torstai 12. tammikuuta 2017

Sebastian Tynkkysen oikeudenkäynti rajaa sananvapautta

Sebastian Tynkkysen (ps) oikeudenkäynti jatkoi eilen keskustelua suomalaisesta sananvapaudesta. Sen aiempia vaiheita ovat olleet esimerkiksi Jussi Halla-ahon ja Teuvo Hakkaraisen oikeudenkäynnit.

Eilisessä oikeudenkäynnissä Tynkkynen nosti esille keskeisen kysymyksen. Eli kuuluuko islamin ja muslimien arvostelu sananvapauden piiriin Suomessa?

Tynkkynen joutui oikeuteen todettuaan, että "islam pitää kitkeä Suomesta pois" sekä "mitä vähemmän meillä on muslimeja, sitä turvallisempaa. Nyt vain palautusautomaatti pyörimään täyttä häkää ja eroon samalla islamista".

Ensimmäinen toteamuksista oli poliittisen näkemyksen ilmaisu. Jälkimmäisen alkuosa oli puolestaan tilastojen ja Euroopan viimeaikaisten tapahtumien tukema tosiasia ja loppuosa sen perusteella tehty johtopäätös.

Merkille pantava oli myös syyttäjän näkemys, jonka mukaan Tynkkysen tekstistä syntyi käsitys, jonka mukaan islaminuskoiset pitää poistaa maasta, ja nimenomaan kollektiivina kaikki muslimit. Hän saattoi olla oikeassa käsityksen syntymisen mahdollisuudesta, mutta tässä on keskeistä varmistaa sanojan oma tarkoitus sekä tulkitsijan mahdollinen ylitulkinta.

Lisäksi on huomattava, että jos islam päätettäisiin poistaa Suomesta, olisi aivan eri asia jos se tehtäisiin käännyttämällä, vetovoimatekijät poistamalla, turvapaikkatarvetta uudelleen arvioimalla tai väkivaltaisesti. Tynkkysen kommenteista ei voi syntyä käsitystä, että hän olisi esittänyt natsi-Saksan mukaista väkivaltaratkaisua.

Vielä merkittävämpi oli syyttäjän näkemys, jonka mukaan "poliitikon on päinvastoin olennaisen tärkeää välttää ilmaisuja, jotka ovat omiaan herättämään ja ylläpitämään suvaitsemattomuutta". Tätä perustelua ei voi nähdä muuten kuin vakavana poliitikkojen sananvapauden rajoittamisena. Jos sille tielle lähdetään, päädytään orwellilaiseen yhteiskuntaan, jossa yhden mielipiteen kannattajat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Edelle kirjaamistani syistä oikeuden on tässä tilanteessa syytä olla hereillä ja nähdä päätöksensä seuraukset sananvapauden ja poliittisen päätöksenteon perusteiden kannalta. Samalla islamiin liittyvistä riskeistä tai holtittomasta maahanmuutosta huolestuneiden kannattaisi harkita argumentaationsa tyylilajia.

Tarkoitan jälkimmäisellä sitä, että esimerkiksi Tynkkysen kommentit olisi voinut muotoilla seuraavasti: "koska islamilaiseen maailmankatsomukseen liittyy vakavia ongelmia, on todennäköistä, että myös Suomeen syntyy vakavia turvallisuusriskejä muslimien määrän lisääntymisestä maassamme. Tämä on otettava huomioon myönnettävien turvapaikkojen määrissä ja kotouttamistoimien laadussa siten, ettei humanitaarinen maahanmuutto vaaranna yhteiskuntarauhaa. Juuri nyt näyttää siltä, että tämä raja on ylitetty"

Tässä on huomattava myös ns. vastuullisen median merkitys. Räväköillä kannanotoilla saatetaan pyrkiä julkaisukynnyksen yli. Siksi vastuullisen median tulee huolehtia siitä, että asiallinen argumentointi uutisoidaan vähintään yhtä näyttävästi kuin sellaiset muotoilut, joista sekä Teuvo Hakkarainen että Sebastian Tynkkynen ovat joutuneet oikeuteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaksi maahanmuuttajauutista
Islam on riski myös kantasuomalaiselle nuorisolle
Tynkkynen ulos, entä sitten?


9 kommenttia:

  1. Syyttäjän näkemys, jonka mukaan "on olennaisen tärkeää välttää ilmaisuja, jotka ovat omiaan herättämään ja ylläpitämään suvaitsemattomuutta", on kyllä tragikoominen.

    Sehän perustuu siihen julkilausumattomaan taustaoletukseen, että kaikissa yhteisöissä vallitsisi samanlainen konflikteja lievittämään pyrkivä ryhmädynamiikka. Sellaisen vallitessa "suvaitsevuus" koetaan hyveenä.

