keskiviikko 31. joulukuuta 2014

TEM:in Tiainen hoitaisi pitkäaikaistyöttömyyden syiden sijasta niiden oireita

Entinen äärikommunistien presidenttiehdokas Pekka Tiainen on tehnyt ehdotuksen pitkäaikaistyöttömyyden lopettamiseksi. Hänen mukaansa pitkäaikaistyöttömyys saadaan nujerretuksi palkkatuen avulla.

Ehdotus on siinä mielessä ihan hyvä, että jos työttömän työllistämiskustannukset alenevat, myös hänen rekrytointinsa kynnys alenee. Ainakin niin pitkäksi aikaa kuin palkkatukea maksetaan.

Jos palkkatuki sovittaisiin yhdeksäksi kuukaudeksi, kuten Tiainen ehdottaa, antaisi se työllistettävälle mahdollisuuden osoittaa työnantajalle olevansa palkkaamisen arvoinen ja näin päästä pysyvämminkin kiinni työelämään. Näin etenkin yksityisellä sektorilla.

Ehdotuksella on kuitenkin myös monia varjopuolia.

Ensinnäkin palkkatuen nykystä runsaampi käyttö lisäisi julkisten varojen käyttöä, vaikka iso osa saataisiinkin takaisin verotuloina ja syrjäytymiskustannusten vähenemisenä.

Toiseksi, se ei tervehdyttäisi taloutemme rakenteita, vaan pikemminkin hoitaisi näkyviä oireita. Eihän työttömyyden perimmäisenä syynä ole henkilön palkkaamisprosessi vaan työpaikkojen puute.

Kolmanneksi, kuten kaikki tuet, palkkatuen nykyistä runsaampi käyttö vääristäisi entisestään markkinatalouden toimintaa. Siis työmarkkinoita. Ei liene epäilystäkään, etteivät monet työnantajat käyttäisi nykyistä helpommin myönnettävää tukea tavoilla, jotka eivät vastaa sen tarkoitusta. Näin etenkin kuntasektorilla, jonka Tianen haluaisi ottaa tuen hyödyntäjien piiriin.

Minusta työttömyyden nujertamisessa pitäisikin lähteä mieluummin työpaikkojen tarjonnan kasvattamisesta kuin verorahojen polttamisesta. Mutta miten se tapahtuisi?

Osavastauksen kysymykseen annoin oikeastaan jo eilen kirjoittaessani yrittämisen esteistä Suomessa. Keinona voitaisiin käyttää ainakin pienten yritysten toimintaan liittyvän byrokratian vähentämistä, yrittäjän ammatin houkuttelevuuden lisäämistä, yrityksiin liittyvän byrokratian vähentämistä, ensimmäisen palkkatyöläisen rekrytointiriskin pienentämistä sekä palkkatyöstä saatavien etujen vähentämistä. Tavoitteena ei siis tulisi olla pelkästään PK-yritysten määrän lisääminen, vaan myös niihin sijoittuvien työpaikkojen määrän kasvattaminen.

Koska Suomessa on muuhun EU:hun nähden noin viidenneksen vaje PK-yrityksiin sijoittuvista työpaikoista, en epäile hetkeäkään etteikö maahamme syntyisi runsaasti uusia työpaikkoja varsin vähäisilläkin toimenpiteillä. Mutta yhtä varmaa on sekin, ettei näitä työpaikkoja synny ilman oikeita toimenpiteitä; eikä ainakaan julkisia menoja kasvattamalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yrittämisen kannukset kuntoon!
Iloitkaamme irtisanomisesta
Keinoja Suomen talouden piristämiseksi on, mutta onko halua?

8 kommenttia:

  1. Keskeisin, etten sanoisi yksinkertaisin tapa synnyttää uusia työpaikkoja olisi kasvattaa ALV-järjestelmään liittymispakkoa nykyisestä 8.500 euron myyntitasosta/vuosi vaikkapa tasolle 35.000. Yksittäinen palveluyrittäjä ainakin moisella hengissä selviäisi.

    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2014/01/luova-tuho-tule-suomeen.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. ALV-järjestelmämme on oleellinen ongelma pienimmille yrityksillemme.

      Poista
  2. Suomi säätelee ja verottaa itsensä hengiltä.

    Surkuhupaisaa tässä on että yksi korkean veroasteen juurisyy on korkea veroaste: Julkinen sektori tarvitsee paljon veroeuroja voidakseen ostaa materiaaleja ja palveluita joiden hinta on verotuksella nostettu taivaisiin.

