Ihmiskokeita

Helsingin Sanomat julkaisi tänään kolumnin, jonka mukaan tieteen vieroksumisesta uhkaa tulla hyve. Näin tutkijana pidin sanavalinnasta "uhkaa".

Onhan tiede ja siihen perustuva korkea teknologia yksi tärkeimmistä syistä sille, että meillä on kylmässä ja karussa Suomessa parempi elää kuin vaikkapa olosuhteiltaan ja luonnonvaroiltaan paljon rikkaammissa Brasiliassa tai Nigeriassa. Kyse ei siis ole pienestä asiasta.

Niinpä päätin levittää hyvää sanomaa ja kirjoittaa pari sanaa tieteen uusimmista tuloksista. Aihevalintaan vaikutti lehden tiedesivuilla ollut juttu, jossa islantilaisten hevosten töltti-ravin kerrottiin periytyvän viikinkiajalta.

Satuin nimittäin eilen lukemaan Science-lehdestä kokousesitelmien pohjalta kirjoitetun jutun, jossa kerrotaan ihmisten aivan viime aikojen evoluutiosta. Siis historiallisen ajan evoluutiosta.

Olen aiemmin todennut, että ihmisen evoluutio on nopeutunut ja tällä hetkellä todennäköisesti nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Samoin olen esitellyt ihmisen evoluution "raaka-aineita". Siten tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa ja esittelee todisteita aiemmille näkemyksilleni.

Science-lehden juttu löytyy täältä. Se käsittelee kahden tutkijaryhmän töitä. Niistä ensimmäisessä Jonathan Pitchard ja Yair Field Stanfordin yliopistosta kertovat, että eri geenimuotojen ympärillä olevan monimuotoisuuden avulla voi päätellä ajankohdat, jolloin ne ovat syntyneet ja runsastuneet väestössä.

Mainitut tutkijat olivat tarkastelleet 3000 britin genomeita ja todenneet, että noin tuhannen vuoden aikana laktoositoleranssin mahdollistaman geenimuodon sekä erään immuunisysteemireseptorin geenin yleisyys ovat kasvaneet Brittein saarilla. Näiden muutosten taustalla lienevät maidon käytön tarjoamat edut sekä väestölle tauteja aiheuttavat mikrobit.

Myös vaalean hius- ja ihonvärin aiheuttavat geenit ovat yleistyneet. Vaihtoehtoisia selityksiä niille ovat tutkijoiden mukaan D-vitamiinin tarve tai vaihtoehtoisesti seksuaalivalinta. Tumma ihohan heikentää auringonvalon avulla syntetisoituvan D-vitamiinin määrää, ja lisääntymään pääsevät lopulta vain ne, jotka miellyttävät vastakkaista sukupuolta.

Tutkimusryhmä huomasi myös, että useiden geenien säätelemissä ominaisuuksissa esiintyi muutoksia. Niinpä viimeisen vuosituhannen aikana brittien pituus ja pään ympärysmitta ovat kasvaneet.

Jälkimmäiseen sopii hyvin se, että myös naisten lantion kokoa kasvattavat geenit ovat yleistyneet. Muutenhan naiset, ja syntymässä olevat vauvat, olisivat kuolleet lapsivuoteeseen lasten jäädessä jumiin synnytyskanavaan. Kyseessä on siis kahden eri ominaisuuden ja niihin vaikuttavien geenien yhteisevoluutio.

Sciencen kertomassa toisessa, Josef Pickrellin New Yorkin genomikeskuksessa tekemässä, tutkimuksessa selviteltiin viimeisen sadan vuoden aikana väestön geeneissä tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi tupakalle addiktiota aiheuttava geenimuodon omaavat ihmiset ovat kuolleet nuorempina kuin muita geenimuotoja omaavat henkilöt. Taustalla lienee ollut brittien yli puoli vuosisataa sitten harrastama runsas tupakointi.

Tupakoinnin vähennyttyä viime vuosikymmeninä vastaavaa eroa ei ole enää nuoremmilla henkilöillä. Luonnonvalinta on siis muuttunut kulttuurin luomien paineiden poistuttua valistuksen myötä.

Naisilla puolestaan huomattiin myöhäisen menstruaation aiheuttavan geenimuodon olleen yleisempi pitkään eläneillä naisilla kuin nuorina kuolleilla. Näyttäisi siis siltä, että myöhäisen menstruaation aiheuttama geeni vaikuttaa tuntemattomalla tavalla myös pitkäikäisyyteen.

Sen sijaan Alzheimerin taudin kanssa korreloivan geenimuodon huomattiin olevan vanhoilla naisilla harvinaisempi kuin nuorilla. Alzheimerin tautihan tunnetusti vähentää elinikää, joten havainto on varsin looginen.

* * *

Kuten edelle kirjoittamani esimerkit osoittavat, pystyy länsimainen vapaa tutkimus tuottamaan yhä mielenkiintoisempaa uutta tietoa. Se auttaa meitä ymmärtämään oman lajimme kehitystä ja pidemmällä aikavälillä rakentamaan yhteiskunnan hyvinvointia.

Vaikka mainituille löydöksille ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa suoria käytännön elinkeinoelämää hyödyttäviä sovelluksia, on ihmisen genomitutkimukselta lupa odottaa vuosien mittaan yhä suurempia lääketieteellisiä hyötyjä. Mitä tarkemmin tunnemme elimistömme toiminnan, sitä helpompi on kehittää myös käytännön sovelluksia.

Suurin hyöty edellä kuvatun kaltaisista tutkimuksista on kuitenkin yksittäisten sovellusten sijaan yleisellä maailmankatsomuksellisella tasolla. Tiedon lisääntyessä jää uskomuksille ja muulle huuhaalle yhä kapeampi sija ihmisyhteisöjen elämässä.

Toki hörhöt elävät omaa elämäänsä, mutta viime kädessä heidän merkityksensä on jäänyt jo vuosikymmenien ajan länsimaissa marginaaliin. Näin tulee olemaan jatkossakin, ellemme me sitten syystä tai toisesta tuhoa omaa kulttuuriamme ja siihen elimellisesti kuuluvaa tutkimus- ja koulutusjärjestelmää.

Sellaisen seurauksena vaipuisimme kehitysmaiden tasolle. Sitä tuskin toivoo kukaan suomalainen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ihmisen evoluution raaka-aineista
Miksi naiset rakastuvat renttuihin?
Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt?