Kuvasta nähdään, kuinka Helsingin keskustassa lämpötilat ovat olleet korkealla tasolla kylmän 1980-luvun jälkeen ja viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana lämmenneet entisestään. Sen sijaan usein esillä ollut 1930-luvun lämpöjakso näyttäytyy selvästi viileämpänä ajanjaksona.
Tässä mielessä on erityisen mielenkiintoista huomata, että Lapissa tilanne on päinvastainen. Eli siellä 1930-luvun lämpöjakson talvikuukaudet olivat lämpimämpiä kuin nykyisin, vaikka talvet kylmenivätkin uudelleen jo sotavuosien aikana.
Tässä mielessä on myös mielenkiintoista listata mittaushistorian lämpimimmät talvet. Helsingissä kymmenen lämpimimmän vuoden järjestys on 2020, 2008, 1925, 1930, 2015, 1949, 1975, 1961, 1993 ja 1995 eli kaksi kärkisijaa osuu 2000-luvulle, mutta sen jälkeen tulevat viime vuosisadan alun vähälumiset vuodet.
Sodankylässä vastaavan listan järjestys on 2008, 1925, 1930, 1949, 1995, 1992, 2020, 1993, 1973 ja 2005. Toisin sanoen Etelä-Suomen lämpimin vuosi 2020 oli pohjoisessa tilastossa selvästi alempana - eli viileämpi - kuin Helsingissä. Sekä se, että tarkastelemillani paikkakunnilla kymmenen lämpimimmän vuoden listaoilla on seitsemän yhteistä ja vain kolme toisistaan poikkeavaa vuotta, jotka nekin sijoittuvat pikemminkin listojen loppu- kuin alkupuolelle.
Edellä tarkastelemieni tilastojen perusteella on selvää, että Pohjois- ja Etelä-Suomen talvet poikkeavat lämpötiloiltaan selvästi toisistaan, vaikka nähtävissä on myös samankaltaisuuksia. Tämän seurauksena ilmastomallien mukainen lämpeneminen saa selkeästi tukea Helsingin, mutta ei juurikaan Sodankylän tilastoista.
Nähtäväksi siis jää, poistavatko tulevat talvet tämän eron. Eli jatkuuko nykyinen lämpöjakso edelleen ja nostaa myös Sodankylän talvet 1930-lukua lämpimämmiksi - ja lämmittävätkö ne Helsinkiä nykyistäkin enemmän. Vai käykö niin, että tulevaisuus tuo Sodankylän tilastojen valossa mahdolliselta - ellei suorastaan todennäköiseltä - vaikuttavan talvien viilenemisen muodostaen maamme ilmastotilastoista pikemminkin syklisen kuin jatkuvasti nousevan myös Etelä-Suomessa.
Jälkimmäinen vaihtoehto on usein esiintynyt suomalaisten puulustotutkijoiden esityksissä. Heidän mukaansa ilmasto olisi viilenemässä oleellisesti seuraavien muutaman vuosikymmenien aikana saavuttaen pohjan suunnilleen vuosisadan puolivälissä alkaakseen sen jälkeen uuden lämpenemisen. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla mahdollista ilmastomallien perusteella, joiden mukaan erityisesti arktisen alueen ilmasto tulee lämpenemään aivan erityisen nopeasti tulevaisuudessa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutos vähentää eurooppalaisten kuolleisuutta
Ääri-ilmiöitä 1650-luvulta
Nostaako El Niño maapallon keskilämpötilan uuteen ennätykseen?
Ilmastonmuutos vähentää eurooppalaisten kuolleisuutta
Ääri-ilmiöitä 1650-luvulta
Nostaako El Niño maapallon keskilämpötilan uuteen ennätykseen?
Tekstit
Mikähän mahtaa olla lisääntyneen liikenteen ja kaupuingins kasvun vaikutus Helsingin mittauksiin?
VastaaPoistaEsim. autoliikenne, joka jäähdyttimen kautta siirtää moottorin hukkalämpöä ympäröivään ilmaan, on lisääntynyt Helsingissä erittäin merkittävästi sitten 1930. Vaikka samanlaista autoilun lisääntymisistä on tapahtunut myös Sodankylässä, kyse on kuitenkin ihan eri mittaluokan muutoksesta. Myös kaupunki-/taajama-alueen kasvu ja sen myötä lisääntynyt ihmismäärä lämmittävät ympäröivää ilmaa, ja tämäkin muutoksen vaikutus on merkittävämpi Helsingissä kuin Sodankylässä.
Pelkästään asfaltoitujen teiden, aukioiden ja parkkipaikkojen lisääntyminen nostaa kaupunkien lämpötiloja varsinkin jos mittauspisteet ovat jääneet asutuksen keskelle. Onko tämä ns. urbaanilämpö otettu huomioon?
PoistaMinun käsittääkseni näitä ei ole huomioitu IL:n tilastoissa, vaan heidän nettisivullaan ilmoitetaan mittaustulokset sellaisenaan.
PoistaMuistuu mieleen, mutta en netistä löytänyt enää tarkempaa tietoa tapauksesta. Muutama vuosi sitten Glasgowssa uutisoitiin valtavasta ulkoilman lämpötilan noususta kesäaikaan. Sitten ilmeni, että mittauspisteen lähellä olleen jäätelöauton kylmäkoneiden jäähdytyslämpö oli piikin aiheuttaja.
