sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

HS: olemme tyhmiä verrattuna afrikkalaisiin

Pääkaupungin mahtilehden toimittaja Sami Sillanpää jysäytti tänään uutispommin. Hän nimittäin kertoi tuntevansa itsensä Afrikassa usein tyhmäksi, sillä menee siellä mihin maahan tahansa, ihmiset osaavat useampia kieliä kuin hän.

Esimerkkeinä hän kertoo eteläafrikkalaisesta taksinkuljettajasta, joka osaa yhtätoista kieltä sekä kongolaisesta tuttavastaan, joka osaa kuutta afrikkalaista ja kolmea eurooppalaista kieltä. Jälkimmäisten kongolainen kertoi olevan niin helppoja, että oli opetellut kaksi niistä ihan itse. Kieltämättä kyvykästä.

Uutinen on loistava. Tällainen osaamispotentiaalihan tarkoittaa sitä, että Afrikan maiden talous tulee nousemaan raketin lailla lähivuosina ja sikäläisten ihmisten elintaso ohittanee väestön ylivertaisen älykkyyden varassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan luultavasti jo meidän elinaikanamme.

Sitä odotellessa Afrikasta maahamme tulevat maahanmuuttajat oppivat Suomen kielen ilman vaikeuksia: ellei joku opeta, niin kyllä tulija oppii uuden kotimaansa kielen ihan omin päin. Niin tai oikeastaan kielet, sillä kyllä tuolla lahjakkuudella oppii varmasti saman tien molemmat kansalliskielemme alta aikayksikön.

Kiitos Sami Sillanpäälle hänen mainiosta kirjoituksestaan, joka karisti mielestäni huolen Afrikan ja afrikkalaisten tulevaisuudesta. Erityisesti oli helpottava huomata, että Lynn ja Vanhanen ovat olleet väärässä afrikkalaisten älykkyyden suhteen. Samoin kuin amerikkalaiset älykkyystutkijat, joiden mukaan mustat ovat maan muita etnisiä ryhmiä merkittävästi tyhmempiä.

On myös hieno huomata, että maahanmuuton myötä suomalaisten keskimääräinen älykkyys tulee nousemaan tulevaisuudessa. Kun vain otamme maahamme riittävästi afrikkalaisia ja naitamme tyttäremme heille (poikia ei oikein voi naittaa, koska tulijoiden joukossa on vain vähän naisia), saamme huippuluokan älykköjä lastenlapsiksemme. Siis sellaisia, joiden seurassa tunnemme itsemme usein tyhmäksi. Aivan samoin kuin toimittaja Sillanpää tuntee itsensä Afrikassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi askel Afrikassa
Intialaisten katkeruudesta suomalaisia kohtaan
Ihmisryhmien kollektiivinen älykkyys ja c-faktori

14 kommenttia:

  1. Mitenkä minä haistan jutussa Lapin-, siis anteeksi Lesothonlisän, jota ei millään pysty todistamaan vääräksi? Mutta virallisesti kyseinen Sillanpää kirjoitti 266 sanaa suomen kielellä ja pisti meidät nuivat kerralla kontalleen.

    VastaaPoista
  2. Eivät eurooppalaiset ole tyhmiä. Ainoastaan hyväuskoisia. Samin Sillanpää, ammattinsa vuoksi, ostaa minkä tahansa tarinan, koska hän saa sen myydyksi Hesarille, joka saa sen myydyksi niille hyväuskoisille, jotka sitä vielä tilaavat.

    VastaaPoista
  3. Kyllä tässä vähän koulutettu suomalainen taksiautoilija on ihmeissään, miten kova on koulutustaso Etelä-afrikkalaisella virkaveljellä.

    Mistäköhän sitten johtuu se, että kun tummapintainen mies alkaa ajaa taksia suomessa, niin sitten ei osata oikein mitään.

    Ei taitu suomen tai englannin kieli eikä edes ruotsi. Ei osata käyttää auton navigaattoria ja auton ohjekirjan lukeminenkin muodostaa ylitsepääsemättömän vaikeuden.

    Jos joku asiasta huomauttaa, niin sitten vedetään rasismi-kortti esiin vaikka arvostelu kohdistuu nimenomaan ammattitaitoon eikä ihonväriin.

    On niitä mätämunia ihan kotoperäisessäkin kuski ja autoilija-kannassa, mutta ihan samanlailla niitä kestää arvostella.

    VastaaPoista
  4. En tiedä miten likeisiä sukulaiskieliä nuo mainitut sothot, tsongat ja tswanat keskenään ovat, mutta on se hyvä suoritus silti, en moiti.

    Nyt vaan kannattaa muistaa, että miksi toisia kieliä käytetään (jos jätetään akateeminen tutkimus laskuista pois). Kieliä tarvitaan kaupankäynnissä. Suomi ja Unkari ovat harvinaisia poikkeuksia Euroopassa, jossa valloittaja pääsääntöisesti on tuonut uudeksi kauppakieleksi oman kielensä. Suomessa ja Unkarissa jostain syystä valloittaja onkin jatkanut kaupankäyntiä paikallisten kanssa näiden omalla kielellä.

