, että oikea tieteellinen tieto ei tänä päivänä tavoita kaikkia nuoria. Tähän yksi merkittävä syy on se, että sosiaalinen media on johtanut ihmisten kuplautumiseen. Eli etenkin nuoret hakeutuvat itsensä kaltaisia ajatuksia esittävien joukkoon, jolloin syntyy helposti lumipalloilmiöitä, joissa pienetkin asiat kasvavat vuorten suuruisiksi - ja aiheuttavat sen seurauksena ahdistusta.

Tämän vähän kuin irrallisten ajatusten luetteloksi muodostuneen - anteeksi siitä - kirjoitukseni lopuksi totean, ettei minulla tietenkään ole tarjota patenttiratkaisua nuorten mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Se on harmi, sillä niiden lisääntyminen nuorten parissa lisää jo muutenkin yhä vinoutuneeksi muuttuvan väestörakenteen - eli aktiiviväestön suhteellisen osuuden pienenemisen - vaikutusta yhteiskunnan toimintaan. Ja ehkä myös nopeuttaa sen vääristymistä, mikäli nuorten mielenterveysongelmat johtavat työkyvyttömuuden lisäksi myös lapsettomuuden yleistymiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pojat ovat tyttöjä uskonnollisempia, mutta miksi?
Nuorten ahdistuneisuus ja USA:n metsäpalot
Kuplautuminen johtaa ahdistukseen

SAK ei kannata uutta eläkeleikkuria

Uutissuomalainen kertoi, että SAK vastustaa automaattisen eläkeleikkurin luomista. Näin siksi, että eläkejärjestelmään on nyt rakennettu kaksi eläkkeiden automaattista vakauttajaa. Niistä elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä automaattisesti ihmisten elinajanodotteen pidetessä ja eläkeikä nousee automaattisesti, mikäli ihmisten elinikä pitenee edelleen.

Sen sijaan järjestelmässä ei ole varauduttu siihen, että nuoret ihmiset eivät halua tehdä lapsia edes sen vertaa, että väestö uusiutuisi. Tästä syystä työeläkemaksut ovat viime vuosina nousseet kerta toisensa jälkeen - eikä SAK vastusta niiden edelleen nostamista, koska "nykyisellä maksutasolla emme voi tulevia eläkkeitä maailman tappiin rahoittaa. Mitä aiemmin eläkemaksuja nostettaisiin, sitä pienemmillä muutoksilla pärjättäisiin."

* * *

Vaikka olenkin yleensä varsin kriittinen ay-liikettä kohtaan, olen tässä asiassa SAK:n kanssa samoilla linjoilla. Onhan niin, etteivät ihmisten maksamat työeläkemaksut ole valtion rahaa, vaan ihmisiltä pakkotoimin kerättyä varallisuutta, jonka tarkoituksen on kattaa osin heidän vanhempiensa sekä osa heidän omasta toimeentulostaan työuran jälkeen. 

Siten valtiojohdolla ei ole mandaattia sosialisoida eläkevaroja edes hyvällä syyllä - asiasta on jopa perustuslakivaliokunnan päätös. Käytännössä se voi kuitenkin tehdä niin esimerkiksi eriyttämällä entistä enemmän työstä ja eläkkeistä saadun toimeentulon verotusta - siinähän on jo nyt selkeä ero eläkeläisten maksettavaksi. 

Nyt nähdyn SAK:n ulostulon taustalla on Petteri Orpon (kok) hallituksen tahto leikata kaiken muun lisäksi myös eläkekuluista kokonainen miljardi. Ja se on siksi antanut työmarkkinajärjestöille mahdollisuuden tehdä ehdotus, millä tavalla leikkaus tehtäisiin.

Nähtäväksi jää, millä tavalla muut työmarkkinajärjestöt suhtautuvat hallituksen toimeksiantoon. Asettuvatko myös ne SAK:n rinnalle, vai syntyykö jonkinlaista ristiriitaa? Ja elleivät ne pääse yksimielisyyteen, niin minkälaiseen ratkaisuun hallitus lopulta päätyy.

* * *

Tässä yhteydessä muistutan aiemmin esittämästäni ajatuksesta, jossa eläkemaksut määritettäisiin koko ongelman juurisyyn eli perheiden lapsiluvun perusteella. Eli näen tässä asiassa oikeutuksen sille, että eläkemaksuja korotettaisiin siten, että oman eläkkeensä maksajista huolehtimatta jättänyt henkilö kompensoisi ratkaisunsa seurauksia suurempien työeläkemaksujen kautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Niin makaa kuin petaa - mutta nuorten kannattaisi tehdä lakanoiden välissä muutakin
Lapsettomuuden aiheuttama taakka
Vihreät ja kepulaiset nuoret tahtovat sosialisoida työeläkkeet

Niin makaa kuin petaa - mutta nuorten kannattaisi tehdä lakanoiden välissä muutakin

Eilisessä uutisessa kerrottiin siitä, kuinka Suomen vauvabuumi on niin erikoinen, että se yllätti jopa tutkijan. Näin siksi, että koronapandemian aikana vauvojen määrä on Suomessa lisääntynyt, kun muissa maissa se on yleensä vähentynyt. 

