keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Naudanlihadebatti sortui asiavirheisiin

Helsingin Sanomissa oli kolme mielipidekirjoitusta naudanlihan ilmastovaikutuksista. Ja jokaisessa oli selkeä asiavirhe, yhdessä teknisluonteinen ja kahdessa muussa maailmankatsomuksellisesta epärehellisyydestä juontava.

Teknisluonteinen virhe löytyi Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoituksesta, jossa he kertoivat naudanlihan hiilijalanjäljestä tehdyn vain yhden suomalaisen tutkimuksen. He väittävät, että "vertaisarvioinnissa tämäkin tutkimus käydään vielä läpi ja vasta sen jälkeen voimme puhua todellisista, tietyn menetelmän mukaan lasketuista hiilijalanjäljistä".

Tosiasiassa vertaisarviointi on prosessi, jossa kaksi tai useampia saman alan tutkijaa tarkistaa, että tutkimuksessa tehdyt johtopäätökset perustuvat siinä saatuihin tuloksiin, ja että niiden tuottamiseksi on käytetty asianmukaisia menetelmiä, joilla ilmoitetut tulokset on mahdollista saada. Lisäksi arvioidaan, että tutkimusartikkeli sisältää oleellista uutta tietoa.

Siten vertaisarviointi ei tee lasketuista hiilijalanjäljistä sen todellisempia kuin mitä ne ovat tällä hetkellä - se ainoastaan vahvistaa, että tutkimus ja sen tulkinnat on tehty teknisesti ja loogisesti oikein. Itse tutkimuksen tuloksen merkitys selviää vasta ajan myötä laajemman tutkijayhteisön tutustuttua tutkimusraporttiin.

Tämä siis teknisestä virheestä. Sen sijaan toisessa eläinoikeuspuoluelaisten kirjoituksessa väitettiin, että "Sitran elämäntapoja koskevan listauksen mukaan kasviperäiseen ruokavalioon siirtyminen on toiseksi tehokkain keino vähentää päästöjä autosta luopumisen jälkeen".

On selvää, etteivät kasviperäiseen ruokavalioon siirtyminen tai autosta luopuminen ole edes likimain tehokkaimpia keinoja vähentää päästöjä. Paljon tehokkaampia keinoja ovat esimerkiksi pidättäytyminen lasten hankinnasta tai kehitysmaista Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta sekä tämän ideologian onnistunut levittäminen myös muihin ihmisiin. Erityisen tehokasta olisi sitoa väestöräjähdyksestä kärsivien maiden kehitysapu niiden väestönkasvuun tavalla tai toisella. 

Lienee kuitenkin ideologinen valinta, että meillä puhutaan kasvisruuasta ja autoilusta - joskus myös omien lasten lukumäärän rajoittamisesta - sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin tiettyjen kehitysmaiden ihmisten oikeutta holtittomaan lisääntymiseen tai siirtymiseen korkean hiilijalanjäljen maihin.

Kolmannessa eli WWF:n mielipidekirjoituksessa väitettiin, että "eläintuotannon vaatiman pinta-alan jatkuva laajeneminen on hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) mukaan tärkein syy lajien sukupuuttoaaltoon". Myös tässä kirjoituksessa sivuutettiin todellinen syy eli ihmisten määrän kasvu niissä maissa, joissa lajien sukupuuttoaalto on käynnissä. 

Se on nimittäin juuri kasvava väestö, joka tarvitsee kasvavaa pinta-alaa eläintuotantoonsa, jonka varassa he elävät. Mutta eihän se tietenkään ole edes WWF:n agendalla, että mainittaisiin kehitysmaiden holtiton lisääntyminen monien ympäristöongelmien perimmäisenä syynä. 

Yhteenvetona edelle kirjoittamastani onkin todettava, ettei ympäristökeskustelu ole päässyt vieläkään eroon älyllisestä epärehellisyydestä. Ei ainakaan HS:n julkaisemien mielipidekirjoitusten tasolla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

10 kommenttia:

  1. HeSa puolueettomuudessaan julkaisee vain yhtä näkemystä. Todelliset syyt, jotka professori mainitsee, eivät pääse milipidesivuille, koska rasismi ja BLM.

    VastaaPoista
  2. Ei kait proffa katso, että Hesarin toimituskunnan kelpuuttamat mielipidekirjoitukset edustavat minkäänlaista älyllistä tai varsinkaan tieteellistä tasoa?

    VastaaPoista
  3. Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut, että siihen aamun hirssipuuroon Saharan eteläpuolella pitäisi saada se desogestreelisilmä.
    Suorastaan säälittävän liikuttavaa hakea syytä vaikkapa autoista.
    Iän myötä olen entistä enemmän alkanut pitää Linkolan kirjoituksista.

    VastaaPoista
  4. Mihin jouduttaisikaan jos ihmiset, toimittajatkin, yhtäkkiä heittäytyisivät älyllisesti rehellisiksi.