    Tuon takia en itse ole koskaan pitänyt hirvittävän tärkeänä osata kuutta kieltä sujuvasti, koska kauppaa käydään nykyaikana englanniksi ainakin niillä toimialoilla, jotka itse tunnen. Kukaan esimerkiksi rahoitusalalla tai kansainvälisessä kuljetuksessa ei odota meklarin tai huolitsijan puhuvan ammattimielessä muuta kieltä kuin englantia. Suomalainen antaa heti ruotsalaiselle kotikenttäedun, jos alkaa puhua bisnestä ruotsiksi. Muita asioita oluen äärellä voi toki puhua millä kielellä vaan, mutta bisneskieli on se mikä ratkaisee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin minäkin asian näen. Ruotsissa puhun työasiat englanniksi, mutta taksikuskin kanssa saatan jutella ruotsiksi.

      Poista
  5. No mutta sehän kuvaa minun mielestäni mitä mainioimmin Helsingin Sanomien toimittajien älykkyyttä, että he tuntevat itsensä tyhmiksi Afrikassa.

    VastaaPoista
  6. Kerrassaan hämmentäviä todisteita afrikkalaisten veljiemme ylemmyydestä meihin nähden! Nyt sai kovan kilpailijan itselleen se bloggaaja, joka perheineen pyörähti rosengårdissa, eikä niiltä sijoiltaan tullut tapetuksi. Hän todisti kaikki tilastot vääriksi yhdellä monikulttuurisella teolla. Tämä hesarin toimittaja lakaisi roskakoriin yhdellä pyyhkäisyllä kaikki tarpeetomat tieteelliset tutkimukset älykkyydestä. Mikäli hän päätti raporttinsa sanomalla "touche", niin nielen kaiken purematta.

    VastaaPoista
  7. Ainakin somen mukaan Afrikassa menee mukavasti.

    http://yle.fi/uutiset/tata_afrikkaa_media_ei_nayta__tuhannet_afrikkalaiset_levittavat_twitterissa_maanosastaan_erilaista_kuvaa/8120986

    Miksi kukaan lähtisi sieltä ylittämään Välimerta kun on ruokakulttuuria, sairaalatekniikkaa, muotinäytöksiä, balettitunteja, rantoja, kaupunkien katunäkymiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulevat hyvän hyvyyttään paikkaamaan työvoimapulaa ja korjaamaan kestävyysvajetta?

      Poista
  8. "Opettelin englannin ja espanjan itse", hän kertoi. "Nehän ovat aika helppoja, kun osaa ranskaa."

    Afrikkalainen puhuu asiaa.
    Itse on olen opetellut espanjaa ja kävin muutaman ranskankurssin ja osaan sitä auttavasti. Italiaa ja portugalia olen opetellut lukemaan ihan itse, eikä romaniakaan ole hankalaa kun on opetellut venäjää ja tuntee slaavilaiset lainasanat ja muutaman (latinasta ja ranskasta lähtöisin olevan) lisäsanan. Saan myös hyvin selvää kirjoitetusta tšekistä ja kohtuullisesti serbiasta, joten voin väittää osaavani yhtä hyvin kroatiaa, bosniaa ja montenegroa. Tuossa on kaksi kieliryhmää, romaaniset ja slaavilaiset kielet.

    Sattumalta eteläafrikkalainen taksikuski mainitsemista kielistä ainakin zulu, xhosa ja swazi kuuluvat Wikipediasta pikaisesti tarkastettuna kaikki bantukieliin.

    Jos Afrikassa afrikkalaiset olisivat muodostaneet kansallisvaltioita, kaikki yhdessä maassa puhutut bantukielet olisi yhdistetty samaksi kieleksi ja murteet kitketty pois.

    Jos kehitys olisi kulkenut kuten Euroopassa, 1800-luvun kansallisen heräämisen aikana olisi syntynyt pan-pantuismi ja kaikki Afrikan bantut olisivat päättäneet kehittää itselleen yhteisen kirjakielen. Näin tekivät eteläslaavit, kun serbit ja kroaatit päättivät Wienissä vuonna 1850 kehittää itselleen yhteisen kielen yleisimmän kansanmurteen perusteella.

    VastaaPoista
  9. Odottelenkin nyt ihan henkeäni pidätellen viiltävää analyysiä siitä kuinka rasismi on taas syynä siihen että somalien kaikin tavoin ylivertainen herrakansa ei ole oppinut suomen kieltä usein vielä vuosikymmenienkään jälkeen.Lukuun ottamatta tietenkään taikasanaa rasismi joka lienee monilla se ainoa opittu sana jota sitten toistellaan kuin mantraa.Selvästikin heidän pyhän korkeutensa olisi niin paljon parempina ihmisinä aivan lastenleikkiä oppia kieli.

    VastaaPoista
  10. Kaikkein jännintä on Ruandassa, jossa jokainen kansalainen osaa vähintään kahta kieltä äidinkielen tasoisesti eli tutsia ja hutua. Vähän niinq eurooppalaisista entiset jugoslaavit osasivat neljää kieltä ja siihen päälle makedonia ja slovenia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaammehan mekin suomea, savvoo, hiljaa ja kovvoo. Ja päälle vielä meän kieltä.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!