keskiviikko 18. tammikuuta 2017

KHO ohjasi lakien tulkinnan kaltevalle pinnalle

Aamun lehti kertoi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jonka mukaan "vain aavistuksen liian pienet tulot eivät estä maahanmuuttajaperheen yhdistämistä". Tapaus koski perhettä, jonka isällä oli Suomesta turvapaikka ja säännöllinen työ, mutta käytössä olevaan perheenkokoamisen ohjeeseen nähden 250 euroa kuussa liian pienet tulot.

Lehden mukaan KHO:n päätöksen taustalla oli käsitys, jonka mukaan mikään ei viitannut siihen, että perhe joutuisi turvautumaan yhteiskunnan tukeen. Tämän johtopäätöksen logiikkaa lehden kirjoituksessa ei kuitenkaan avattu millään tavalla.

Selvää lienee kuitenkin, ettei yhden hengen talous tule toimeen samalla rahalla kuin nelihenkinen. Siten johtopäätöstä ei voi tehdä ainakaan sen perusteella, että perheen kokoaja ei Suomessa yksin eläessään ole joutunut turvautumaan yhteiskunnan apuun. Sellaisen johtopäätöksen voisi tehdä ainoastaan, mikäli hänelle on jäänyt tuloistaan säännöllisesti kolmen lisähengen elättämiseen tarvittava osa "sukan varteen".

Minun nähdäkseni tässä tapauksessa suurin ongelma ei kuitenkaan ole arvaus yhteiskunnan tuen tarpeesta. Sen sijaan ihmettelen oikeuden linjausta siitä, ettei maahanmuuttoviraston työtä ohjaavalla tulorajalla ole sitovaa merkitystä, vaan linjaus jätetään korostuneen epämääräiseksi käyttämällä sanaa "aavistus".

Siksi päätöksestä seuraa mitä todennäköisimmin joukko jo muutenkin ruuhkaantuneita lakitupia kuormittavia oikeustapauksia, joissa tullaan hakemaan "aavistuksen" kokoa eli sitä ohjeen alittavaa tulorajaa, joka vielä mahdollistaa perheen yhdistämisen Suomeen. Nythän on osoitettu, ettei raja ole ainakaan ohjeessa mainittu 2600 euroa, koska myös 2350 euroa/kk riittää. Siten "aavistus" on ainakin 9,6 prosenttia eli noin kymmenys koko summasta. Mutta voisiko se olla vieläkin enemmän?

Eli riittäisikö 2300 euroa? Entä 2200? Vai kävisivätkö suorastaan pyöreät 2000 euron kuukausitienistit nelihenkisen perheen kokoamiseksi? Entä 1000 euron tulot, jos lupaa syödä vain alennustuotteita, hankkia vaatteet kirppikseltä ja elää roskakatoksessa?

En tiedä millä perusteella nykyinen 2600 euron raja on määritetty. Tässä tilanteessa olisi kuitenkin kokonaisuuden kannalta hyvä, mikäli sisäministeriö määrittäisi uuden tulorajan, jonka se katsoisi pitävän korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Yksi mahdollisuus olisi ottaa oikeuden linjaama 2350 euroa tulorajaksi. Tätähän oikeastaan edellyttää nyt nähdyn oikeuden päätöksen jälkeen jo ihmisten tasaveroinen kohtelu, elleivät perheenyhdistämispäätöksen perusteet osoittaudu vääräksi.

Siksi olisi tärkeää, että KHO:n linjauksen kautta yhdistyneen perheen pysymistä yhteiskunnan tuen ulkopuolella seurattaisiin jatkossa ja mikäli tukeen jouduttaisiin turvautumaan, tulisi asia viedä tavalla tai toisella KHO:n tietoon ja päätettäväksi. Olisi siis huolehdittava siitä - mikäli tukeen on turvauduttu - että tuloraja nostetaan takaisin sellaiselle tasolle, mikä ei johda yhteiskunnan elätettäväksi ajautuvien perheiden yhdistämistä Suomeen.

On valitettavaa, ettei oikeutta tunnu kiinnostavan päätöstensä yleiset vaikutukset, eikä se epämääräisen päätöksen sijasta ottanut tulorajoihin selvää kantaa, jonka mukaan perheenyhdistämisen käytännöt voitaisiin linjata jatkossa. Kaiken kaikkiaan KHO:n päätös oli siten melkoinen tappio suomalaisen maahanmuuttopolitiikan päätöksenteolle ajaessaan perheenyhdistämispäätökset kaltevalle pinnalle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kolaroiva bussikuski lisäsi rasimia ja vaikeutti kaltaistensa työllistymistä
Perheenyhdistämistä on rajoitettava, vaikka se haittaisi tulijoiden integroitumista
Onko Päivi Räsänen tyhmä vai epärehellinen?

14 kommenttia:

  1. Palottavaa katsella miten suomalaisen oikeuskäytännön kauniit periaatteet murskataan kiireesti nykypäivänä. Sananvapaus meni jo romukoppaan, yhdenvertaisuus(* on ilmeisesti seuraava. Mitähän tuhotaan seuraavaksi matkalla tiukan linjan sosialismiin?

    *) Yhdenvertaisuus saman tuloluokan sisällä. Yhdenvertaisuus tietenkin ollut aina kiinni tuloista, lain edessä yli 4000 €/kk ansaitseva henkilö on ollut tuomareille etusijalla verrattuna 2000€/kk ansaitsevaan, mutta tässähän ei ole mitään väärää? Sehän on Maan Tapa.

