tiistai 2. joulukuuta 2014

Onko ruotsalainen oikeassa?

Pääministeri Alex Stubbin pyynnöstä Suomen ongelmia selvittelevä Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg kertoi Suomen talouden kärsivän liian korkeista palkoista. Ongelman ratkaisemiseksi hän ehdotti ruotsalaisen diskuteerauskulttuurin omaksumista.

En nyt ole aivan varma, onko Ruotsissa enää sellaista diskuteerauskulttuuria, jolla ongelmia voitaisiin edes yrittää ratkoa. Siihen ei viittaa ainakaan se, että parlamentissa keskustellaan vain samanmielisten kanssa. Mutta ei anneta sen häiritä.

Selvitysmies Borgin kanssa samoilla linjoilla näyttäisi olevan myös SAK, joka hänestä riippumatta on korostanut tarvetta kolmikantakeskusteluille. Samalla SAK totesi Suomen ongelmien välittömän syyn eli viennin hiipumisen.

Tämänkertaisen laman syitä onkin haettava viennin hiipumisen syistä. Kuten jokainen aikaansa seuraava tietää, on siihen useita syitä. Ennen kaikkea Nokian täydellinen mahalasku kännykkämarkkinoilla sekä aiemmin Suomeen tasaisesti vaurautta tuoneen paperin kulutuksen maailmanlaajuinen hiipuminen.

Nokian romahdukseen voi tietenkin hakea monia syitä, mutta tuskin kuitenkaan palkkatasoa. Itse näkisin tärkeimpänä syynä tiukan kulukurin eli kaikesta säästämisen. Strategia toimi ehkä hetken, mutta etenkin tuotekehityksen palkkakuluista säästäminen oli suorastaan avainasemassa siinä katastrofissa, jossa Nokian kännykkämallisto jäi pahasti jälkeen kilpailijoista.

Entäpä sitten metsäteollisuuden ongelmat. Myös niissä voidaan nähdä merkkejä tuotekehityksessä tehdyistä virheistä: Suomalaiset paperifirmat tyytyivät liian pitkään takomaan miljoonia paperilla. Mutta nyt kun markkinat ovat kadonneet, on myös metsäteollisuuden tuotekehitys aktivoitunut ja ainakin juuri tällä hetkellä näyttää, että aallonpohja on ylitetty.

Eivätpä näyttäisi myöskään metsäteollisuuden ongelmat siis olevan ainakaan suoraan seurausta liian korkeista palkoista. Mutta ei selvitysmies kuitenkaan ihan väärässä ole. Meillä on kuin onkin Suomessa työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä ongelmia.

Ensimmäinen niistä on liian korkea sosiaaliturvan ja työsuhdeturvan taso. Kun työtön ihminen saa kohtuullisen korvauksen pelkästä olemisesta, ei kaikista heikoiten kannattavaa työtä kannata kenenkään tehdä. Kun tämän päälle vielä lisätään yrityksille rakennettu tolkuton byrokratia, työllistämisen korkeat sivukulut ja irtisanomisen vaikeus, ei ole ihme, etteivät varsinkaan pienet yritykset palkkaa työntekijöitä kuin äärimmäisessä hädässä.

Saman asian kääntöpuolelta löydämme puolestaan sen, että jos palkkatyöstä saa kohtuullisen korvauksen, eikä yrityksen perustaminen näytä houkuttelevalta (eli ei todennäköisesti nosta yrittäjän elintasoa), on suomalaisten into yrittäjyyteen erittäin alhainen. Tästä löysin siis yhteisen sävelen ruotsalaisen selvitysmimehen kanssa.

Entä ratkaisu?

Toivottavasti vaaleissa käydään perusteellinen julkinen keskustelu edelle kirjoittamistani ongelmista. Siis ei nykyruotsalaista diskuteerausta, vaan kaikkien eri vaihtoehtojen ja niiden seurannaisvaikutusten esillepano ja keskinäinen vertailu. Näin kansalaiset voivat ottaa äänestyskopissa kantaa Suomen tulevaan talouslinjaan, jolla maamme nostetaan jälleen kunnolliselle kasvu-uralle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?
Eläkeiän nostostako ratkaisu nuorisotyöttömyyteen?
Romahtaako Ruotsin velkatalous

3 kommenttia:

  1. >>Kun työtön ihminen saa kohtuullisen korvauksen pelkästä olemisesta, ei kaikista heikoiten kannattavaa työtä kannata kenenkään tehdä.>> Työttömät tuskin makaavat kotona vaan tehtailevat työpaikkahakemuksia, mikä sekin käy työstä. Itse asiassa ongelmana on se, että työtön ei voi tehdä keikkahommia järkevästi, koska edelleen kuvitellaan, että kokopäiväinen ja vakituinen työ on ainoa, mitä TE-keskus tuntee. Itse työttömyyskorvaus ei ole syy sille, ettei työn tekeminen kannata vaan erilaiset monimutkaiset säännöt ja järjetön byrokratia, yksinkertaistettuna se, että korvaus lakkaa heti kun on heittänyt pientäkin keikkaa vaikka tulot ovat jäänneet pieniksi. Kansalaispalkka olisi järkevä ja kaikki työn tekeminen olisi aina kannattavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niitä makaajiakin, ja sitä tarkoitin. Sen sijaan tarkoitus ei ollut yleistää. Kansalaispalkasta olen samaa mieltä, kuten olen joskus kirjoittanutkin. Oleellista siinä on kansalaispalkan mahdollisimman alhainen taso ja harkinnanvaraisen tuen poistaminen.

      Poista
  2. Ottamatta nyt kantaa kansalaispalkkaan, olen miettinyt että jos todellakin automaatio vie nykysistä työpaikoista suurimman osan, niin kuin jotkut ennustelee, mistä ne työntekijät saa sitten rahansa, jos ei työtäole jolla ostaa sitten ne automaation tuottamat palvelut ja tuotteet ...

    -jpt-

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!