Minua on aiemman bloggaukseni keskusteluosiossa pyydetty kirjoittamaan jotain positiivista maahanmuutosta. Lupasin tuolloin tehdä niin sitten kun aihetta ilmenee.
Tämän päivän Helsingin Sanomat kertoo italialaisesta startup-yrittäjästä Lukas Hafnerista, joka on asettunut Suomeen viisi vuotta sitten ja perustanut tänne yrityksen. Sen nimi on Booncon PIXELS ja toimialanaan se suunnitelee nettisivuja ja tarjoaa brändäyspalveluita.
Yrityksen nettisivuilta ilmenee, että siellä on töissä 13 ihmistä, monet heistä maahanmuuttajia. Siten italialainen on onnistunut palkkaamaan yritystoiminnallaan itsensä ja 12 muuta. Asiakastieto-nettisivun perusteella yritys on liikevaihdoltaan nopeassa kasvussa, mutta sen liiketulos on tappiollinen.
Sitä en saanut selville, millä Booncon PIXELSin toiminta viime kädessä rahoitetaan. Yksi mahdollisuus on HS:n jutussa mainittu Tekes, joka "rahoittaa hänen mukaansa jo useita lupaavia ulkomaalaistaustaisia startup-yrityksiä".
Italialaisen maahanmuuttajan positiivinen arvioni ei siis perustu hänen yritystoimintansa ylivertaisuuteen tai sen tuottamaan taloudelliseen tulokseen. Sen sijaan se liittyy hänen asennoitumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Sitä kuvaavat seuraavat tekstinpätkät, joita toivoisin kuulevani myös muilta maahanmuuttajilta. Niiltäkin, joista olen niin usein kirjoittanut näillä sivuilla.
"Veroissa merkittävintä on, mitä kaikkea niillä Suomessa saa. Kaikki täällä toimii."
"Nyt, kun Hafner tiedostaa [suomalaisten] ihmisten hitaan lämpenemisen, hän myös osaa käsitellä uusia tuttavuuksia. Muuten suomalaiset ihmiset ovat hänen mukaansa ihanteellisia bisneskumppaneita. ´Jos täällä sovitaan jotain tapahtuvan, se tapahtuu´."
"Byrokratia on monen suomalaisen mielestä murheenkryyni, joka vaikeuttaa elämää. Hafner antaa kontrastia: täällä sentään pyritään hoitamaan asiat kunnolla."
"Talvisin vähän masennun. Tosin kun on koko ajan töissä, ulkoilman valoisuudella ei ole niin suurta merkitystä."
"Kun hänen yrityksensä viisi vuotta sitten vertaili kaupunkeja, joihin perustaa päämaja, Tukholma meinasi viedä voiton.´Siellä elämä olisi ollut turhan snobbailua minun makuuni´, Hafner toteaa."
Jos ja kun ihminen on saapunut Suomeen maahanmuuttajana ja on omaksunut edelle kopioimistani tekstinpätkistä ilmenevän asenteen, on hän minun puolestani tervetullut rakentamaan kotimaatani. Ruoka ei ole pahaa, talvi ylivoimaisen masentava, eivätkä suomalaisen yhteiskunnan vaatimukset rasismia. Elämisen eteen tehdään pitkää työpäivää ja suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiriin pyritään sopeutumaan.
Toivottavasti myös Hafnerin yritystoiminta kääntyy taloudellisesti kannattavaksi luoden kestävän pohjan italialaisen elämälle - ja samalla tuottaen työpaikkoja ja veroeuroja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Silloin hänen maahanmuuttajuutensa voittajia olemme me kaikki.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Keski-idän miehet toteuttamassa Kianderin visiota Itävallassa
Koska ja miten Suomen yrityssektori kääntyy kasvuun?
Luonnollinen innovaattori
Tekstit
-
Länsimaalaiset maahanmuuttajat tekevät länsimaan, kehitysmaalaiset maahanmuuttajat kehitysmaan. Tässä taas yksi esimerkki siitä. Ei kuitenkaan Hafnerilta mitään pois - asenne on kohdallaan, toivottavasti myös bisnes alkaa luistaa!
VastaaPoistaSinänsä Italia on hyvin voimakkaasti pienteolistunutta, etenki pohjoisitalia, pohjois italai on kuin suomen eteläpohjanmaa ...
VastaaPoistaNo ei kyllä ole mikään junttipohjanmaa. Etelä-Tirolin menestys johtuu vain ja ainoastaan siitä, että siellä on kohtuullisen vähän italialaisia. Alue kuuluisi Itävaltaan, mutta kun asukkaiden mielipiteestä ei välitetä. Ennemmin ruotsinkielinen Pohjanmaa sopisi vertailukohteeksi kuin Eteläpohjanmaa.
PoistaHafner ei ole maahanmuuttaja. Se sana on varattu Afrikasta ja Lähi-Idästä tuleville. Muita on kutsuttava vieraskielisiksi, koska yleistä sanaa toisesta maasta muuttaneelle ei enää ole. Hesari tosin kerran käytti Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleista nimitystä 'varsinaiset maahanmuuttajat', erotukseksi esim. Ruotsissa syntyneestä ja vieläkin Ruotsin kansalaisesta Elisabeth Nauclérista.
VastaaPoista