maanantai 22. joulukuuta 2014

Ruotsiin maahanmuuttovaalit, entä Suomeen?

Helsingin Sanomien Skandinavian kirjeenvaihtaja Elina Kervinen kysyi tämän aamun Helsingin Sanomissa, että "näh­dään­kö maa­han­muu­ton mää­rä siis läh­tö­koh­tai­ses­ti on­gel­ma­na?" Ja vastasi itse seuraavasti. "Niin ei tar­vit­se ol­la. Maa­han­muut­to on päin­vas­toin hel­pom­pi näh­dä voi­ma­va­ra­na, kun pul­mat, ku­ten työt­tö­myys tai asun­to­pu­la, us­kal­le­taan koh­da­ta ja rat­kais­ta."

Kyse on Ruotsin alkavasta vaalikampanjasta. Siis kampanjasta, jossa vaalikartalta katoamista pelkäävät pienpuolueet ovat Ruotsidemokraattien lähes 18 prosentin gallupkannatuksen seurauksena taipuneet pohtimaan maahanmuuttolinjaansa.

Ensimmäisenä esiin astuivat Kristillisdemokraatit, jotka pitivät humaania maahanmuuttopolitiikkaa itsestäänselvyytenä, mutta halusivat vähentää sen kustannuksia. Tämä tarkoittaisi tulijoille annettavien alkuavustuksen pienentämistä, oleskelulupien muuttamista vakituisesta tilapäisiksi sekä turvallisista maista tulevien hakemusten nykyistä nopeampaa käsittelyä.

Saa nähdä riittävätkö nämä ehdotukset siihen, että äänestäjät valtuuttavat kristillisdemokraatit ratkaisemaan Ruotsin maahanmuuton "pulmat". Siis Kervisen mainitseman työttömyyden ja asuntopulan lisäksi myös sen silmittömän väkivallan, joka eräillä ruotsalaisilla maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on arkipäiväistynyt jo siihen mittaan, ettei autojen polttamista "silloin tällöin" pidetä enää mitenkään erikoisena.

Toimittaja Kervisen mukaan toinen irtiottoa hakenut pienpuolue on Ruotsin kansanpuolue ja jopa Kokoomus on nostanut maahanmuuton asialistalleen. Toisin sanoen Ruotsissa tullaan näkemään maahanmuuton ympärille keskittyneet vaalit, jotka saattavat johtaa ennennäkemättömään poliittiseen muutokseen läntisessä naapurimaassamme.

* * *

Suomen eduskuntavaalitRuotsin ylimääräiset parlamenttivaalit käydään vain hiukan Ruotsin ylimääräisiä parlamenttivaalejaSuomen eduskuntavaaleja ennen. Juuri tällä hetkellä niiden voittajaksi on nousemassa Keskustapuolue, joka jo vuosikymmenten ajan on ollut tunnettu äänestäjiensä pettämisestä (yksi ja toinen näkemys tästä), ja joka viimeisen vuosikymmenen aikana on jalostanut linjansa suoranaiseksi äänestäjien halveksimiseksi.

Juuri nyt suomalaisen politiikan nousukierteessä ovat Keskustan lisäksi sosiaalidemokraatit, jotka ovat onnistuneet kääntämään kannatuksensa pohjakosketuksen jälkeen uuteen nousuun. Taustalla lienevät ennen kaikkea Alex Stubbin muutamat omituiset ja ehkäpä myös sisäpiirikorruptiolta ja joidenkin mielestä peräti äärioikeistolaisilta vaikuttaneet nimitykset (yksi ja toinen esimerkki).

Kovin hyvin ei mene Perussuomalaisillakaan, joiden äänisaalis jäi odotettua pienemmäksi jo EU-vaaleissa Halla-ahon henkilökohtaisesta suosiosta huolimatta. Syy Jytky-kannatuksen laskuun lienee ainakin osin kansan kyllästyminen Soinin sinänsä ansiokkaaseen verbaaliakrobatiaan, mutta myös voimakkaasti vuoden 2011 jytkyvaalien taustalla olleen maahanmuuttokriittisen ryhmän näkymättömyys.

Niinpä monet perussuomalaisten kannattajat odottavat kieli pitkällä Jussi Halla-ahon asettumista ehdokkaaksi. Käykö näin, jää tulevan tiedotustilaisuuden varaan.

* * *

Suomalaisten puolueiden ja poliitikkojen omien ratkaisujen lisäksi uskoisin Ruotsin vaalien tuloksilla olevan tällä kertaa valtava vaikutus Suomen vaalitulokseen. Mikäli nykyiset valtablokit eivät onnistu estämään maahanmuuttokriittisten Ruotsidemokraattien nousua, nostaa vaalikartan muutos merkittävästi myös suomalaisten maahanmuuttokriittisten eli Perussuomalaisten ja ehkä myös maahanmuuttoasioissa näkyvästi esillä olleen James Hirvisaaren edustaman Muutos 2011 -puolueen kannatusta.