    Taivas varjele. Liikakansoituksen takaa paljastuisi kehittymättömyys. Kehittymättömyyden takaa paljastuisi kehityskyvyttömyys. Kuka siitä tohtii puhua? Parempi pudottaa koko juttu ajattelun ammottavaan tabuaukkoon.

    Ja kuinkas niitä muotivaatteita sitten kulutuskeisareille ja keijukaisille myytäisiin, kun mainoksiin obligatorisesti nyt tungetut toiskulttuuriset mannekinit assosioituisivatkin kehityskyvyttömyyteen eikä hienoon monikultturismiin.

    Kulutus yleensähän ei mitään merkitse eikä ratkaise. Paitsi naudanlihan kulutus. Se ratkasee kaiken maan ja taivaan välillä.

    Sitäpaitsi turkis on murhaa ja niin poispäin. Ei lehmiä saa tappaa. Niilläkin on suuret ruskeat silmät. Ontologinen kehä sulkeutuu. Ne ovat suojelukohde.

    Pitkä matka on sen ymmärtämiseen että maailma romahtaa poliittiseen korrektiuteen. Hesarille se on jo täysin tavoittamattomiin karannut mahdollisuus.

    VastaaPoista
  5. Saksassa laitettiin elvytyspaketti investointipainotteiseksi ja siellä isona asiana energiantuotanto ja sen kehittäminen. Suomessa elvytyspaketti on lähinnä kuluja jatkossa lisäävää syömävelkaa, Saksassa tehdään investointeja joka synnyttää uutta liiketoimintaa ja samalla pienentää energiantuotannon ilmastovaikutuksia.

     

    Suomessa ilmastotekona satsataan kävelyyn ja luontopolkuihin. Ympäristöministeriö meinaa kerätä rakennushankkeista BIM-malleja, joiden perusteella sitten voidaan 50 vuoden päästä kierrättää rakennusmateriaaleja ja ilmasto pelastuu. En ymmärrä, miten ministeriötasolla voidaan olla noin pihalla. Suomessa kaikki ilmastoon liittyvät asiat ovat näpertelyä.

     

    Suomen ilmastopäätöt Tilastokeskuksen mukaan muodostuvat 75 prosenttisesti energiasektorilla.

     

    http://tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2018_2019_19740_net_p2.pdf

     

    Osa tästä on kotimaan liikenne vähän yli 12 prosenttia. Tästä puolet on yksityisautoilua. Eli jokainen ymmärtää, ettei autoilusta löydy mitään ratkaisua. Eikä löydy lihantuotannostakaan. Ne ovat kokonaisuudessa täysin mitättömiä päästölähteitä.

    VastaaPoista
  6. Mataisikohan päästövähennyksiin auttaa mitään se, että kallion kuplassa saisi juoda sivettikissan paskantamaa kahvia vain kerran kuukaudessa ja silloin vain yhden kupillisen??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin, mutta ehkä tuota kannattaisi kuitenkin kokeilla.

      Poista
    2. Kallion päästöihin vaikuttaisivat eniten suukapulat.

      Poista
  7. Kirjoitit:
    "Myös tässä kirjoituksessa sivuutettiin todellinen syy eli ihmisten määrän kasvu niissä maissa, joissa lajien sukupuuttoaalto on käynnissä."

    Mikä mainitaan suoraan (eksplisiittisesti), mikä jätetään lukijan pääteltäväksi (implisiittisesti).
    Tässä tapauksessa:
    "Myös tässä kirjoituksessa sivuutettiin todellinen syy eli ihmisten määrän kasvu niissä maissa, joissa lajien sukupuuttoaalto on käynnissä."
    Sehän tietysti onkin suurin syy, vaikkei sitä suoraan mainittukaan. Rivien välistä se on kuitenkin luettavissa, niin kuin on tapana sanoa. Sillä:
    "Se on nimittäin juuri kasvava väestö, joka tarvitsee kasvavaa pinta-alaa eläintuotantoonsa, jonka varassa he elävät."
    Niinhän tietysti onkin. Mutta jos lihan syönti, myös henkeä kohti, kasvaa täälläkin, kyllä sekin vaikuttaa samaan suuntaan, joskin vähemmän.
    "Mutta eihän se tietenkään ole edes WWF:n agendalla, että mainittaisiin kehitysmaiden holtiton lisääntyminen monien ympäristöongelmien perimmäisenä syynä."
    Mutta ei IMF myöskään ole missään väittänyt, että kehitysmaalaisten muutto suurin joukoin Eurooppaan ratkaisisi tämänkin ongelman. En ainakaan ole huomannut IMF:n missään niin väittäneen.




    Se on nimittäin juuri kasvava väestö, joka tarvitsee kasvavaa pinta-alaa eläintuotantoonsa, jonka varassa he elävät. Mutta eihän se tietenkään ole edes WWF:n agendalla, että mainittaisiin kehitysmaiden holtiton lisääntyminen monien ympäristöongelmien perimmäisenä syynä.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!