keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Suomen vastuista Kreikassa

HS:n toimittaja Petri Sajari on esittänyt oman näkökulmansa Kreikan velkakriisiin. Hän väittää, että hallitus olisi kasvattamassa Suomen vastuita velkakriisissä, mikäli Kreikalle ei myönnetä uutta hätälainaa. Näin siksi, että vanhat lainat jäisivät siinä tapauksessa Suomen maksettavaksi.

Tekstin alkuosan perusteella Sajarilta näyttäisi jääneen huomaamatta, että Kreikan lainat jäävät joka tapauksessa maksamatta. Näin siitä huolimatta, että asian totesi myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Sixten Korkman jo kolme vuotta sitten ja Vesa Puttonen eilen.

Itse asiassa tosiasiat toteaa epäsuorasti myös Petri Sajari oman kirjoituksensa loppupuolella, kun hän kertoo pitävänsä taloudellisesti järkevänä, että Kreikka eroaisi eurojärjestelmästä ja voisi näin jättää helpommin lainojaan maksamatta. Kysymys kuuluukin, että miksi ihmeessä toimittaja ei ole osannut yhdistää kirjoituksensa alku- ja loppupuolta yhteen ja tehdä loogista loppupäätelmää.

Eli että Suomen ja muidenkin euromaiden ainoa keino olla lisäämättä vastuitaan ja etenkin tappioitaan Kreikan velkakriisistä on olla lappamatta sinne enää euroakaan lisärahaa. Toki sama olisi pitänyt ymmärtää jo vuosia sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Lopuksi vielä mielenkiintoinen huomio. Etsiessäni viitteitä tähän kirjoitukseen törmäsin Sixten Korkmanin neljän vuoden takaiseen kommenttiin, jossa hän ehdottaa että Suomi hakisi Kreikan konkurssiin. Samalla hän tulee maininneeksi, että Kreikka oli jo tuolloin luvannut myydä omaisuuttaan 50 miljardilla eurolla.

Kuulostaako tutulta. Neljässä vuodessa tuota omaisuutta on myyty vain reilulla kolmella miljardilla (6,4 % koko sovitusta summasta), ja nyt Kreikan parlamentissa käsiteltävänä olevan uuden sopimuksen teksteissä mainitaan siis tuo sama 50 miljardin euron omaisuuden myynti. Jos nyt puheena oleva hätälaina myönnetään ja siihen liittyvä sopimus solmitaan, kannattaa jatkossa siis seurata muiden asioiden ohella sitä, millä tavoin Kreikka kiertää omaisuutensa myyntisopimuksen tällä kertaa.

Mutta toivotaan nyt kuitenkin, ettei tuota seurantaa tarvita vaan joko Kreikan parlamentti tai euromaat hylkäisivät tehdyn sopimuksen. Ja Kreikka pääsisi lopultakin nollaamaan sille myönnetyt "lainat" ja aloittamaan alusta.

Samalla muut euromaat pääsisivät nuolemaan jo pahasti tulehtuneita haavojaan - paitsi tietenkin Saksa ja Ranska, jotka voisivat ryhtyä poksauttelemaan shampanjapullojen korkkeja saatuaan nyt nähdyllä farssimaisella jättioperaatiolla muut euromaat pelastamaan omat pankkinsa ja niiden omistajat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uskottava Kreikkapaketti ja tosiasiat
Vanhoja konsteja Kreikalle
Euroopan Unionin syvin olemus

4 kommenttia:

  1. "Kysymys kuuluukin, että miksi ihmeessä toimittaja ei ole osannut yhdistää kirjoituksensa alku- ja loppupuolta yhteen ja tehdä loogista loppupäätelmää."

    Eikö tuo motiivi ole aivan ilmiselvä? jos hän olisi looginen, hän ei pääsisi harrastamaan persubashingiä eli veetuilemaan että vastuut kasvaa vaikka persut niitä vastustavat. Tällainen ideologis-ääliö venkoilu on yksi syy miksi inhoan vihervassareita yli kaiken. Kun heillä on uskontonsa palvontamenot menossa, he heittävät kaiken järjen yli laidan, ja nehän heillä on menossa kokoajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin itse aikeissa tehdä saman johtopäätöksen, mutta päätin lopulta kirjata asian retorisen kysymyksen muotoon.

      Poista
  2. Euroopan komissio päätti keskiviikkona laittaa liikkeelle suunnitelman 35 miljardin euron lisätuesta Kreikalle. Rahalla on tarkoitus tukea Kreikan talouskasvua ja työllisyyttä aina vuoteen 2020 saakka. Mandaatti lisätukipaketille annettiin komissiolle sunnuntaisessa euromaiden huippukokouksessa.

    Komission vähintään 35 miljardin euron potti tulisi Kreikalle tällä hetkellä keskusteluissa olevan 82-86 miljardin euron lainapaketin lisäksi.

    Iltalehti

    VastaaPoista
  3. Onneksi tuon maksaa EU, eikä Suomi. Ja EU saa rahansa...

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!