Tämän päivän Helsingin Sanomat nostaa esiin kahdessa jutussa (tämä ja tämä) starttirahojen loppumisen. Ja sen, ettei hallituksella näyttäisi olevan aikomustakaan etsiä lisärahoitusta tähän tarpeeseen.
Lehden huoli on erittäin aiheellinen, sillä jokainen kannattava uusi yritys lisää Suomen taloudellista toimeliaisuutta ja tuo sitä kautta maallemme hyvinvointia. Jos tie kannattavuuteen on mahdollista ainoastaan pienen alkuvaiheen tuen kautta, saa yhteiskunta tukeen investoimansa varat nopeasti takaisin.
Helsingin Sanomat ehdottaakin, että starttirahojen nyt loputtua tarpeeseen voisi käyttää työttömyyskorvauksiin korvamerkittyjä rahoja.Tämä ratkaisisi ongelman, mutta epäilen onko työttömyyskorvauksiinkaan varattu ylimääräistä rahoitusta.
Nyt käsillä oleva tilanne onkin akuutti esimerkki järjestelmämme toimimattomuudesta. Ratkaisua siihen pitäisi hakea kansalaispalkasta eli perustulosta, joka maksettaisiin kaikille Suomen kansalaisille.
Oman näkemykseni mukaan kanslaispalkka tulisi pitää niin pienenä, ettei se houkuttaisi ketään jäämään työelämän ulkopuolelle eikä sosiaaliturvan perässä tulevia maahanmuuttajia; eikä sen päälle voisi saada harkinnanvaraisia tukia. Samalla voitaisiin myös laskea kaikkia palkkataulukoita kansalaispalkan verran, jolloin ihmisten palkkaaminen työtehtäviin kävisi yrityksille nykyistä kannattavammaksi, mutta olisi palkansaajien kannalta neutraali.
On siis aika lopettaa saivartelu ja antaa hallitukselle täysi tuki sen pyrkimyksessä teettää kokeilu kansalaispalkasta - ja mikäli se näyttäisi toimivan laajentaa malli koko maahan. Varat siihen saataisiin nykyisen monimutkaisen työttömyysturvan purkamisesta. Samalla työn tarjonta lisääntyisi, mikä Juhana Vartiaisen mukaan jo itsessään lisää työllisyyttä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko suomalainen sisimmässään sosialisti?
Kyllä kansa tietää
Kansalaispalkka
Tekstit
-
Sosiaaliturva ja siihen liittyvä systeemirakenne työllistää niin paljon viranomaisia että he pelkäävät omien töiden puolesta. Joskus tuntuu siltä onko sosiaaliturvan tarkoitus työllistää viranomaisia. Yksi euro sosiaaliturva-rahaa ei maksa veronmaksajalle yhtä euroa vaan moninkertaisesti. Herää siis kysymys mistä koostuu se osa joka ylittää yhden euron?
VastaaPoistaSosiaaliturvan tarkoitus pitäisi olla pitää köyhät hengissä ja estää heidän kuoleminen nälkään. Sen tarkoitus ei ole työllistää viranomaisia.
Jos kansalaispalkka tekee mahdolliseksi ottaa vastaan pienipalkkaisia ja lyhytkestoisia töitä ilman pelkoa tukien äkillisestä menetyksestä ja karenssista, niin tällöin kansalaispalkka on kannatettava. Pitäisi tehdä jokin matemaattinen malli jolla porrastetaan miten perustulon määrä pienenee sitä mukaa kun saa enemän palkkaa.
Nykysysteemin ongelma on tukien menetys ja karenssi. Pitkään on ollut niin että kannattaa kuitata kaikkia tukia mitä vaan saa muttei kannata mennä töihin. Jos menee lyhytaikaisiin ja pienipalkkaisiin hanttihommmiin niin silloin niistä ei saa kummoisesti rahaa, mutta silti kaikki tuet menevät saman tien, ja joutuu karenssiin. Kun työjakso on loppunut, karenssin takia menee iät ajat ennen kuin voi saada uudestaan tukia.
Otettiinpa kansalaispalkka käyttöön tai ei, niin kannatan sitä edustaja Kai Tursen ehdottamaa "veroton tonni"-ehdotusta. Siis sitä että vuodessa saa ansaita verovapaasti 12000 euroa eli keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa. Tällöin on helpompi ottaa vastaan pienipalkkaisia ja lyhytaikaisia hommia. Veroja alettaisiin perimään vasta kun vuositulot ylittävät 12000 euroa.
Tonni kuukaudessa on sen verran pieni raha ettei sitä viitsisi verottaa mitenkään. Kämpän vuokra tai lainanlyhennys, auton bensat tai julkisen liikenteen sarjalippu, sähkölasku, puhelinlasku, internetlasku, vesilasku, lämmityslasku, sekä ruoka vievät köyhältä suhteellisesti paljon rahaa. Nuo olisi helpompi maksaa jos saisi tonnin verottomana. Jäisi noiden pakollisten maksujen jälkeen hieman enemään omaan käyttöön.
Kansalaipalkan suurin muuri onki varmaan suuri julkisenpuolen byrokraattiarmeijan vastustus.
VastaaPoistaJonkinlaiseen kansalaispalkkaan pitää varmaan mennä jos automaatio nykystätahtia vie työpaikkoja.
Se hyvä puoli kansalaispalakassa on että pienempituloisilla se raha taatusti menee kulutukseen ja kiertoon ja suurituloisilla sopivalla progressiivisella verotuksella se palautuu takas.
Tosin kohta joku kumitonttu tulee tietenki kitisemään sosialismista tai kommunismista ..
Työkkärin ja sossun hommien vähentäminen lisäisi aika mukavasti työttömyyttä..
VastaaPoistaOlen samaa mieltä siitä, että näiden instanssien olemassaolo perustuu juurikin työllistämisvaikutuksella.
En tiedä kumpi olisi parempi tämän varjolla.. vähemmän byrokratiaa vaiko enemmän syrjäytyneitä? Rahoista puhuminen saivartelua - jos niitä ei ole, niin niitä ei ole.
Ovat huomattavan kovapalkkaisia ne sossu-armeijan henkilöt. Osittain myös korkeasti koulutettuja. Heidän ylläpitonsa kansalaispalkalla (mikäli eivät muka työllustyisi jossain kohdin oikeaan tuottavaan työhön) olisi huomattavasti halvempaa kuin teettää turhaa työtä 3000-6000 eur/kk. Johtajat vielä erikseen luokkaa 10Keur / kk ja sivukulut.
PoistaYksi kela/soskitäti maksaa yhteiskunnalle minimissään 6000 eur/kk sivukuiluneen. Joten 1200 euron kansalaispalkka olisi lähes ilmainen siihen nähden.
Kyllä hynää on: http://areena.yle.fi/1-2855947 ja noin 13 minuutin kohdalla alkaa mielenkiintoinen osuus siitä miten rahaa käytetään melko huolettomasti valtionhallinnossa.
VastaaPoista