PoistaJamppa vaan
Täältä taustatietoa ”Ennätykseen”:
Poistahttps://wattsupwiththat.com/2018/07/06/friday-funny-scottish-record-high-temperature-caused-by-ice-cream-truck/
Jamppa
Viime kesänä kovasti uutisoitiin, että Britanniassa rikottiin kaikkien aikojen lämpöennätys - kuinkas sattuikaan, Heathrown lentokentällä! Ei ole ihan pieni liekki se, mikä lähtevien koneiden moottoreissa palaa. Varmasti vaikuttaa, ainakin tyynellä säällä, vaikka muuta on yritetty väittää.
PoistaEikö vielä ollut niin, näitä mittausasemia ole oikein siirretty harvaan asutuilta alueilta taajaan asutuille alueille.
Mitä on tullut seurailtua auton lämpömittaria niin lämpötila vaihtelee hyvinkin läheisillä alueilla viiden asteen haarukassa 15 kilometrin reitin varrella. Ja niillä kylmemmillä alueilla on säännöllisesti kylmempää ja lämpimämmillä lämpimämpää. Eli mittauspaikan valinta ihan kaupungin ja lähialueiden sisällä tuottaa vuosilämmöksi ainakin viiden asteen verran erilaisen käyrän. Selvästi taajamien ulkopuolella ajettaessa ei tuo vaihtelu ole läheskään niin jyrkkärajaista sijainnin mukaan kuin kaupungissa ja sen liepeillä. Veikkaan että lämpötilojen nousun syynä on melkolailla kokonaan tämä ihmisen toiminnan aikaansaama lämpökuorma ja mittausasemien sijainti siihen nähden.
VastaaPoistaAjelin joskus takavuosina useinkin Hesan ja Lappeenrannan väliä, eri vuodenaikoina. Oli silmiinpistävää, kuinka kevät näytti tulevan aina muita paikkoja myöhemmin Porvoon itäpuolella ja Ylämaan tietämillä. Kysyinkin asiasta joillain tiedepäivillä meteorologi Seija Paasoselta, ja hän vahvisti sen, että meillä on tosiaan puolta maata hyvinkin pienempiä ilmastoalueita - vaikka niitä ei koko maan ennusteissa otetakaan huomioon. Ylämaan osalta hän aprikoi Venäjän mannerilmaston vaikuttavan tilanteeseen. Ehkä nämä paikalliset säät tulevat käsiteltyä tarkemmin maanviljelijöiden sääpalvelussa, mutta uskon, että ne kiinnostaisivat muitakin.
PoistaKun nuorna miehenä, opiskeluaikaan, olisiko ollut vuosi 1987 tammikuussa, olin iltatöissä Lauttasaaren tupakkatehtaan vartijana.
VastaaPoistaMuistan työvuoron päättyessä, noin 22.00 jäin odottelemaan linja-autoa Espoon keskustaan.
Tuolloin, uutukaisen uutta oli digitaalinen lämpömittari Lauttasaaren tornissa. Tämä punaloisteinen mittari posotti -34 pakkasasteen "lämpötilaa".
Tunsin itseni pakastekalaksi.
Jo silloin tulin miettineeksi ihmishistorian suhdetta luontoon: Lehtiartikkelit yms. uutisointi suhtautui säätilaan, kuin myös luonnonhistoriaan vain ihmisperspektiivistä. Ikäänkuin jääkauden päättyminen olisi ollut vain prosessuaalinen sytyke ja tarkoitus ihmiskehityksen historiassa; vain ja ainoastaan.
Kuitenkin, ihmisen historia on surkean lyhyt maailmallisessa historiassa, puhumattakaan universaalisesta mitasta.
Pleistoseenikauden apinaihmiset elivät -suuremmassa mitassa - vain hetki sitten.
Lienee kuitenkin selvää, että ihmisen historia tulee päättymään huomattavasti aikaisemmin, kuin tämä elämänlähde, aurinko alkaa osoittamaan hiipumisen merkkejä.
Onko siis asteiden murto-osilla sen suurempaa merkitystä....
Jep, muistan palelleeni Kampin laiturilla nro 50? Se josta lähti 147 Laurinlahteen. Inttitalvi -85 rannikkolinnakkeella oli saatanallis-perkeleellisen kylmä. Tehtiin jäätie mantereelle, keskimäärin oli 50 senttiä jäätä ilman varusmieslisää.
PoistaNämä tammikuun kovat pakkaset on vähätelty "asiantuntijoiden" suulla siten, että olisi ollut vielä kovemmat pakkaset, jos globaalia ilmaston lämpenemistä ei tapahdu. Uuden presidentin puheessa kuulin sanan "globaali", niin arvasin heti, että tulee myös huoli ilmaston muutoksesta.
VastaaPoistaEi tarvitse kuin ajaa Jyväskylän keskustasta viisi kilometriä pohjoiseen, niin koivu on hiirenkorvilla keskikaupungissa edellä viikon päivät lähiöihin verrattuna.
VastaaPoistaPyöräilin vuosia Espoossa 8 km töihin. Kyllä todella selvästi tunsi tyynellä ilmalla lämpötilan ja kosteuden vaihtelut korkeuden mukaan. Vaikka korkeuserot oli pienet.
VastaaPoista