tiistai 23. lokakuuta 2018

Työhön kykenemättömät

Viime päivinä on mediassa keskusteltu siitä, kuinka ammattikouluissa opiskelee henkilöitä, jotka eivät tule ikinä selviämään koulutustaan vastaavista työtehtävistä. Taustalla on puolenkymmenen vuoden takainen uudistus, jossa pyrittiin saamaan nuoret pois syrjäytymiskierteestä, sekä soveltuvuuskokeiden poistaminen.

Ratkaisuksi ongelmaan on ministeri Sanni Grahn-Laasonen ay-liikkeen tukemana suunnitellut testien palauttamista. Avoimeksi kuitenkin jää se, mistä ongelma juontaa viime kädessä. Eli onko joukossamme nykyisin kyvyttömämpiä ihmisiä kuin joskus menneinä vuosikymmeninä, jolloin meillä oli käytännössä täystyöllisyys.

Itse en usko tämän olevan varsinainen selitys, vaikka lisääntynyt päihdevalikoima onkin epäilemättä lisännyt ongelmaisten ihmisten määrää. Sen sijaan näen probleeman perimmäiseksi syyksi työelämän muuttumisen. Ennenhän kaikista osaamattomimmillekin ihmisille oli tarjolla jonkinlaista työtä. Ellei muuta niin risusavottaa, piikomista tai roskien keruuta.

Nykyisin kaikista helpoimpien töiden teettäminen ihmisillä ei enää kannata ja siksi ne on joko mekanisoitu tai jopa automatisoitu - tai yksinkertaisesti päätetty jättää tekemättä. Näin siksi, etteivät työn tulokset vastaa sitä kustannusta, joka näiden töiden teettämiseen ihmisvoimalla tarvittaisiin. Gaussin käyrän alapäähän lukeutuvien tuottavuus ei yksinkertaisesti enää riitä.

Niinpä käsiimme on jäämässä yhä enemmän ihmisiä, jotka kuormittavat opetuslaitoksia ja elävät kirjautuneina työttömyyskortistoon, mikä ei ole heille oikea paikka, koska heidän kykyjään vastaavaa työtä ei ole edes olemassa. Mutta ei heitä toki voi sulkea yhteiskunnan ulkopuolellekaan.

Olen itsekin nähnyt tällaisia henkilöitä. Sekä sellaisia, jotka eivät vain pysty suoriutumaan yksinkertaistenkaan työtehtävien vaatimuksista, että sellaisia, jotka eivät pysty pitämään itsekuria edes sen vertaa, että pystyisivät tulemaan töihin sovittuun aikaan ja joka päivä.

Mutta olen nähnyt myös paljon ihmisiä, joilla on korkeakoulututkinto, mutta ei kykyä hoitaa koulutustaan vastaavia työtehtäviä. He eivät ehkä jää elämässään työtä vaille, mutta joutuvat kokemaan unelmiensa katoamisen - ja monet katkeroitumaan - oman riittämättömyytensä edessä.

Kukaan tuskin kertoo heille, että he ovat Suomen kunnianhimoisen korkeakoulupolitiikan uhreja. Siis sen tavoitteen, että puolet ikäluokasta saisi korkeakoulutuksen, vaikka vain osalla on siihen edellytykset. Näin siitä huolimatta, että tavoite on kaunis ja sen toteutuminen olisi ideaalimaailmassa loistava juttu.

Mutta me emme elä ideaalimaailmassa. Siksi myös koulutus- ja työvoimapolitiikka pitäisi suunnitella tosiasioiden eikä unelmien pohjalle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eteläpohjalainen ratkaisu maahanmuuttajille
Grahn-Laasonen antaisi samaa lääkettä sekä sitä tarvitseville että meille muille?
Julkisen kulutuksen ja verotuksen dilemma

12 kommenttia:

  1. Tämä oli tuolla Sannin visio(=päiväauni)-julkistus uutisessa hyvä:

    'Muistion luovutustilaisuudessa visioita kehuttiin monelta eri taholta "raikkaaksi"'