Toinen enemmän tai vähemmän arvaamaton tekijä on Venäjän uhan tiivistyminen, koska turvallisuustilanteen heikkeneminen lisää aina vallanpitäjien kannatusta. Alexander Stubbin ja Kokoomuksen kannattaisi siis vaaleja silmällä pitäen korostaa Venäjän aiheuttamaa turvallisuusuhkaa korostaen kuitenkin samalla omaa toimintaansa Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi kriisin varalta, vaikka taustalla lienevätkin enemmän RKP:läisen puolustusministeri Haglund ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, Perussuomalaisten Jussi Niinistö; unohtamatta tasavallan presidenttiä.

Kolmanneksi EU-politiikan kiemuroissa saattaa syntyä uusia avauksia. Yksi sellainen voisi olla ennenaikaiset Kreikan vaalit, jotka kylläkin järjestettäisiin vasta ensi syksynä, mutta jo niistä päättäminen nostaisi esiin mahdollisuuden uusista tukipaketeista ellei peräti lainojen anteeksiannosta Kreikalle. Tällaiset uutiset nostaisivat ennen kaikkea EU-kriittisten soinilaisten suosiota - saatamme siis kuulla keväällä paljonkin EU-puheita Soinin suusta.

Neljäs iso tekijä tulee olemaan seuraavien kuukausien talouskehitys Suomessa. Muualla maailmassa näkyy jo nousun merkkejä, eikä Suomen vientivetoisen talouden nopeakaan elpyminen ole pois suljettu.

Itse asiassa tästä on jo joitain merkkejä - ja tämä kehitys toimisi jäljelle jääneiden neljän hallituspuolueen eduksi. Jos taas talous sakkaa entisestään, voi ääniä hakeutua turvaverkkoja rakenteleville demareille ja vasemmistoliittolaisille sekä myös talouden rakenteiden muutoksesta puhuville Sipilälle ja kokoomuksen talousliberaalille siivelle.

Ja vielä viidenneksi on mainittava maahanmuuttajaväkivallan eskaloituminen Suomen sisällä. Maahanmuuttajanuorten kelvottomasta käytöksestähän saatiin esimakua jo tänä vuonna, kun pääosin tulijoista koostuneet löyhät porukat pahoinpitelivät pääkaupunkiseudulla noin 70 muuta nuorta.

Terroriteon tai muun maahanmuuttajaväkivallan voi ensi tuntumalta ajatella kasvattavan Halla-ahon tavoin ajattelevien suosiota, mutta jos uhka on riittävän suuri, saattaa sen logiikka johtaa vallassa olevien aseman tukevoitumiseen samalla perusteella kuin Venäjän uhan kasvu. Siis edellyttäen, että jälkimmäisillä on tarjottavana edes jotenkin uskottavia ratkaisuja.

Edessämme on mielenkiintoinen vaalivuosi. Sitä odotellessa, nauttikaamme meille ilmastonmuutoksesta huolimatta aavistuksen ennen aikojaan saapuneesta lumipeitteestä!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sirpa Paatero pahana humanitaaristen kriisien puolesta
Suora valta itsenäisen Suomen itsenäisille kansalaisille
Onko ruotsalainen oikeassa?

10 kommenttia:

  1. Muualla internetissä nimimerkki Faidros. huomasi tekstissä lapsuksen, joka on nyt korjattu. Siksi yliviivaukset.

    VastaaPoista
  2. Saa nähdä tuleeko edes uusintavaaleja.

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014122218948556_ul.shtml

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas jotakin. Voisivatko ruotsalaiset valtapuolueet mennä näin pitkälle äänestäjiensä halveksunnassa?

      Tai no, eipä Ruotsia kai nykyiselläänkään voi pitää varsinaisesti demokraattisena maana. Viittaan tällä listavaaleihin ja vaalisalaisuuden puuttumiseen käytännössä.

      Toisaalta ymmärrän kyllä hyvin valtablokkien halun välttää vaalit viimeisten gallupien valossa. Mutta katsellaan nyt; luulisi luvattujen vaalienkin perumisesta syntyvän jonkinlainen myrsky - jolla olisi varmasti seurauksensa myös Suomessa.

      Poista
    2. Kervinen lopettaa kolumninsa lauseeseen "Maa­han­muut­to on päin­vas­toin hel­pom­pi näh­dä voi­ma­va­ra­na, kun pul­mat, ku­ten työt­tö­myys tai asun­to­pu­la, us­kal­le­taan koh­da­ta ja rat­kais­ta."

