tiistai 30. kesäkuuta 2020

Vihreää hallituspolitiikkaa

Suomessa ja Ruotsissa on sosiaalidemokraattisvetoiset hallitukset. Molemmissa maissa myös hallitusyhteistyö kipuilee niihin kuuluvien vihreiden puolueiden takia.

Ruotsissa on kysymys löperöstä maahanmuuttopolitiikasta. Sikäläiset demarit ovat nimittäin huolestuneet ainakin jossain määrin siihen liittyvistä ongelmista ja tahtoisivat asettaa rajan vuosittaisille maahanmuuttajamäärille.

Tämä ei kuitenkaan käy maan Ympäristöpuolueelle, joka ei hyväksy mitään rajoituksia. Niinpä asiasta huolestunut päähallituspuolue on lähtenyt hakemaan tukea oppositiosta, jotta se voisi pelastaa Ruotsissa sen mikä on vielä pelastettavissa.

Ympäristöpuolueen mukaan tämä sotii vapaata turvapaikanhakuoikeutta vastaan eikä sen takia ole hyväksyttävää. Siksi puolueen sisältä on kuulunut ilmoitus, jonka mukaan "emme tietenkään voi olla mukana hallituksessa, jossa siinä mukana olevat puolueet tekevät eri päätöksiä".

Suomessa maahanmuuttopolitiikan lieveilmiöt ovat Ruotsia vähäisempiä, eikä hallituksessa ole asian suhteen erimielisyyttä: kaikki puolueet Vasemmistoliitosta ja Vihreistä Sosialidemokraatteihin, RKP:hen ja Keskustaan tukevat voimakkaasti maamme kansoittamista kehitysmaalaisilla ruotsalaisen esimerkin mukaisesti.

Meillä ongelmaksi on sen sijaan muodostumassa koronakriisin aiheuttama yllättävä julkisen sektorin velkaantuneisuus, joka on vaikeuttanut hallitusohjelmaan kirjattujen maailmanparannushankkeiden toteuttamisen. Niinpä Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki on julistanut, ettei valtion velanotto ole minkäänlainen ongelma - asia, jonka takia hänet leimattiin epäisänmaalliseksi.

Vihreiden Maria Ohisalo  on puolestaan lähtenyt uhkausten tielle ja ilmoittanut puolueensa eroavan hallituksesta, mikäli se ei toteuta ohjelmaan kirjattuja ilmastonmuutoksen torjuntatoimia. Jokainen äänestäjä voi tietenkin miettiä, onko tämä nykyisessä tilanteessa vastuullista hallituspolitiikkaa, mutta ainakin asiasta uutisoineen Iltalehden mukaan Ohisalon uhkauksen syynä on pyrkimys kääntää puolueen laskenut kannatus jälleen nousuun.

Nähtäväksi jää, miten Ruotsin ja Suomen hallitukset jatkavat. Tosiasia kuitenkin on, että molemmissa maissa hallitukset saattavat kaatua tai elleivät ne tee sitä, on hinta kova näiden maiden asukkaille. Omana toiveenani on, että mahdollisimman moni äänestäjä ymmärtäisi tämän ja muistaisi asian myös tulevina vuosina päästessään käyttämään valtaansa vaaliuurnilla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sähkö tulee töpselistä
Onko hallitukselta unohtumassa oleellinen?
Vihreät ovat muita korruptiomyönteisempiä

5 kommenttia:

  1. Maailma on kokenut koronan vuoksi suuren muutoksen eikä lopputulosta vielä edes tiedetä.
    EU:n rahoitusratkaisut etelän maille on vielä viimeistä päätöstä vaille. Näyttää kuitenkin siltä, että siitä tulee taas kerran kallis Suomelle.
    Suurien muutosten jälkeen täytyy arvioida tilanne uudestaan ja tehdä muuttuneessa tilanteessa oikeat ratkaisut, jotka ovat Suomen ja suomalaisten kannalta hyvät.
    On siis todella surullista, että vihreät lähtevät tässä tilanteessa kiristyksen tielle. Se ei ole koskaan ratkaisu eikä siihen pidä alistua.
    Suomea voidaan hallita ilman vihreitäkin.