    Esimerkki: Energiaverotusta kiristetään säännöllisesti. Julkisen sektorin palveluksessa olevista ihmisistä enemmistö tekee toimistotöitä. Toimistoja pitää talvella lämmittää ja kesällä jäähdyttää. Tähän tarvitaan energiaa. Kun energiaverotusta kiristetään, julkisen sektorin toimitilojen energiakulut nousevat --> Tarvitaan lisää veroeuroja --> kiristetään energiaverotusta.

    Joku aika sitten joku ehdotti eduskunnassa (väliaikainen vuodesta 195?) autoverosta luopumista. Ja yllätys-yllätys: Vastauksena tuli parahdus mistäs ne miljoonat otetaan pois?

    Veikkaan että esimerkiksi autoverosta luopuminen leikkaisi julkisen sektorin menoja VÄHINTÄÄN vastaavalla summalla. Aika paljon julkisen sektorin toiminnoista kun tarvitsee kumipyörien pyörimistä. Lisäksi tuo autoilijoiden käyttöön jäävä rahasumma piristäisi taloutta muutenkin.

    Mutta tämähän on mahdotonta koska silloin muutama sata miljoonaa euroa pääsisi pyörimään kansantaloudessa ilman poliittista ohjausta.

    Puhutaan että suomalainen työvoima olisi kallista. Mutta jos verrataan palkkoja kilpailijamaihin niin suomalainen tekee työnsä halvalla. Ostovoimaan suhteutettuna hyvin halvalla.

    Ei suomalaisen työn kilpailukykyä syo duunarin tai ay-liikkeen ahneus vaan välistä vetävät politikot.

    Duunari kun puhuu työvoimakustannuksista, hän puhuu palkastaan. Kun työnantaja puhuu työvoimakustannuksista, hän puhuu palkasta ja kaikista työnantajan maksamaksi määrätyistä maksuista.

    Siitä summasta jonka työnantaja maksaa duunarin työtunnista karkeasti kolmasosa päätyy duunarin pankkitilille. Kaksi kolmasosaa menee veroihin.

    Palkkatyön kustannuksia pitää laskea mutta niin että duunarin nettopalkkaan ei kosketa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sivukulut ovat tosiaan se suurin ongelma. Mutta myös palkkataso, koska se ehkäisee yrittäjyyttä. Olen itse hyvä esimerkki tästä.

      Poista
    2. Suomalainen palkkataso on hyvin maltillinen jos verrataan palkkoja kehittyneissä länsimaissa kuten Saksassa, Ruotsissa, UK:ssa jne. Tietysti jos halutaan verrata suomalaisia palkkoja puolalaisiin tai intialaisiin niin kalliitahan me ollaan. Mutta pitää hyväksyä että duunarinkin pitää pystyä elämään työllään joten suomalaisten elinkustannusten yhdistäminen intialaisiin palkkoihin ei toimi. Jos haluamme halpatyövoimamaan palkkatason niin sitten koko yhteiskunnan on kyykättävä sinne halpatyövoimamaan tasolle joka suhteessa: Koulutus, sosiaaliturva, terveydenhoito, eläkkeet...

      Miten yrittäminen onnistuu esimerkiksi Sveitsissä jossa palkkataso on useita kertaluokkia Suomea kovempi? Olisiko kyse siitä että suomalainen yrittäjä ei tunnista muita keinoja kilpailla kuin hinta?

      Poista
    3. En tiedä Sveitsistä, mutta ehkä sieltä löytyisi Suomellekin opittavaa.

      Poista
  3. Alv alarajan tulee olla tasolla, jolla yksinyrittäjä pystyy elämään. Siksi 35.000 euroa on liian vähän, koska se on vähemmän kuin keskipalkka ja ensin pitää yrittämisen kustannukset maksaa pois. Kampaajien 50.000 euron myyntitulosta jää nyt 18.000 euroa, josta maksetaan ansiotulon vero. Sosiaaliturvana saa moni enemmän ja kampaajat tekevät pitkää päivää lauantai mukaan lukien. Olen esittänyt 50.000 euron rajaa, joka sekin olisi vain ensi askel toimivampaan systeemiin. Iso-Britanniassa raja on 90.000 euroa ja monessa EU-maassa tuo 50.000. Rajan alle jäävät maksaisivat ostoista alv:n, jota ei saa vähentää, joten helpotus ei ole rahana suuri, mutta suuri se on byrokratian puolittumisena.

    Pauli Vahtera

    VastaaPoista
  4. Miten jos palkkakulujen sivukulut saisi vähentää alv-veroista, tuosta hyötyisi työvoimavaltainen pienyritys, mutta ei pääomilla ja vähällä työvoimalla toimivat yritykset.

    -jpt-

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!