      Siitä tuli mieleen, miksi maahanmuuttajien pulmat pitää tuoda Ruotsiin ratkaistaviksi. Ne tulisi ratkaista heidän lähtömaissaan. Miksi heitä ei uskalleta nähdä voimavaroina omille mailleen.

      Poista
  3. Ulkoinen turvallisuusriski on Venäjä ja suhteiden huonotessa myös kauppasuhteet kärsivät. Sisäinen turvallisuusriski ja samalla taloudellinen riski ovat tietyt maahanmuuttajaryhmät ja tietyt Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset ryhmät.

    Viekö toinen turvallisuusriski huomiota toisesta turvallisuusriskistä? Parhaimmassa tapauksessa huomion keskittäminen Venäjään pakottaisi priorisoimaan asioita jolloin sosiaalimamuilu voisi sitä kautta loppua. Venäjä ei varmasti ota tosissaan eikä arvosta sellaista osapuolta joka ei edes osaa pitää sisäisesti kuria ja järjestystä, ja joka on tehnyt poliittisen päätöksen kansallista itseinhosta ja toteuttaa sitä.

    VastaaPoista
  4. Edelliset vaalit ovat meille 700000 äänestäjälle aselakivaalit. Vain PS ja KD vastustivat surkeaa uutta aselakia. Eiköhän PS saanut tuosta aika potin ääniä. Itsekin oli ennen äänestänyt kokoomusta, mutta siirryin aselain takia PS äänestäjäksi. Tosin, turhaan, kun PS on ollut vaalien jälkeen hiljaa aselaista.

    Seuraavat vaalit voisivat olla mamuvaalit. Mutta eihän kellään ole julkisuudessa mitään nykyisestä eroavaa linjaa. PS ovat hiljaa maahanmuutosta. Halla-aho lähti pois Suomesta. Ei OLE mitään PS maahanmuutto-vaihtoehtoa tällä hetkellä. Soini ja muut SMPläiset päinvastoin irtisanoutuvat Halla-aholaisen siiven näkemyksistä.

    Antakaa meille vaihtoehto, mitä äänestää! Muuten voi seuraavat vaalit olla ekat, kun ei ole puoluetta, mitä äänestää. Puoluettahan eduskuntavaaleissa aina äänestetään, eikä yksittäistä ihmistä, puoluekurin takia.

    VastaaPoista
  5. Voisi Halla-aho tehdä "väyryset" että asettuu ehdolle eduskuntavaaleihin ja tulee valituksi, mutta ei ota paikkaa vastaan vaan jatkaa europarlamentissa. Tällöin eduskuntapaikka menee varajäsenelle. Se miten teksi, riippuisi lopullisesta vaalituloksesta, hallitustunnusteluista ja mahdollisista hallitusneuvotteluista. Jos menee mönkään niin voi palata europarlamenttiin ja odottaa taas seuraaviin vaaleihin. Haukkua tulisi mutta tulee jo nytkin joten siinä suhteessa voi vapaasti tehdä.

    Stubbia ei haukuttu siitä ettei ottanut vastaan europarlamentin paikkaa. Hänelle se olisi ollut pakotie jos ei olisi päässy kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi. Mutta kun pääsi niin europarlamentin paikka sai mennä. Jos mediat olisivat tasapuolisia , niin niiden pitäisi yhtä vähä revitellä sillä jos Halla-aho kikkailisi eduskunnan ja europarlamentin välillä.

    Soini on opportunisti ja vallankiimainen. Hänellä ei löydy tahtoa eikä selkärankaa. Soini ei luultavasti ole mokuttaja niinkuin konsensuspuolueet. Hän luulee että konsensuspuolueita mielestelemällä ja niiden hyväksynnän hakemisella pääsee niiden kanssa samaan hallitukseen. Siksi omien ja varsinkin nuivien haukkuminen julkisesti on epätoivoinen tapa päästä konsensuspuolueiden suosioon. Soini ei kuitenkaan tajua että tuolla tavoin persut menettävät ääniä.

    Tässä pitää toivoa "apua" ulkomailta vaalitulosten muodossa. Jos ruotsidemokraatit saavat 20 prosentin ylittävän tuloksen hajotusvaaleissa niin se voisi peesata persujen nuivaa siipeä. Tansakassakin on vaalit ensi vuonna, jolloin kansanpuolueella on mahdollisuus nostaa kannatusta, mutta se on syksyn puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Ruotsissa järjestetään vaalit, on niiden vaikutus Suomeen valtava. Varsinkin jos SD saa rökälevoiton.

      Poista
  6. Eipä taida tulla vaaleja Ruotsiin... tänänpäiväisten uutisten valossa.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!