    Tuollaista tilannetta ei kuitenkaan vallitse jatkuvana edes saman yhteisön sisällä, eikä varsinkaan erilaatuista sosiaalista sidonnaisuutta edustavien yhteisöjen välillä -- eikä varsinkaan siellä missä kulttuurit historiallisesti ovat omaksuneet kokonaan erilaiset yhteisödynaamiset perusratkaisut oman sisäisen "henkensä" ja sosiaalisen eheytensä säilyttämiseksi.

    Oma eurooppalainen uudella ajalla kehittynyt individualismimme, joka virisi renessassihumanismin hengessä, uudisti uskonnot henkilökohtaisen jumalasuhteen pohjalle ja sai varsinaisen vahvistuksensa valistusajattelussa, ja jolle esimerkiksi "edustuksellisuuden" kognitio on ominainen -- sen varassa ovat syntyneet esimerkiksi kirjallisuuden romaanimuoto ja edustuksellinen demokratia -- tekee eron ryhmäidentiteetin ja yksilön välillä ja kokee positiivisena yksilön vapauttamisen sosiaalisesta sidonnaisuudestaan.

    Sellaisen dynamiikan vallitessa niin "sallivuus" kuin "suvaitsevuus" ovat rakentavia moraaliarvoja.

    Toisin kuitenkin on kulttuurissa jossa sosiaalinen sitovuus on lähtökohtainen arvo ja poikkeaminen ryhmäpaineista tuottaa yksilöille ahdistusta. Sellainen dynamiikka tarvitsee oman sosiaalisen eheytensä ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi torjuntaa. Tarpeen vaatiessa se jopa kehittää itselleen projektiivisia viholliskuvia, jotka se voi ulkoisina uhkina hyödyntää omaa yhteisyyttään varjellakseen ja lujittaakseen.

    Tällainen ryhmädynamiikka suunnistaa koko historiansa painolla kokonaan toiseen suuntaan kuin eurooppalaisen uuden ajan ajattelu.

    Euroopassa on tiettyjen vieraskulttuurien keskuudessa havaittavissa aatteellista radikalisoitumista nimenomaan toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien kohdalla. Ilmiön selittää hyvin nimenomaan eurooppalainen "suvaitsevuus". Mitä enemmän Eurooppa suvaitsee, sitä vahvemmat viholliskuvat nämä vieraskulttuurit tarvitsevat ja kehittävät oman sisäisen sosiaalisen eheytensä säilyttääkseen. Itse asiassa, kärjistäen, nimenomaan "suvaitsevuuden" voidaan ajatella olevan ääri-ilmiöiden kuten maahanmuuttajalähiöiden mellakoiden ja terrorismin takana.

    Vaikka tässä ei tietenkään ole mahdollista paneutua tarkemmin kulttuurien ja yhteisöjen ryhmädynaamisiin laatueroihin, mielestäni jo alkeellinen paneutuminen ryhmädynamiikan ongelmiin riittää, niin että on mahdollista kyseenalaistaa nyt niin itsestäänselvinä omaksutut sokeat käsitykset eurooppalaisten kulttuuristen perusratkaisujen yleismaailmallisuudesta. Asia on aivan päinvastoin: eurooppalaisen uuden ajan ajattelu on aivan erityinen poikkeus verrattuna mihin tahansa muuhun historialliseen aikaan tai muihin kulttuuripiireihin.

    Näiden nyt uutisissa olevien noitaoikeudenkäyntien suhteen meidän tulisi tajuta, miten tavattoman lapsellisella tasolla ja harhaista syyttäjän ja koko oikeuslaitoksenkin "arvoajattelu" on.

    Ei riitä että toimitaan de jure sellaisten lakien pohjalta, jotka de facto ovat pelkkää käsitesekaannusta. Syyttäjät onnistuvat vielä ylittämään itsensä ja omat tulkintansa syytteenalaisista tekstikohdista viljelemällä omissa syytepuheissaan täysin kulttuurikontekstistaan irrotettuja arvomääreitä kuten tämä "suvaitsevuus".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtava kommentti!
      Kannattaisikin keskittyä muun ohessa merkittävästi siihenkin, miten saisimme Suomen kansan historiantajua nostettua. Ettei kaikki jää niin irralliseksi.

      Samoin kiitos blogistille hienosta postauksesta!

