lauantai 6. kesäkuuta 2020

Mitä Kulmunin erosta seuraa?

Puheenjohtaja Katri Kulmuni (kepu) erosi eilen valtionvarainministerin tehtävästä. Syyksi mainittiin kilpailulainsäädäntöä rajusti taivuttava sopimus äärimmäisen kalliista henkilökohtaisesta konsultoinnista veronmaksajain varoilla.  

Todellisuudessa syynä lienee ollut vähintään yhtä paljon hänen ja Keskustan jääminen hallituksessa pääministeri Sanna Marinin (sd) ja muun vihervasemmiston jalkoihin. Ja siitä johtuva puolueen kannatuksen romahdus kymmenen prosentin tienoille. 

En lähde tässä pohtimaan puolueen henkilövalintoja sen enempää ministereiden kuin puheenjohtajistonkaan suhteen. Sen sijaan totean, että näin toimiessaan Katri Kulmuni todennäköisesti pelasti tulevaisuutensa ammattipoliitikkona. 

Samalla Keskusta saa vielä yhden mahdollisuuden kannatuksensa kohentamiseen. Ongelmana vain lienee, ettei sellaista ole saavutettavissa jatkamalla nöyristelyä vihervasemmistolaisen naiskolmikon edessä ja sitä kautta valtiontalouden tuhoamista erilaisilla maailmanparannusprojekteilla. 

Seuraava todellinen näytös tässä asiassa esitetäänkin syksyllä, kun edessä ovat hallituksen seuraavan vuoden budjettipäätökset. Niiden varjona ovat erityisesti ensi huhtikuun kuntavaalit, joihin maamme vanha valtapuolue ei varmasti halua lähteä kymmenen prosentin kannatuksella. 

Niinpä edessä on mielenkiintoisia poliittisia kiemuroita, joista hallituksen kaatuminen ei ole poissuljettu. Siihen on kuitenkin pitkä matka, sillä vihervasemmisto lienee niin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen - jossa se voi estoitta polttaa miljardikaupalla rahaa omien intressiensä toteuttamiseen - että sieltä saattaa hyvinkin tulla ymmärrystä keskustalaiseen siltarumpupolitiikkaan, jonka voisi kuvitella nostavan myös Maalaisliiton perillisten kannatuksen hiukan korkeammalle tasolle.

Jos tämä riittää Keskustalle, ei jatkossakaan tulla näkemään tiukentuvaa talouspolitiikkaa, vaan maailmaa parantavan jakopolitiikan lisäksi myös siltarumpujen rakentaminen kiihtyy. Näin seuraavien vaalien jälkeinen hallitus joutuu pakon edessä tekemään ratkaisuja, joista tulevat ministerit joutuvat maksamaa kovaa poliittista hintaa suosion kadotessa kuin tuhka tuuleen.

Edessä on siis likaista peliä, jonka seurauksia maksetaan vielä pitkään. Erityisen surulliseksi tämän tekee se, että Kulmunin eroa seuraavan tragikoomisen katastrofin maksumiehiksi joutuvat aivan tavalliset suomalaiset ihmiset, joiden on joka tapauksessa uudelleenrakennettava maamme talous tällä hallituskaudella syntyvien raunioiden päälle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

12 kommenttia:

  1. Jotenkin tulee mieleen sarjakuvastripit, joissa vaimot tuhlaavat miesten hankkimia rahoja. Valtiotasolla annit ja armit törsäävät vain vähän suuremmalla kädellä. No, persvakoäijät maksavat lystin, vaikka vähän naama norsunv...lla. Mitäpä sitä ei naisten vuoksi tehtäisi?

    VastaaPoista
  2. Nykyisistä hallituspuolueista SDP on kohdannut Paateron ja Rinteen erot.
    Keskusta Kulmunin eron ja vihreistä Haavistoa tutkitaan...
    Onhan se tietysti totta kun sanotaan, että kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja mutta kovin kalliiksi tämän hallituksen leikit käy.
    Sen verran tolkuttomasti rahaa jaetaan kotimaassa ja tuskin jaksaa hengitystä pidättää mihin nykyhallitus meidät upottaa EU:n/euron kanssa?
    Ja kun maksajat ei välttämättä ole persvakoäijiä vaan meidän lapsemme ja lapsenlapsemme ja lapsenlapsenlapsemme... Onko tässä mitään järkeä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelastus?
      https://yle.fi/uutiset/3-11386234

      Poista
  3. Yli 80 miljoonaa euroa Kontiomäki-Pesiönkylä radan korjaamiseen. Selkeää siltarumpupolitiikkaa Kepulandiassa.