Hyvä näin, sillä uusille suomalaisille on todella tarvetta maamme syntyvyyden pudottua vuoteen 2020 mennessä siten, että naisten hedelmällisyysluku oli vain 1,4. Se tarkoitti, että esimerkiksi viime vuoden heinäkuussa syntyneen 4 184 vauvan sijaan tämän vuoden heinäkuussa päivänvalon näki 4323 pienokaista. Helmi- ja maaliskuussa ero oli vielä sitäkin suurempi.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että nuorten kannattaa todellakin tehdä vauvoja juuri nyt. HS nimittäin kirjoitti tänään maamme eläkejärjestelmästä, joka ei kansainvälisen arvion mukaan ole kestävällä pohjalla, vaan työikäisen väestön eläkemaksuja pitäisi vuoteen 2050-luvulla korottaa jopa 30 prosenttiin palkoista - tai vaihtoehtoisesti laskea eläkkeiden tasoa nykyisestä. 

Valitettavasti näyttää siltä, että ilmastonmuutos tai ainakin siihen liittyvä synkkä uutisointi on Suomessa johtamassa siihen, ettei vauvabuumi tule jatkumaan pitkään. Suuri osa nuorista on nimittäin menettänyt uskonsa tulevaisuuteen: sen seurauksena peräti 42 prosenttia 16-25-vuotiaista on vakavasti harkinnut pidättäytymistä lapsenteosta. 

Valitettavasti on myös niin, ettei koronaan liitetty vauvabuumi ole tosiasiassa kovinkaan kummoinen. Vuoden 2021 syntyvyysluvut ovat nimittäin alussa referoimani eilisen uutisen mukaan buumista huolimatta pienempiä kuin samana ajanjaksona vuonna 2018. 

Hyvää tässä kaikessa on se, että viime kädessä nykyiset nuoret suomalaiset päättävät itse lakanoidensa välissä siitä, minkälaisen elintason he saavat eläkeläisinä - eli niin makaa kuin petaa. Harmillista tässä on kuitenkin se, että vain harva nuori taitaa murehtia elämänsä edellytyksiä kymmeniä vuosia eteenpäin.

Siksi olisi hyvä, jos yhteiskunta eli poliitikotkin kantaisivat korttansa kekoon. Omalta osaltani muistutan, että asiaa voi tarkastella myös hiukan luovemmin kuin pelkkää eläkemaksuprosenttia tuijottamalla tai perhevapaiden pituuksia säätelemällä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lähes 10 prosenttia lapsista maahanmuuttajataustaisia
Lapsettomuuden aiheuttama taakka
Paljaalla paneminen herätti huumorintajuttomat väärinymmärtäjät

Ahdistaako feminismi nuorison masennukseen?

Yle kertoi eilen, että jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä. Syyksi mainittiin yhdessä asumisen aiheuttama ahdistus. Lisäksi nuoria miehiä arveluttivat yhteiskäytössä olevat WC:t ja suihkut.

Toisin sanoen järkyttävän suurella osalla maamme nuorisosta on jonkinlaisia mielenterveysoireita. Ei kai tuollaista ahdistusta voi oikein minään muunakaan pitää.

Asia on tietenkin äärimmäisen vakava, sillä tosiasiassahan nuorten ihmisten on Suomessa tänä päivänä helpompi elää kuin lähes koskaan ennen. Ruokaa on tarjolla joka päivä eikä kenenkään tarvitse nukkua taivasalla. Armeijakäsky ei tarkoita kuolemantuomiota - kuten se tarkoitti suurvalta-ajan Ruotsissa - eikä köyhään perheeseen syntynyt poika ole tuomittu köyhyyteen itsekin.

Nuorten miesten ahdistus ja mielenterveysongelmat eivät siis johdu aineellisesta puutteesta eivätkä edes usein väitetystä tulevaisuuden näköalattomuudesta. Sen sijaan kyse on jostain muusta.

* * *

Uutinen asevelvollisten mielenterveysongelmista toi mieleeni toisen suuren suomalaisen ongelman eli lastenhankinnan nopean laskun. Kirjoitin aiheesta jokin aika sitten ja sain siihen muutaman mielenkiintoisen kommentin, joiden uskon liittyvän tähän samaan nuorten miesten problematiikkaan.

