sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Toimitusjohtaja Pauli Salminen afgaanipoikien asialla

Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli kaksi mielenkiintoista mielipidekirjoitusta. Niistä ensimmäisessä loimaalainen toimitusjohtaja Pauli Salminen kertoi joukon turvapaikkaa hakeneita afgaanipoikia kotoutuneen hyvin ja löytäneen työtä elintarviketuotannon ja metalliteollisuuden piiristä.

Hänen mukaansa Afganistaniin palauttaminen olisi katastrofi pojille, joista ainakin osa kirjoituksesta päätellen saapunut Iranista asuttuaan siellä pitkään. Kirjoittajan mukaan palautus olisi myös suuri menetys suomalaiselle yhteiskunnalle, koska "juuri tällaisia työteliäitä nuoria teollistunut ja harmaantunut maaseutumme kaipaa".

Loimaalaisen toimitusjohtajan kirjoitus osoittaa, ettei hän ymmärrä lainkaan turvapaikkapolitiikan perusteita. Itse asiassa epäilen vahvasti, etteivät sitä ymmärrä kovin monet muutkaan sellaiset, jotka puhuvat ja toimivat maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden Suomeen jäämisen puolesta.

Asiasta on kuitenkin saatavilla tietoa - ja vieläpä helposti. Tänään asiasta kertoi Maahanmuuttoviraston Esko Repo aamun toisessa mielipidekirjoituksessa.

Hänen mukaansa "halu jäädä Suomeen tai motivaatio tehdä työtä ei riitä oleskeluluvan saamiseksi kansainvälisen suojelun perusteella... työperusteiselle maahanmuutolle on erillinen menettely, ja oleskelulupaa työnteon perusteella voi hakea jo kesken turvapaikkaprosessin".

Jos loimaalainen toimitusjohtaja siis haluaa pitää afgaanipoikansa, on hänen vain ohjattava heidät hakemaan oleskelulupaa työnteon perusteella. Mikäli työntekijöiden tarve Loimaalla on todellinen eli täyttää lain määräykset ulkomaisen työvoiman käytölle, ei asiassa pitäisi syntyä ongelmia.

* * *

Loimaalaisen kirjoituksessa oli vielä toinenkin kommenttia kaipaava näkökulma. Hän ei nimitäin "näe yhtäkään syytä, miksi meidän pitäisi lähettää tänne kotiutuneita ihmisiä kuolemanvaaraan, kun järkisyyt puoltavat oleskelua Suomessa". Hän myös totesi, että "yhteiskunta, joka ei pysty erottelemaan jyviä akanoista puolessatoista vuodessa, on epäonnistunut tehtävässään".

Olen hänen kanssaan samaa mieltä tuosta jälkimmäisestä: suomalaisen yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää erottaa potentiaaliset terroristit, raiskaajat ja muut rikolliset harmittomista tai jopa yhteiskunnan kannalta hyödyllisistä turvapaikanhakijoista. Pelkään pahoin, ettei meidän turvapaikkaprosessimme kuitenkaan kykene tähän, joten ainoa keino säilyttää suomalainen yhteiskunta toimivana on rajata humanitaarinen maahanmuutto käytettävissä olevien resurssien mukaisesti siten, että ne riittävät kaikkien tulijoiden tehokkaaseen kotouttamiseen - juuri nyt olemme käsittääkseni ylittäneet tämän rajan selvästi.

Lopuksi totean, että loimaalaisen ehdotuksesta voisi johtaa ajatuksen, että turvapaikan saaneiden tilanteita tarkasteltaisiin säännöllisesti myös myönteisen oleskeluluvan jälkeen ja pidempiaikainen oleskelu Suomessa sallittaisiin vain, mikäli henkilö on päässyt omilleen, eli on löytänyt työpaikan tai perustanut yrityksen jonka kautta hän saa toimeentulonsa. Keskeistä olisi siis vapautuminen yhteiskunnan tuesta jokapäiväisessä elämässä.

Tällainen menettely epäilemättä motivoisi turvapaikanhakijoiden kotoutumista tai ainakin työllistymistä. Ikävänä kääntöpuolena se saattaisi kelvottomien yrittäjien omistamissa firmoissa johtaa humanitaaristen pakolaisten väärinkäyttöön eli työehtojen polkemiseen tai kelvottomien palkkojen maksamiseen. Tämä heijastuisi ennemmin tai myöhemmin myös kantasuomalaisten työntekijöiden työehtoihin.

Menettely olisi myös varsin raaka esimerkiksi vammaisia tai lukutaidottomia kohtaan: heidän mahdollisuutensa työllistymiseen kun ovat hyvin heikot. Lisäksi on muistettava, ettei edes akateeminen menestys takaa ihmisen olevan yhteiskunnan kannalta turvallinen. Tämän osoittavat viime vuosien menestyneimmät terroristit, joita ei millään kriteereillä voi pitää syrjäytyneinä.

Tosiasia lienee, että nykyinen järjestelmä, jossa Suomen kannalta hyödylliselle maahanmuutolle on omat reittinsä ja maailmanparantamiselle siitä erillinen turvapaikkaprosessi, on kohtuullisen hyvin toimiva ja inhimillinen järjestelmä. Näin myös maahanmuuttajien puolesta puhuvien kannalta, mikäli he vaivautuisivat ajattelemaan humanitaarista maahanmuuttoa tosiasioiden valossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hussein Al-Taee ja yhteiskunnallinen omistajuudentunne
Turvapaikanhakijat ovat rationaalisesti toimivia ihmisiä
Poliitikkomme osoittivat jälleen kuinka viisas mies oli Axel Oxenstierna


9 kommenttia:

  1. Toivotaan, ettei yksikään näistä Salmisen mainitsemista afgaanipojista saa uskonnollista herätystä ja rupea ansaitsemaan itselleen 72 neitsyen seuraa. Eikä heidän yksikään lapsistaan. Eikä yksikään heidän lapsenlapsistaan.