    VastaaPoista
  2. On kai erona Ruotsiin sekin, että meillä tämä sukupuolittuneisuus näyttelee hyvin vahvaa roolia politiikassa nyt. Vihreän puolueen kahdestakymmenestä kansanedustajasta seitsemäntoista on naisia, ja niistä kolmesta en tiedä. Vasemmistopuolueilla ja Keskustallakin on nuori nainen puheenjohtajana.

    Eli elämme eräänlaisessa tippaleipäaivojen lastentarhassa, jossa ihan vakavissaan puhutaan esimerkiksi "intersektionaalisesta feminismistä". Ja tietysti "turvapaikoista" eikä kansainvaelluksesta.

    Kirjoitin juuri blogitekstin jossa yritin jotenkin hahmottaa tätä kaikin tavoin kummallista tilannetta -- politiikan sukupuolittumista eli naisistumista. Se ei ole mikään sivuseikka, vaan aikamoinen ajattelun rappeutumisen indikaattori.

    Ilmastokysymys on ehkä hyvä esimerkki siitä, ettei veressä tarvitse olla montakaan promillea alkoholia, kun pää on jo täysin sekaisin.

    VastaaPoista
  3. Ruotsin ja Suomen hallitukset ohjaavat maitaan vuoren seinään ja haluavat pitää ohjaamoiden ovet lukossa. Siitä näkövinkkelistä heidän toimintansa tulee ymmärrettäväksi. Rikkomalla kansojensa koheesion ja velkaannuttamalla maat konkurssikuntoon marksilaiset hallitukset pyrkivät rikkomaan munat. Sen jälkeen olisi vuorossa munakkaan teko, eli keskitetty kansainvälinen totalitaristinen hallinto. Missään ei kuitenkaan ole rikotuista munista saatu aikaiseksi muuta kuin myrkyllisiä massamurhadystopioita. Tämä on hysteerisille blm-ministereille vielä toistaiseksi salaisuus, sillä he ovat joko lintsanneet historiantunneilta tai sitten koulujen ja yliopistojen opetusohjelmat ovat olleet poliittisesti korrekteja (=puppua).

    Nämä hallitukset eivät toimi kansojensa parhaaksi, vaan ovat uhraamassa ne suuremman päämäärän saavuttamiseksi. Touhu täyttäisi maanpetturuuden tunnusmerkit, mutta meillä valtakunnansyyttäjä on takertunut yhteen sanaan, syystä tai toisesta.

    Ennen vuoden 2012 vaaleja edellä mainittu Arhinmäki piti eduskunnassa erittäin jämäkän puheen, jossa hän arvosteli Kreikka-tukia. Pian sen jälkeen hän puhui päinvastaista ja nyt millään ei ole enää mitään väliä. Auttaisikohan asiaa, jos kansanedustajien toimikausia rajoitettaisiin. Tällöin edustajan tehtävästä ei muodostuisi nykyisen kaltainen elinikäinen ammatti, jossa henkilökohtainen työpaikan varmistaminen on keskeisin motiivi? Esimerkiksi kahden toimikauden jälkeen pitäisi olla kaksi kautta siviilitöissä realismia keräämässä.

    VastaaPoista
  4. Jotenkin olen alkanut epäilemään, viimeaikaisten tapahtumien johdosta, että tuo naissukupuoli on todellakin "heikompi astia". Liikaa niitä ei saisi politiikan johtopaikoille päästää. Tuntuvat miehetkin lepsuuntuvan heidän rinnallaan.

    VastaaPoista
  5. Vain niinhän ne Lemin viisaat ukkelit: "Akoil ja susil on tä mailma pilattu!"

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!