    VastaaPoista
  2. Voiko tällaiseen oikeuslaitokseen enää luottaa. Häilyvät rajat ja päätösten seurausten jälkikäteinen seuraamatta jättäminen on merkki holtittomasta asioiden hoidosta. Kyseessä on kuitenkin Suomen oikeuslaitos, jonka tulisi hoitaa asioita suomalaisten parhaaksi, mielivaltaanhan tällainen johtaa.

    VastaaPoista
  3. Ilta-Sanomien kertomaa:
    Diplomi-insinööriksi opiskelevan perheenisän raiskaustuomio lieveni – yhtenä perusteena ”vakaa elämäntilanne”
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005050061.html
    Aika erikoista tämä lainkäyttö näin maallikon näkökulmasta. Toivo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rovaniemen lyhytraiskaajan tuomio lieveni koska raiskauksen kesto oli niin lyhyt.

      Poista
    2. Klassikko oli aikanaan korkeimman oikeuden Eeva Vuoren näkemys, jonka mukaan rikkaan varastaminen on suurempi rikos kuin köyhän, koska hän ei varasta tarpeeseen.

      Poista
    3. Pieleen meni. Tarkoitus oli kertoa, että rikkaan rikos oli Eeva Vuoren mukaan pienempi kuin köyhän.

      Poista
  4. Mädäntynyttä hallintoamme ei varmasti haittaa jos vastustan sen toimintaa jatkossa vain aavistuksen verran laittomilla toimilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä kuitenkaan.

      Kirjoitin ja poistin aamulla tuosta kirjoituksesta vertauksen, jonka mukaan rattijuopumuksesta pitäisi päästä kuin koira veräjästä jos veren alkoholipitoisuus on vain aavistuksen korkeampi kuin laki sallii.

      Poista
    2. Pääseekö tulevaisuudessa neuvolatoimen piiriin jos on vaan pikkuisen raskaana?

      Minäkin täytän melkein eläkeelle pääsyn vaatimukset joten hakemusta tässä täytellessäni katselen samalla sopivia asuntoja Espanjasta.

      Pojan auto meni melkein läpi katsastuksesta niin mukava hänenkin tietää että onkin taas vuosi ajoaikaa ennekuin kallis tuulilasi pitää vaihtaa.

      Poista
  5. Oikeuslaitoksessa on viime aikoina ryhdytty muutenkin hyväksymään päätöksiä, joissa tukeudutaan pseudotodisteisiin. Tähän tapaukseen voi aivan hyvin rinnastaa Joensuun käräjäoikeuden tuomion, jossa Somalitaustainen henkilö kertoi todistajanlausunnossaan rikoksen tapahtuneen kello 10 mutta syytetty kykeni kellokortin avulla todistamaan olleensa työpaikallaan tuohon aikaan. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei somalialainen osannut kellosta lukea kellonaikaa ja syytetty sai tuomion. Kirjallinen ja kiistaton todiste voidaan siis jyrätä toteamalla vastapuolen todistajan erehtyneen todistamassaan kellonajassa, koska on syyntakeeton eikä ymmärrä kellonaikoja.

    VastaaPoista
  6. Tämä määritelmä ja KHO:n päätös "aavistuksen verran vähemmän" toimii sitten myös esim. työteliään aasialisen vaimon ja hänen kahden lapsen tuontitapauksissa myös ulkomailla työskentelevälle kantasuomalaisille pottunokallekin?

    Perheenyhdistämisissä toimeentulovaatimus ja entinen ehdoton netto 2600 euroa/kk on nykyisin 2350 euroa/kk.

    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001122270.html

    Näin toteutuu tasa-arvoinen ja yhdenmukainen kohtelu. Eikös niin?

    heppa

    VastaaPoista
  7. Seuraavalla, erittäin kyseenalaisella perusteella tuomittiin kaksi henkilöä pitkiin vankeusrangaistuksiin: "Rikoksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois." - Kun siis väitetyistä rikoksista ei löytynyt mitään näyttöä eikä todisteita, niin turvauduttiin tuohon. Sillä perusteella napsahti 7,5 vuotta ja 10 vuotta. Tapaus Auer/Kukka. Raiskauksista ja pahoinpitelyistä tuomitut.

    Somali-isäkin, joka raiskasi vuosia tytärtään, ja teki hänet neljä kertaa raskaaksi, sai lyhyemmän tuomion.

    Ei ole hurraamista oikeuslaitoksessamme. Itsellä ainakin usko on mennyt juurikin noiden Auerin ja Kukan saamien tuomioiden takia.

    VastaaPoista
  8. Muutama vuosi sitten Etelä-Pohjanmaalla oli kova huoli pienen vietnamilaisperheen puolesta. Perheen äitiä ja tytärtä uhkasi karkotus pois Suomesta, kun perheen tulot eivät yltäneet vaadittuun rajaan. Vain vähän uupui tulotasosta. Armoa ei olisi annettu, mutta onneksi perheen äiti sai töitä viime tingassa, ja niin saivat jäädä. Olivat jo hyvin kotoutuneita, ja lapsikin aloittanut koulun. Alla olevan linkin jutussa asia kerrotaan tarkemmin.

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117929-perussuomalainen-%E2%80%9Dmiksi-nama-maahanmuuttajat-haadetaan%E2%80%9D

    VastaaPoista
  9. Ilmeisesti KHO:n mielestä meillä on pulaa mielenterveysongelmaisista neekereistä?

    Ihan sieltä KHO:n päätöksestä luettuna. ;)

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!