    Hazara-afgaanien eduksi on kai laskettava se, että Talibanit vihaavat tätä(kin) kansaa. Mikä on minun silmissäni jonkinasteinen suositus, vaikka kaikkiin muslimeihin onkin perusteltua suhtautua epäilevästi.

    VastaaPoista
  2. Ensiksi tietysti pitää todeta, että kunnon kaveri on kunnon kaveri, tulkoon mistä tahansa ja olkoon minkä värinen tahansa. Ja kunnon kaveri on kunnon kaveri, jos hän elättää itsensä omalla työllään ja elää rötöstelemättä.

    Tästä huolimatta, vaikka Pauli Salmisen tarina oli tottakin, eikä liene syytä epäillä etteikö se olisi, siinä on iso annos älyllistä epärehellisyyttä. Kuten blogissa aivan oikein todettiin, näille kunnon kavereille saadaan oleskelulupa työperäisinä maahanmuuttajia. Ja toisaalta, ei näiden kahden kunnon kaverin takia ole syytä ottaa maahan suurta joukkoa sellaisia, jotka eivät ole kunnon kavereita, jotka siis eivät elätä itseään omalla työllään ja mahdollisesti vielä rötöstelevätkin.

    Miten asia sitten pitäisi hoitaa? Turvapaikan hakijoita on maassa ja varmasti sellaisia tulee tulevaisuudessakin. Periaatteessa turvapaikan tarve on aina tilapäinen, maan sen hetkisestä tilanteesta johtuva. Tämän vuoksi turvapaikanhakijoiden oleskelulupien tulisi aina olla määräaikaisia. Määräajan kuluttua tarkistettaisiin aina, onko turvapaikan tarpeeseen perustuvalle oleskeluluvalle edelleen perusteita. Jos ei ole, oleskelulupa päättyy ja palautus on edessä. Joukossa on tietysti niitä, jotka ovat jo ehtineet kotoutua ja työllistyä. Heidän oleskelulupansa voidaan muuttaa työperusteisiksi, tilanteesta riippuen joko määräaikaisiksi tai pysyviksi.

    VastaaPoista
  3. Sattumalta tiedän tämän "toimitusjohtaja" Pauli Salmisen. Hän oli Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja, siis virkamies, ennen kuin laitettiin ennenaikaiselle eläkkeelle. Mies ei saanut aikaan mitään muuta kuin ns. Loimaan Portin, joka maksoi miljoonia, ja jonne piti tulla satoja uusia yrityksiä; yhtään ei tullut. Että tällaisilla ansioilla.

    VastaaPoista
  4. Arvasin, että Pauli Salminen ei ole oikea toimitusjohtaja. Kiitos tiedosta, Castor.

    Iranista tulleille afgaanipojille "tarjotaan jatkuvasti työpaikkoja elintarviketuotannon ja myös metalliteollisuuden piirissä". Kuinka moni on työllistynyt ja kuinka pitkäksi aikaa?

    Melkoisia veikkoja nämä muukalaiset: 1,5 vuodessa opittu riittävästi kieltä ja saatu ammattitaito teollisuustöihin. En usko tuohon.

    VastaaPoista
  5. Suomeen on siis saapunut afgaaneja, jotka ovat oleskelleet jo lapsesta asti Iranissa osittain matalapalkkatöissä, mutta täällä ovat pätevöityneet metalli- ja elintarvikealojen ammattilaisiksi?

    Mikä oikeus meillä on pitää tällaisia monikulttuurisia osaajia maassamme? He ovat lähtöisin Afganistanista, asuneet Iranissa ja pätevöityneet Suomessa! Meillä on siis suorastaan velvollisuus lähettää nämä moniosaajat takaisin Iraniin, jossa he epäilemättäkin osallistuvat sikäläisen metalli- ja elintarviketeollisuuden kehittämiseen ja ennen kaikkea sen kaupalliseen kehittämiseen nimenomaan Suomen suuntaan, missä heillä on jo valmis kontakti, Pauli Salminen!

    Miten ihmeessä tämä kaikkien osapuolten suurinta mahdollista etua ajava skenaario ei ole voinut tulla vielä esille?

    VastaaPoista
  6. Lieneekö "oikea" toimitusjohtaja?
    Suvakki ainakin vuodesta 2007.
    http://www.y-lehti.fi/arkisto/artikkeli/1568/

    Vaan onko oikeasti Forssalainen toimitusjohtelia?

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/505991/Pauli+Salminen+siirtymassa+Forssan+kehittamiskeskukseen

    On se kai oikiasti Forssalaine toimitusjohtelia

    http://www.fskk.fi/index.php?action=view&id=269&module=newsmodule&src=%40random49f825ab3ceb9

    VastaaPoista
  7. Ei ole enää loimaalainen eikä forssalainenkaan TJ, vuoden 2015 jälkeen. Oikein mukava ja miellyttävä ihmisenä mutta ajatukset eivät aina ihan kohtaa meidän "tavisten" :) kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Oikein mukava ja miellyttävä ihmisenä mutta ajatukset eivät aina ihan kohtaa..."

      Niin ne taisi sanoa monista 30- ja 40-luvun vaikuttajistakin? ;)

      Poista
    2. Niin, ehkä tämän "toimistojohtajan" ansiona voidaan joka tapauksessa pitää hänen miellyttävää ääntään? Kaikissahan on jotain hyvääkin?

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!