lauantai 20. joulukuuta 2014

Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina

On taas kulunut hetki siitä kun viimeksi kirjoitin ilmastonmuutoksesta, joten lienee aika palata tämän aiheen pariin. Varsinkin kun olen tällä välillä tullut tehneeksi joitain varsin mielenkiintoisia havaintoja.

Sitä paitsi aihe on ajankohtainen. Edellisen kirjoitukseni ja tämän blogitekstin välillehän sopii Liman ilmastokokous, jonka lopputuloksesta Suomea edustanut nuori ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi näin: "lopputulos on heikompi kuin toivoimme, mutta silti paljon parempi kuin ei mitään".

Vaan ei politiikasta tällä kertaa sen enempää. Tässä kirjoituksessa haluan nimittäin tuoda esiin havaitsemiani eroja niissä aikasarjoissa, jotka todistavat maapallon globaalin ilmaston lämpenemisestä. Uskon havaintojeni kiinnostavan monia globaalista muutoksesta kiinnostuneita.

* * *

On hyvin tunnettua, että ilmaston lämpeneminen näyttäisi pysähtyneen tai ainakin kovasti hidastuneen tämän vuosituhannen aikana. Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin aloitetaan näyttämällä tämän kirjoituksen kohteena olevat aikasarjat (GISS, HadCRUT4 ja RSS) vuodesta 1979, jolloin niistä nuorin eli satelliittidataan perustuva RSS aloitettiin.



Kuvasta nähdään, että huoli ilmastonmuutoksen pysähtymisestä ei itse asiassa ole lainkaan aiheellinen GISS:in aikasarjan perusteella. Sen sijaan satelliittidatan mukaan lämpeneminen on pysähtynyt kokonaan. HadCRUT4-aikasarja sijoittuu näiden kahden aikasarjan välimaastoon siitä huolimatta, että siinä olevia virheitä on viime aikoina korjailtu ilmaston lämpenemisen suuntaan.

Mielenkiintoiselta näyttää myös se, että lämpötilasarjojen erot ovat kasvaneet ajan myötä. Ilmiö ei itse asiassa koske pelkästään tätä vuosituhatta, vaan se on havaittavissa koko siltä ajalta, jolloin kaikki kolme aikasarjaa ovat olleet olemassa, kuten seuraava kuva osoittaa.


Kuvaaan on piirretty aikasarjojen kuukausittaisiset keskihajonnat ja niiden mukainen trendiviiva. Siitä nähdään, että vuodesta 1979 alkaen sarjojen välinen keskihajonta on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Tämä on sikäli outoa, että paikallisten lämpötilamittausten oletettavasti tarkentuessa vuosi vuodelta voisi aikasarjojen odottaa etääntymisen sijasta lähentyvän toisiaan. Näin ei siis kuitenkaan ole viimeisen 35 vuoden aikana käynyt.

Tarkastellaksemme ilmiötä vielä lisää voimme mennä ajassa taaksepäin aina 1880-luvulle, jolloin RSS-aikasarjaa ei ollut, mutta GISS:in sarja tulee vielä muutamaa vuosikymmentä kauemmas ulottuvan HadCRUT4-sarjan rinnalle. Voimme laskea sieltäkin näiden kahden aikasarjan välisen keskihajonnan (tai vaihtoehtoisesti niiden erotusten itseisarvot; johtopäätös on molemmissa sama).


Tästä kuvasta näemme että sarjojen välisten lämpötilaestimaattien erot ovat odotusten mukaisesti erittäin suuret 1800-luvulla: havaintopisteitä on vain vähän ja siten niistä laskettujen globaalien lämpötilaennusteiden tarkkuus heikko. 

Omituista kuvassa on kuitenkin jo edellisessä kuvassa näkynyt sarjojen välisen eron kasvaminen 1960-luvun lopulta alkaen. Sille on vaikea keksiä mitään muuta järkevää selitystä kuin jommassa kummassa (tai molemmissa) globaalin ilmaston lämpötilaa estimoivassa mallissa olevat virheet. Ellei kyseessä sitten ole jomman kumman (tai molempien) aikasarjan tahallinen manipulointi.