    Mahtoikohan itsesuojeluvaisto iskeä toimittelijaan vai kehujiin, kun "raikas" piti lainausmerkkeihin laittaa? :D :D :D

    VastaaPoista
  2. Opetus mennyt päin sitä ihtiään, kun jo alakoulussa lukemaan opettelemisen sijaan on se digdigidig..Siitähän nuo ammattiopet sanoivat, että peruslaskut ja tehtävien ymmärtäminen on syvältä. Kas kun ei osata lukea niin ei ymmärretä mikä asia pitäisi ratkaista tehtävässä.
    Samaa sanovat korkeakoulujenkin opettajat, proffat ja muut desantit eiku dosentit. Ei hallita omaa äidinlieltä niin, että voisi tuottaa ymmärrettävää tekstiä.
    Opetushallitus hallitsee ja ministeri johtaa sitä. Opetusohjelmissa on tärkeämpää se, että kuinka monta oletettua sukupuolta on. Siinä se proffa se pieleenmenon syy on ja seurauksista nautitaan nyt.
    Huru-ukko
    PS. Johan meille on tullut pilvin pimein moniosaajia, ainakin mikäli on uskominen ylenantoa ja lasitalon pravdaa.

    VastaaPoista
  3. Aikanaan 80-luvun loppupuolella ihmettelin peruspohjaiselle linjalle valittuja kauppaoppilaitoslaisia, joista monella ei ollut aavistustakaan matematiikan perusasioista, jotka heidän peruskoulun käyneinä olisi tullut hallita. Pitkän aikaa valittelin eri yhteyksissä peruskoulun opetuksen surkeaa tasoa, kunnes alettiin kohista PISA-menestyksestä. En voinut kuin ihmetellä.

    Paljon myöhemmin opetin lähihoitaja-opiskelijoille ns. lääkelaskentaa. Jotkut oppivat, monet eivät, mutta asiaa ei pidetty kovin tärkeänä. Ja käytännössä annostelijan ei ilmeisesti tarvitsekaan ymmärtää liuoslaskuja. Onneksi.

    Yhdysvalloissa armeija ei nykyään saa rekrytoida sotilaita, joiden äo on (muistaakseni) alle 83. Tällaisia amerikkalaisia, joille siis edes armeija ei keksi järkevää käyttöä, on noin 10 prosenttia.

    Se että jollakin henkilöllä on todistus jonkun alan koulutuksesta, varmistaa vain sen, että joku on hänelle yrittänyt opettaa todistuksessa lueteltuja asioita. Näin se on ollut jo kauan peruskoulun ja ainakin suuren osan toisen asteen koulutusta suhteen.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi klo 1105 ja Pertti Ilmari osuivat hyvin. Se leikkikoulumainen digihöpö tulee iskemään syvän haavan kansan sivistykseen.

    Itse valmistuin tradenomiksi ei kauan sitten. Aikoinaan kirjoitin laajasta matikasta huonoimman sallitun eli a:n. Siitä on nyt reilu 25 vuotta. Kun sitten seurasin 2010-luvun alussa monia juuri lukiosta valmistuneita talousmatikan tunnilla (joka ei ollut edes monimutkaista), olin kyllä ihmeissäni. Itselle ko. kurssi oli helppoa pässinlihaa (huom. se surkea yo-arvosanani), mutta monelle juuri lukiosta tulleelle se oli todellista taistelua.

    Herää oikeasti kysymys, että missä mennään. Itse olen sitä koulukuntaa, että pidän peruskoulua Ja lukiota yleissivistäviä kouluina, joten sen pitäisi näkyä myös opetussuunnitelmassa eli pitäisi painottaa perinteistä oppimista ml. joittenkin asioiden ulkoa oppiminen sekä kykyä ratkaista perusmatikkaa ilman laskimiä. Koodaus ym. pas*a jääköön ko. alan ammattiopetukseen.