      Poista
  2. Surullista, kuinka todellista "suvaitsevaisuutta" ollaan tuomitsemassa katoamaan. Omissa ruusulinnoissaan elävät päättäjämme siunaavat erittäin rankasti vääristä uskonkäsityksistä rankaisevan uskonnon nousun. Tuontitavarana mielipiteen vapautta kahliten uhkaavan kehityksen siunaavat tyypit, joiden herääminen totuuteen tulee olemaan erittäin hurmeinen.

    Länsimaalaispohjaisessa uskonilmastossa Tynkkynen ja kumppanit selvinnevät sakoilla. He eivät saa arvostella sellaisten käsitysten maahantuontia, joiden hallitessa väärinpuhujan ja väärinuskovan henkikin on vaarassa.

    Länsimaisenkulttuurin kannalta nämä historiaan jäävät oikeusistunnot edustavat joukkoharhaa, joka edeltää tuntemamme Euroopan tuhoa.

    VastaaPoista
  3. Minä kyllä kovasti ihmettelen, että milloin päätettiin, että Suomen Kansandemokraattisisessa Tasavallassa on Islam ainoa valtiouskonto, jota ei saa arvostella? Onko tämä asia vain jäänyt minulta huomaamatta? Kuten sekin, että Suomen Tasavalta muuttui jossakin vaiheessa Kansandemokraattiseksi. Vai olisiko se vain pitänyt tietää, kenenkään minulle sitä kertomattakin?

    Pyytäisin nyt Suomen Politbyroota laatimaan julistuksen kaikille mediamuodoille, missä kerrotaan kansalaisille asioiden todellinen tila. Jotta mekin tietäisimme käyttäytyä oikein, vaikkemme olekaan Puolueen jäseniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liukuminen kohti kansandemokratiaa sopinee kuin nenä päähän eliittimme vannoessa kiihkomielellä uskollisuuttaan Brysselin neuvostoille. Johan me olemme nähneet kuolemattomia viisauksia aikanaan EU: n valuvioista lausuneen entisen euvostokriitikon Soininkin kuoriutuneen Brysselin pikkuapulaiseksi.

      Muistamme toki toteamuksen "missä EU, siellä ongelma"!

      Euvostoliitosta on päätetty antaa tulla islamjohtoinen liittotasavalta, joten toki uskollisimpiakin uhrautuvimmat suomalaiskanaljat valvovat imaamien asiaa.

      Poista
    2. Itävaltalainen politiikantutkija Karl Steinhauser nimesi n. neljännesvuosisata sitten yhden kirjansa "EU - huomispäivän Super-Neuvostoliitto".
      Eipä hän paljoa tainnut erhtyä.

      Poista
  4. Yliopistot, poliitikot ja journalistit vannovat monikulttuurisuuden nimeen. Monikulttuurisuus on pohjimmiltaan vain islamin suojelua. Pelätään, että islam on se palikka, jota horjuttamalla, monikulttuurisuuden ideologia kaatuu, joten sen pitämiseksi pystyssä tarvitaan myös oikeuslaitos, koska kansa ei ole sisäistänyt ideologiaa oikein, ja uskaltaa nousta monikulttuurisuuden kantavaa palkkia vastaan. Suvaitsevaisuuden suvaitsematon ideologia näkyy tässäkin oikeustapauksessa.

    VastaaPoista
  5. Sitä Tynkkysen mainitsemaa "palautusautomaattiahan" meillä käynnistetään. Irakiin on jo saatu väkisinkin palautettua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita muhamettilaisia.

    VastaaPoista
  6. Aikaisemmin oli yksittäistapauksia, kuten Olli Heikkilän tapaus: https://www.youtube.com/watch?v=nrBG0ZVib_o&t=13s JA https://www.youtube.com/watch?v=08dst13xvi8&t=10s
    Mutta nykyään, etenkin vuodesta 2016, Suomen poliittiset oikeudenkäynnit ovat iso ja monimuotoinen ilmiö. (Ks. esim. https://markusjansson.blogspot.fi/2017/01/sananvapausoikeudenkaynneista.html; http://mvlehti.net/2016/11/02/dokumentti-ilja-janitskinin-tahdonvastaisesta-huumauksesta/ ; https://markusjansson.blogspot.fi/2016/12/oikeusmurhakarajat-takana.html ja http://vasarahammer.blogspot.fi/2017/01/kaikkia-terroristeja-ei-saa-sanoa.html) + mm. lumedemokratia-kirjan, tietokoneohjelmallisen vaalivilpin ja muut pimeydet + epäilyttävyydet (kuten sen, miten moni valtapoliitikko on mukana salaseuroissa), jos vielä huomioi, niin mitä demokratiastamme on jäljellä?

    Tahdonvoimapotentiaalia Suomen kansalla kuitenkin on, jos vain aktivoituisi.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!