Olen jo aiemmin epäillyt ilmastonmuutosta kuvaavien aikasarjojen taustalla olevan muunneltua totuutta. Myös tähän kirjoittamani havainnot ovat yhteensopivat tämän käsityksen kanssa. Mutta toki lämpötilaestimaattien ajan myötä tapahtuneelle odottamattomalle epätarkentumiselle saattaa olla muitakin syitä. Kun vain keksisi mitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

8 kommenttia:

  1. Ei mitään uutta auringon alla; olen ennenkin ihmetellyt kun lehdissä isolla metelillä esiteltyjä jääkiekkomailoja ei löytynyt mistään raakadatoista (paitsi niistä sarjoista, jotka olivat 1950-luvulla peltoa, nyttemmin asfalttierämaata). Vaan mahtaakohan mistään enää löytää "korjaamatonta" raakadataa?

    Asian vierestä: miten ihmeessä kukaan voi pelätä ilmaston lämpenemistä? Kylmyyshän on tunnetusti paljon vaarallisempaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi pelon aihe on jättimäinen kansainvaellus Välimeren ja Lähi-Idän alueelta jos ne muuttuisivat asuinkelvottoman kuiviksi. En ota kantaa tämän riskin todennäköisyyteen.

      Poista
    2. Hmm. Kärsikö välimeren seutu laajasta kuivuudesta keskiajan lämpökauden aikaan? Minä en muista sellaisesta kuulleeni, mutta se nyt ei vielä tarkoita paljoa. Jos olisi tieto tämän asian tiimoilta puoleen tai toiseen, siitä voisi saada tukea ennusteille.

      Poista
    3. Eipä ole tuosta tietoa minullakaan. Eikä ole tietoa Atlanttisen lämpökauden aikaisesta Välimeren ilmastosta. Silloinhan meillä oli huomattavasti nykyistä lämpimämpää. Mutta joka tapauksessa ilmastomallit ennustavat Välimerelle kuivuutta.

      Poista
    4. Eipä ne mallit osaa ennustaa lämpötilojakaan, miksi ne olisivat sen parempia alueellisten kuivuuksienkaan kanssa? meillähän ei ole mitään evidenssiä siitä että ne tässä suhteessa osuisivat parempaan kuin lämpötilojen kanssa?

      Poista
    5. Minun käsittääkseni ilmastotieteilijät pitävän kosteuden muutosmallejaan epävarmempina kuin lämpötilamallejaan. Ja jos jälkimmäistenkin kanssa on jotain omituista, niin....

      Poista
  2. Mielenkiintoinen huomio tuo aikasarjojen keskihajonta. Ällistyttävää miten alas alarmistit ovat valmiita menemään gaian takia.

    VastaaPoista
  3. Ei kai semmoista ole kuin globaali ilmasto. Ilmasto on joka paikassa eri. Voi kai olla jokin ilmaston keskiarvo jos on joka paikan lämpötila mitattu. Se vaan että mittareita ei ole joka paikassa. Lämpömittareita pitäisi olla sijoitettuina tasaisin välimatkoin ympäri maailman, niin että jokaisella mittarilla on samansuuruinen vaikutusalue, riippumatta onko mittari maalla, merellä vai jäällä.

    Jos yhdessä paikassa lämpenee, niin se ei tarkoita että toisessakin paikassa lämpenee. Se ei myöskään tarkoita että toisessa kylmenisi tai pysyisi paikoillaan. Jos yhdessä paikassa lämpenee, niin toisessa paikassa voi joko lämmetä, kylmetä tai pysyä paikallaan.

    Kun oli esim. keskiajan lämpökausi, niin missä päin se esiintyi? Se esiintyi Euroopassa mutta oliko Euroopan ulkopuolella, kuten Aasiassa jossain Mongolian tai Kiinan alueilla?

    Kun Suomessa oli holoseeniaika, tammi kasvoi täyteen mittaan Oulun tai Tornion korkeudella, sekä pähkinäpensas koko maassa. Minkälaiset olivat ilmasto-olot tuohon aikaan muualla Euroopassa tai muissa maanosissa?

    Menee ilmasto sitten mihin suuntaan tahansa niin parasta on sopeutua jos se on halvempaa kuin yritykset säätää lämpötilaa halutunlaiseksi. Ärsyttää kaikki ilmaston takia tehtävät pyrkimykset lisätä veroja, maksuja, sakkoja, määräyksiä, kieltoja, rajoituksia, holhousta....

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!