    VastaaPoista
  5. Jatkoa edelliseen: Soveltuvuuskokeet ovat mielestäni 2-piippuinen juttu, sillä kuulemani mukaan monesti ne olivat enemmänkin pärstäkerrointestejä, jotka suosivat ulospäin suuntautuneita persoonallisuuksia. Sen sijaan jos ne olisivat tehty kuten vaikkapa Israelin armeijan kutsuntakokeet, niin se on jo eri juttu.

    VastaaPoista
  6. Tuhka on törmännyt arvioihin että IQ (Älykkyysosamäärä) ja tunnollisuus vaikuttaa mitä töitä ihminen pystyy oppimaan ja hoitamaan. Kaikilla ihmisillä ei vain ole kykyä tai taitoa joihinkin töihin. USAn armeijaan ei saa värvätä alle 85 pisteen henkilöitä, se on laissa. töitä tälläisille ei ole.

    Karu tilanne

    https://www.youtube.com/watch?v=fjs2gPa5sD0

    VastaaPoista
  7. OLen siinä onnellisessa asemassa, että minut on erotettu, pyhäkoulusta, partiosta, oppikoulusta ja aliupseerikoulusta. Ateneumin taideteollisesta ei erotettu, koska siellä oli totuttu omilla aivoillaan ajattelijoihin ja näsäviisaisiin. Voi olla että kuuluin vimeisimpään ikäluokkaan, jolle tuo oli mahdollisuus, ei tuho. Seurustelin sitten nuorna miesnä erään lääkärin kanssa ja vasta silloin aloin oppia, kuinka vähäisellä viisaudella voi kouluttautua vaikka kuinka pitkälle. Tämä on aikamme ongelma, pitkällä koulutuksella voit päästä päättävään asemaan, jolloin kyvyttömyytesi voi säteillä hyvinkin laajalle.

    VastaaPoista
  8. Näiden mihinkään työhön soveltumattomien lähihoitajien kouluttaminen on jerseyn veroparatiisisaarelta kotoisin olevalle diakonissalaitokselle iso bisnes. Ne saa valtiolta tuntuvan korvauksen oppilaistaan. Valtaosan työurat jää niin lyhyiksi, etteivät ehdi tienata edes oman koulutuksensa hinnan suuruista summaa.

    VastaaPoista
  9. Sanni Grahn-Laasosesta on tullut vähän sellainen kuva, että tärkeitä ovat olleet matujen haaliminen, vihapuheen kitkeminen (menikö siihen 6 miljoonaa) ja tyttö- ja poika- nimitysten käytön poistaminen.
    Aika järkyttävältä näytti television juttu ammattikoulutuksesta, jossa ilmeisesti teini-ikäisten pitäisi itsenäisesti hoitaa opiskelunsa ohjaus lukujärjestyksineen. Oppitunteja näytti olevan hyvin vähän, ja päiviä, jolloin ei ollut mitään opetusta. Ajatuksena ilmeisesti, että opetus tapahtuu sitten työharjoittelupaikoissa. Sillä tavalla ilmeisesti säästetään. Koulutuksestahan Sipilä leikkasi ensimmäisenä, vaikka suurieleisesti Stubbin kanssa lupasi, ettei siitä leikata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipilän porukoissa (lestadiolaiset) ei ole tärkeintä ammattikoulutus, vaan että on samaa uskonlahkoa, se korvaa ammattitaidon, kun ottavat työntekijöitä ..

      Poista
    2. Meikäläisen amk-luokalla oli sekä 1 lesta että 1 käännynnäinen musueukko. Oli kyllä ero kuin yöllä ja päivällä. Lesta ei kertaakaan tuonut taustaansa esille (kuulin muilta, että on lesta) siinä kun käännynnäinen korosti musuuttaan jopa lompakon kuvioinnilla.

      Poista
    3. Enpä sanonutkaan että lestat kehuu olevansa lestoja, vaan kun niissä piireissä otetaan työntekijä katotaan että on samaa lahkoa ja senjälkeen sitten katotaan onko mahdollisesti koulutusta..

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!