tiistai 24. tammikuuta 2017

EU:ssa kuolee 25000 ihmistä vuodessa välinpitämättömyyden seurauksena

Helsingin Sanomat on nostanut tällä viikolla esille yhden terveydenhuollon tulevaisuuden suurimmista uhista. Se on antibioottien tehon katoaminen niiden vastuuttoman käytön takia.

Maanantain lehti kertoi, että satatuhatta suomalaista matkailijaa tuo joka vuosi tuliaisina superbakteerin. Erityisesti Intia on tässä suhteessa ongelmallinen turistikohde.

Uudemmassa jutussa lehti oli haastatellut Turun yliopiston dekaania, jonka mukaan ongelmalle ei oikeasti edes haluta tehdä mitään. Yhdyn tähän näkemykseen, sillä antibioottien tehon katoaminen on kokonaisuudessaan ihmiskunnan itsensä aiheuttamaa. Ja - jos niin haluttaisiin - helposti vältettävissä.

Bakteerien kestävyys antibiootteja vastaan voi syntyä periaatteessa kahdella tavalla. Joko johonkin bakteerin geeniin syntyy mutaatio, jonka seurauksena antibiootti ei enää vaikuta siihen tai vaihtoehtoisesti se saa joltain toiselta bakteerilta kestävyyden aiheuttavan geenin.

Tämä geenien siirtyminen voi tapahtua bakteereilla jopa yli lajirajojen, ja yhdellä kertaa saattaa siirtyä useita eri antibiootteja vastaan kestävyyden aiheuttavia geenejä. Tällöin puhutaan usein resistenssiplasmideista, jotka ovat solun sisällä kromosomista irrallaan olevia DNA-rakenteita, jotka sisältävät useita kestävyysgeenejä. Ja jotka siis siirtyvät pakettina yhdestä bakteerista toiseen.

Bakteerit - aivan samoin kuin ihmisetkin - ovat kehittyneet pitkän evoluution kautta. Sen seurauksena ne ovat lähes optimaalisia eliöitä omaan elinympäristöönsä, joten uusien geenien tai mutaatioiden ilmaantuminen niiden genomiin yleensä vain vähentää elinkykyä.

Se tarkoittaa, että bakteerien välisessä kilpailussa luonnonvalinta suosii antibiooteille herkkiä solulinjoja - ellei elinympäristössä sitten satu olemaan sellaisia suosivaa valintapainetta. Sen taas aiheuttaa useimmiten ihminen syömällä turhaan antibiootteja tai syöttämällä niitä ahneuksissaan karjalle.

Koska antibioottikestävyys voi siirtyä yli lajirajojen, on ihmiselle aina vaaraksi, mikäli hänen elimistössään tai jopa ympäristössään esiintyy antibiooteille kestävyyden aiheuttavia geenejä. Näin on jopa silloin, kun ne sijaitsevat sinänsä harmittomissa tai jopa hyödyllisissä bakteereissa, koska henkilöön tarttuva taudinaiheuttaja voi saada sellaiselta antibioottikestävyyden aiheuttavat geenit ja muuttua kertaheitolla vaikeahoitoiseksi ja tappavaksi kuolemantaudiksi.

Näin pääsemme takaisin turkulaisen dekaanin esille nostamaan asiaan. Jos haluaisimme antibioottien säilyttävän tehonsa kannattaisi meidän ihmiskuntana käyttää niitä vain silloin kun meillä ei ole muita vaihtoehtoja.

Se tarkoittaisi antibiooteista luopumista karjankasvatuksessa tuotantoeläinten vakavia tautiepidemioita lukuun ottamatta, virustauteja vastaan tehottomien antibioottihoitojen lopettamista ja jopa lievistä bakteeri-infektioista parantumista hitaasti elimistön omien keinojen ja levon avulla. Kaikki nämä vältettävät toimintatavat kun johtavat johtavat valintapaineen luomiseen antibiootteja kestäville bakteereille ja sitä kautta niiden lisääntymiseen mikrobiyhteisöissä.

Valitettavasti ihmiskunta ei ole vielä saavuttanut tilannetta, jossa tämä uhka otettaisiin tosissaan. HS:n mukaan pelkästään Euroopassa antibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin kuolee 25 000 ihmistä vuodessa. Eikä tämä määrä ole riittävä edes siihen, että eurooppalainen lääkärikunta jättäisi kirjoittamatta antibioottikuuria virusflunssaa sairastavalle sellaista äänekkäästi vaativalle potilaalle.

Ja EU on kuitenkin tässä asiassa sentään maailman vastuullisin yhteisö. Esimerkiksi amerikkalaiset syöttävät antibiootteja jopa terveelle karjalle - ja kuten HS kertoi, monin paikoin antibiootteja voi ostella itse kukin ilman minkäänlaisia rajoitteita. HS:n mukaan tätä perustellaan jopa ihmisten köyhyydellä!

Minä ja arvoisat lukijani olemmekin syntyneet poikkeuksellisen onnellisten tähtien alla. Meidän esi-isämme kuolivat yleisesti bakteeritauteihin (esimerkiksi yksi isovanhemmistani tuberkuloosiin) ja niin tulevat tekemään monet toisen tai kolmannen polven jälkeläisemmekin. Ellemme sitten pysty korvaamaan tehonsa menettäneitä antibiootteja muilla tavoilla kuten bakteriofagihoidoilla tai bakteereita tuhoavilla nanokoneilla.

Aika näyttää minkälaiseen tulokseen antibiootteja kestävien bakteerikantojen tuottaminen johtaa. Ehkä inhimillisen uteliaisuuden ohjaama tiede pysyy jatkossakin askeleen bakteerien edellä, ehkä ei. Joka tapauksessa on selvää, että tiedettä tarvitaan myös tulevaisuudessa ihmiskunnan syvän välinpitämättömyyden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yksisarvisia
Kenen tauti hoidetaan?
Mykoplasma



4 kommenttia:

  1. Tyhmyyttä vastaan itse jumalatkin taistelevat turhaan.

    Ihmiskunta tekee itsemurhaa monella tavalla.

    VastaaPoista
  2. Hyvin pian saatetaan tulla tilanteeseen, jossa kaukomatkailu lomailumielessä alkaa olla liian suuri turvallisuusriski, moneltakin kannalta. Seurauksien suhteen peli taitaa olla jo aika lailla menetetty?

    Lisäksi vielä se kuuluisa hiilijalanjälki, jotta pääsee bongailemaan uusia maita tai lojumaan hiekkarannalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kollegan kanssa harrastamme matkailua siksi vain ns. akselivalloissa. Tosin hiilijalanjälkeä olemme näinä vuosina jättäneet runsaasti kauniiden alppiteiden ja autobaanojen varsille. Mitä kauemmas Suomesta menee, sen huonommaksi muuttuu LVI-tekniikka.
      Kylän poppamies määrää 90-vuotiaalle tädille pissiittiin ofloksasiinia ja levofloksasiinia. Kova lasti kenelle tahansa. Ei ihme että tulee ripuli.

      Poista
  3. Joo, ei hätiä mitiä, kannata huolehtia likakansoituksesta, kun alkaa porukkaa lakoon ..

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!