    En usko Kulmunin poliittiseen ylösnousemukseen. Se oli nyt tässä. Joviaali setämies Lintilä tilalle VM:öön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulmunista tehdään mediassa jo täyttä vauhtia suoreselkäistä vastuunkantajaa, jonka tekemä virhe oli sittenkin varsin mitätön. Eli kyllä hän palaa ennemmin tai myöhemmin.

      Poista
    2. Palaa tai ei pala tulessakaan! Tytönheitukka vielä on.

      Poista
  4. Kiuru jätti vuotavan kohdan sotemalliin ja ansan kepuleille. Maakunat ja niiden jako ei mene tasan. Kas kun Etelä-Savo pitää kynsin hampain kiinni Savolinnasta ja kumppaneista. Mikkelin muajussi MMM Leppä taas pitää kynsin hampain kiinni omasta hillotolpastaan ja uhoaa, että makuntaesitys toteutetaan etelän tahdon mukan, tai tulee hallituskriisi eli ero.
    Tässä se Kiurun kierous tulee hyvin esiin. Jätetään kepu keskenään kinaamaan omistaan.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet ovat esimerkiksi Twitterissä huomanneet, että Kulmunin ero peitti alleen monia isompia asioita, kuten rahan lappamisen Välimeren maihin.

      Poista
  5. "Aku Ankka ja Nietzsche" -teoksen kirjoittaja epäili eräässä puhekuplassa sitä, sisältyykö slaavilaisiin kieliin jokin kirous, kun hänen venäjää harrastava sankarinsa heräsi eräänä aamuna huomaten muuttuneensa munaskuitaan myöten ryssäksi!

    Ehkä K-kirjaimeen liittyy tuollainen kirous. K niinkuin Keskusta, Katri Kulmuni, Kauko Koplaaja. K saa Kenkää, K ja Kotimaakuntien Kotimaa.

    Kun oikeudellisia Käsittelyjä seurataan, ei Kannata unohtaa, että aikoinaan oikeuskanslerina toiminut Jorma S Aalto ei nähnyt Juhantalon toiminnassa mitään huomautettavaa. Vasta Sosialidemokraatti Söderman Keitti jutun Kokoon. Kuka nyt?

    Muuten olen sitä mieltä, että nämä tapaukset -- Haaviston ja Kulmunin -- kertovat identiteettipolitiikan yhdestä ihan tietystä ominaisuudesta -- eli siitä tavasta, jolla uhriajattelun vahvistuminen johtaa väistämättä omankädenoikeuteen. Asiasta lisää nimeäni klikkaamalla.

    Ja muuten olen sitäkin mieltä, etteivät puolueiden kannatuslukemat ole juurikaan seurausta mistään mitä ne tekevät. Enemmän on aina kysymys siitä missä asemassa mikin puolue sattuu olemaan, kun identiteettipoliittisesti signaloivat asiat pulpahtavat julkisuudessa pinnalle. Esimerkiksi Sanna Marinin asema pääministerinä johti demarien kannatuksen rajuun hyppäykseen, kun pandemia sattui paikalle.

    Politiikka ei oikeastaan ole nykyisellään mikään arvoista. Ei meillä ole oikein ajattelevia poliitikkoja.

    VastaaPoista
  6. Jos puhutaan kepulaisesta siltarumpupolitiikasta, niin ajankohtaisimpana tulee mieleen Sipilän junailema Hailuodon silta, jolle on tänä keväänä myönnetty luvat sekä 150 miljoonan euron edestä laskutettavaa lestadiolaisfirmoille.
    https://yle.fi/uutiset/3-11202379

    Nyt kun vihervasemmiston tehotytöt ovat päässeet toteuttamaan shoppailuholismiaan isolla rahalla, niin eipä siinä kepulaisten aluepoliittinen tyynnyttely paljoa vaakakupissa paina. Mutta älkööt me tulko huijatuiksi: sosialismi johtaa aina kurjuuden tasajakoon.

    VastaaPoista
  7. Taitaa Katri yrittää uusia puheenjohtajuutensa puolueessa. Luopuuko sittenkään valtion varoista. Kestääkö henkinen kantti neljän kuukauden vaalikamppanjan?

    VastaaPoista
  8. Takaisin elinkeinoministeriksi. Vrt sossujen postisekoilu.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!