tiistai 10. helmikuuta 2015

Laillinen varkaus Vantaalla

Vantaan kaupunginhallitus päätti viedä valtuuston käsittelyyn Keimolassa sijaitsevan noin 300 vuotta saman suvun hallussa olleen Saraksen tilan pakkolunastuksen. Tähän päädyttiin, koska neuvotteluissa ei päästy tilan omistajien kanssa sopimukseen hinnasta. Itse pääasiasta eli tilan maiden rakentamisesta ei ollut erimielisyyttä.

Lisätietoa tapauksesta löytyy Vantaan kaupungin nettisivuilta, joilla kerrotaan mm. seuraavaa: "hinnoittelu perustuu pääsääntöisesti lähivuosina toteutuneisiin vertailukelpoisiin kiinteistökauppoihin. Lunastuslain mukaan lunastettavasta omaisuudesta määrätään sen käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Kaupungin käsityksen mukaan sen ostotarjous vastaa käypää hintaa."

Lisäksi sivulta löytyy tieto siitä, että "maa pyritään hankkimaan kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta." 
Lunastukseen liittyvästä kaupunginhallituksen käyttämästä selvityksestä voi lukea, että "rakentamiseen osoitetun alueen osalta hinnoittelussa käytettiin detaljikaavoittamattoman maan hintaa 8 €/m2. " 

Näin tehdyn tarjouksen loppusumma on hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Tämä on mielenkiintoista, sillä Rakennusliike SRV oli tehnyt muutamaa vuotta aiemmin samasta maa-alasta kymmenen miljoonan euron tarjouksen, joka raukesi koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta. Näyttäisi siis siltä, että Vantaan kaupungin käsitys "käyvästä hinnasta" on lievästi sanottuna erikoinen perustuessaan sen omaan rakennuslupakeinotteluun.  

Minun näkökulmastani tapauksessa kulminoituu markkinatalouden ja sosialismin välinen ajattelutavan ero. Markkinatalouden ehtojen mukaan toimien olisi Saraksen tila jo aiemmin kaavoitettu, jolloin suku olisi voinut myydä perintönsä SRV:lle tarjottuun kymmenen miljoonan euron  hintaan. Sosialistisen järjestelmän periaatteiden mukaan toimittaessa yhteiskunta määrää hinnan, joksi on nyt muodostunut vajaa neljännes tuosta summasta.

Länsimainen ajattelu perustuu yksilöiden vapaudelle ja omaisuuden turvaamiselle. Sosialismissa puolestaan korostuu enemmistön diktatuuri, jossa ns. yhteinen hyvä voi viime kädessä ohittaa yksityisen omistusoikeuden ja vapauden. Toisin sanoen se oikeuttaa edellä kuvatun kaltaisen laillisen varkauden yhteiskunnan lyhytaikaisen edun nimissä.

Tutustuttuani edellä kuvattuun tapaukseen jään suurella mielenkiinnolla odottamaan sekä nyt tehdyn päätöksen puolesta äänestäneiden nimiä ja puoluekantoja, että aikanaan valtuustossa tapahtuvaa lopullista päätöksentekoa. Nämä tiedot paljastavat sen, kuka kaupungin poliitikoista on ajatusmaailmaltaan länsimainen ihminen ja kuka Karl Marxin hengenheimolainen. 

Voin luvata, etten tule äänestämään niitä, jotka ovat asettuneet marxilaisen mielivallan tielle. Sellaisen yhteiskunnan saavutuksiahan voi itse kukin käydä tarkastelemassa vaikkapa Pohjois-Koreassa. Vertailuna voi käyttää vaikkapa Korean niemimaan eteläosaa, joka oli samaa valtiota vielä alle 70 vuotta sitten.