Suurin osa noista kommenteista vahvisti sen, että monilla lapsettomuus johtuu pohjattomasta hedonismista. Eräs anonyymi - ilmeisesti mies - kuitenkin kyseli, että "miksi nuoret suomalaismiehet edes haluaisivat tehdä lapsia kuvottavien femakkosika finskihuorien kanssa".

Tietyllä tavalla samaan suuntaan viittasi myös anonyymi vapaaehtoisesti lapseton nainen, joka kysyi, että "kuka haluaisi tehdä lapsia jos ei ole mitään takeita siitä että se lasten isä pysyy kuvioissa siihen saakka että lapset on edes täysi-ikäisiä".

Hänen mukaansa "kyse on viime kädessä siitä että feminismi on pettänyt naiset. Ei se urahomma ja vapaa seksi ollutkaan niin hyvä idea. Vakaa parisuhde ja perhe-elämä olisi paljon mukavampaa, mutta homma ei toimi jos perheessä on kaksi lopen uupunutta ja kiukkuista uraa luovaa vanhempaa."

Ilmeisesti sama henkilö jatkoi vielä toisessa viestissään, että "lisäksi miehet on koko ajan kuin munankuorilla kun ne ei enää tiedä mitä ne saa olla, mistä seuraa opittua avuttomuutta ja yleistä passiivisuutta. Naiset tulee entistä tyytymättömämmiksi koska kukaan ei oikeasti tykkää isimasuisista pehmomiehistä."

* * *

Kun yhdistin nuo kaksi edelle kokoamaani havaintoa - eli nuorten miesten asevelvollisuuden estävät sinänsä lievähköt mielenterveysongelmat ja vanhempien jatkuvasti heikkenevän sitoutumisen elinikäiseen suhteeseen - vahvistui mieleeni edellä pitkäsi lainaamani vapaaehtoisesti lapsettoman naisen kuvaama käsitys siitä, että ongelma on nimenomaisesti feministisessä nyky-yhteiskunnassa.

Enkä tällä tarkoita sitä, että kaipaisin paluuta aikaan, jolloin taloudellisesti miehestään riippuvaiset naiset olivat väärän parinvalinnan seurauksena tuomittuja koko iäkseen nyrkin ja hellan välissä oleviksi lapsentekokoneiksi. Sen sijaan viittaan nimenomaisesti nykyisen yhteiskunnan feminiinisiin arvoihin, joiden seurauksena maskuliinisesta miehestä on tullut julkisuudessa sylkykuppi ja feminiininen vässykkä on noussut esikuvaksi myös lastenkasvatukseen - ellei perheen sisällä, niin ainakin sen ulkopuolella.

Jos ja kun miehen genetiikka ei kuitenkaan ole muutamassa vuosikymmenessä muuttunut, tarkoittaa tämä muutos monille miehille pakottautumista nykyisen feminiinisen yhteiskunnan luomaan ahtaaseen muottiin, jossa hän ei pääse toteuttamaan - eläinaktivistien ilmausta mukaillakseni - sukupuolityypillistä käyttäytymistään.

Esitän siis hypoteesin, jonka mukaan suurta osaa suomalaisista nuorista miehistä vaivaa feministisen yhteiskunnan normeista johtuva epätasapaino, joka näkyy ahdistuksena, kyvyttömyytenä sitoutumiseen ja mielenterveysongelmina. Ja jonka ultimaattisena seurauksia ovat mm. lapsettomuus ja kyvyttömyys osallistua maamme itsenäisyyden turvaamiseen.

Sama saattaa päteä myös toisin päin. Ehkäpä aiempaa feminiinisen nyky-yhteiskunnan asettaman paineet naisille aiempaa suuremmasta maskuliinisuudesta ovat johtaneet myös näiden parissa samankaltaisiin ongelmiin, jotka sitten näkyvät mm. syömishäiriöinä, kyvyttömyytenä sitoutumiseen, hedonismina ja kaikkien näiden seurauksena myös lapsettomuutena.

Esitänkin, että viime aikoina tikun nokkaan joutuneet yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoittajat ottaisivat edellä esittämäni hypoteesin tosissaan ja panisivat pystyyn tutkimusohjelman, jossa ryhdyttäisiin selvittämään sukupuolten geneettisten ominaisuuksien ja feminiinisen yhteiskunnan luomien paineiden välisten ristiriitojen seurauksia nuorisollemme.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Köyhää on lapsettoman hedonistin elämä
Perussuomalaisten tiedekritiikistä
Pieni flirtti on kadonnut harmauden edeltä