Arkkipiispa Tapio Luoma ja kirkko asettuivat Venäjän tueksi

Kristinusko saapui Suomeen keskiajalla ja vakiintui maan länsiosiin ruotsalaisten valloittajien harjoittamassa roomalaiskatolisessa muodossa. 1500-luvulla Kustaa Vaasa joutui kuitenkin vaihtamaan vakiintuneen uskonnontulkinnan luterilaiseksi, koska tarvitsi rahaa maksaakseen Ruotsin vapauttamiseksi ottamansa lainat velkojilleen. Tämän seurauksena Suomeenkin muodostui luterilainen valtionuskonto.

1900-luvulta alkaen luterilainen kirkko on omaksunut maallisen elämän puolelta uudenlaisia tulkintoja ja toimintatapoja. Yksi tällainen muutos oli viime vuosikymmenen kansainvaelluksen aikana nähty asettuminen viranomaisia vastaan muslimien puolesta.  

Tästä muutoksesta kertoi silloinen arkkipiispa Kari Mäkinen vuonna 2018 seuraavasti. "turvapaikkamenettelyssä ei ole kyse solidaarisuudesta tai politiikasta vaan lain ja kansainvälisten sopimusten noudattamisesta. Sen perustana ovat ihmisarvo ja ihmis­oikeudet, joiden kunnioittamiseen Suomi on sitoutunut. Yksikin tapaus, jossa palautettu on vaarassa joutua vainon kohteeksi, rikkoo tätä sitoumusta."

Tämä linja on säilynyt tähän päivään saakka. Siitä saimme kouriintuntuvan todisteen kun nykyinen arkkipiispa Tapio Luoma yhdessä muiden uskonnollisten johtajien kanssa katsoi asiakseen asettua vastustamaan hallituksen suunnittelemaa lakimuutosta Venäjän hybridihyökkäyksen torjumiseksi.  

Kannanotossa todettiin muun muassa seuraavia asioita:

1. Mahdollisten turvapaikanhakijoiden takaisintyönnön sijaan on etsittävä muita ratkaisuja.
2. Erityisesti paperittomilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus laillistaa oleskelunsa.
3. Perheenyhdistämistä ei tule entisestään hankaloittaa ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuus vaihtaa työperäisen oleskeluluvan hakijaksi tulee säilyttää.
4. Turvapaikkaprosessin aikainen vastaanottoraha tulee säilyttää ennallaan.
5. Kansainvälistä suojelua saavien oleskelulupien pituutta ei saa lyhentää.
6. Palauttamiskieltoa tulee noudattaa kaikissa tilanteissa.
7. Henkilöille, joita ei voida palauttaa, on myönnettävä työn tekoon oikeuttava oleskelulupa tilapäisen oleskeluluvan sijaan.
8. Kansainvälistä suojelua saavien sekä kansalaisuudettomien kansalaisuuden myöntämistä tulee helpottaa. 

Kantaa lakiluonnokseen ovat toki ottaneet muutkin tahot. Sisäministeriön näkemyksen mukaan Venäjä tuskin alkaa tuoda turvapaikanhakijoita Suomen ja Venäjän maastorajalle, koska se tarkoittaisi sekavaa tilannetta myös Venäjän omalla raja-alueella. Se kuitenkin tunnistaa mahdollisuuden ilmiön nopeaan leviämiseen maastorajoille ja siihen on siksi varauduttava.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti katsoi lausunnossaan, että laki on mahdollista säätää, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Hän kuitenkin edellyttää luonnokseen tarkennuksia ja täsmennyksiä. 

Myös Itä-Suomen hallinto-oikeus ja Martti Koskenniemi kaipasivat lakiesitykseen muutoksia ennen kuin se voidaan hyväksyä. Koskenniemi kuitenkin totesi vielä erikseen, että on poliittisen harkinnan alaan kuuluva kysymys, onko ihmisoikeussopimusten loukkaukset syytä tehdä.

Poliisihallitus puolestaan totesi, että "jos sulanmaan aikana maastorajan yli saapuu Suomeen hallitsemattomasti ulkomaalaisia siten, että kaikkia Suomeen tulleita ei tavoiteta viranomaisen toimesta, on toiminta omiaan vaarantamaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta Suomessa... Tämä on todennäköisesti myös välineellistämisestä vastuussa olevan Venäjän tavoite."

Evankelis-luterilaisen kirkkomme johto on siten päättänyt yhdessä muiden kirkkokuntien kanssa tukea Venäjää sen hybridisodassa Suomea vastaan. Tämä on hämmästyttävää ottaen huomiota, että järjestöllä on ainutlaatuinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joka sisältää verovapauden, mutta mahdollistaa jäsenten verotuksen. Ja jälkimmäisen hoitaa vieläpä se maallinen valta, jonka toimia kirkko on nyt asettunut vastustamaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rajalain valmistelu paljasti hyödyllisen idiootin
Itäraja on suljettu, mutta mitä seuraavaksi?
Kirkon ristiretki valkoista heteromiestä vastaan