Lopuksi on todettava, että jos Saraksen tilan maat tämän kaiken jälkeen päätyvät rakennusliike SRV:lle selvästi alle kymmenen miljoonan hinnasta, on kyseessä selvääkin selvempi korruptio. Tosin tässä tapauksessa en edes itse usko sellaiseen röyhkeyteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 

6 kommenttia:

  1. Kannattaisi ehkä joskus miettiä ensin ja kirjoittaa vasta sitten. Ilman lunastuksia tässä maassa olisi helkkarin vähän teitä tai kouluja, voimalinjoista puhumattakaan. Vantaa ei päätä lunastushintoja vaan ne ratkaistaan lunastustoimituksessa. Vantaan tarjouksella ei ole lunastuskorvauksen kanssa mitään tekemistä. Eikä myöskään SRV:n tekemällä tarjouksella. Yksikään kaupunki ei kehity jollei se harjoita tehokasta maapolitiikkaa. Markkinatalouteen ei kuulu se, että kaavoitetaan metsiä ja mantuja ilman mitään tietoa kaavojen toteutumisesta. Siihen ei olisi kenelläkään varaa. Vai olisiko professori valmis kuskailemaan lapsia takseilla kouluihin pitkin metsiä kaupungeissakin ja vetelemään viemäreitä ja vesijohtoja joka niemeen ja notkelmaan, jotta jokainen saisi toteuttaa tätä markkinatalouttaan? Se olisi ok jos ko taho huolehtisi myös kustannuksistaan itse, eli rakentaisi katunsa ja kuskaisi alueelle muuttavat kakarat kouluihin ja kuskaisi alueen vanhuksille pöperöitä ja lääkkeitä. Mutta kun näin ei ole. Noista kustannuksista huolehtii yhteiskunta. Mitå markkinataloutta se on jos yksityisen pitää saada kaikki tulot mutta menopuolella ei ole mitään, vaikka menot aiheutuisivat omasta toiminnasta?

    Professori ei selvästikään ole nyt hahmottanut kokonaisuutta.

    VastaaPoista
  2. Kaavoitusmonopoli on tosiaan ongelmallinen asia. Selvästikin se mahdollistaa törkeät väärinkäytökset, niin kuin mielestäni tässäkin tapauksessa. Asiaa ei ole varmaan saatu korjattua, koska ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua. Suurin osa kuitenkin kannattaa kaupungille kohtalaisen suurta valtaa kaavoituksessa.

    Ongelmahan olisi olemassa vaikka pakkolunastuksia ei käytettäisi. Kaupungilla olisi silti epäreilu valta-asema, kun se voi kaavoittamalla tai kaavoittamatta määrätä maan hinnan, josta se käy kauppaa.

    Ehkä kaupungille pitäisi jättää valta päättää maan käytöstä, mutta estää siltä keinottelu asettamalla jonkulainen karenssi kaavoituksen ja maakauppojen välille. (kaavoituksen jälkeen kaupunki ei saisi ostaa tai myydä vaikka neljään vuoteen ja toisaalta kaupungin oston tai myynnin jälkeen ei kaavoitusta neljään vuoteen, niin menisi ainakin keinottelu kahdelle vaalikaudelle)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ..ihme tekstiä-Espoon Storåker hoidettiin niin että sekä kaupunki että omistajat olivat tyytyväisiä-maankäytyösopparilla..

      Poista
    2. .kaavoitus nostaa maan arvoa-osa siitä jää omistajille-kaupunki saa osan:maankäyttösoppari..se SRV tarjoama hinta ei ole ns.markkinahinta-gryndaaja ei koskaan maksa lähellekään mhintaa..

      Poista
  3. Hyvä vaan, että päättäjät ajavat Vantaan etua yksityisen suurmaanomistajan edun sijaan.

    VastaaPoista
  4. Anonyymit kommentoijat eivät taida ymmärtää, että tämän operaation voittajaksi päätyy todennäköisesti joku aivan muu kuin Vantaa tai vantaalainen veronmaksaja. Sitä paitsi tässä tapauksessa pakkolunastukselle olisi ollut myös vaihtoehto, joten siihen turvautuminen ei ollut seudun kehittämisen kannalta mitenkään välttämätöntä.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!