tiistai 13. toukokuuta 2014

Vaalikone

Yleisradio uutisoi tänään siitä, että monet ihmiset valittavat saavansa vaalikoneesta vääränlaisia vastauksia. Tämä on mielenkiintoista, sillä itse saan näistä järjestelmistä juuri sellaisia ehdokkaita kuin olen etukäteen arvellutkin. Sitä varmemmin, mitä yksiselitteisempiä vaalikoneen kysymysten vastaukset ovat.

Esimerkiksi tänä vuonna olen käynyt läpi neljä vaalikonetta, joista jokaisesta se ehdokas, jota olin jo aiemmin ajatellut äänestää, oli kymmenen kärkiehdokkaan joukossa. Ympärillään muita poliitikkoja, joiden olen tiennyt edustavan omaa ajatus- ja arvomaailmaani. Kyseessä siis tuskin on se, etteikö vaalikone olisi pätevä peli löytämään äänestäjälle oikeaa ehdokasta.

Uutinen ei kerro, kuinka yleisiä nämä väärän ehdokkaan vaalikoneesta löytävät äänestäjät ovat. Mutta jos oletetaan ettei kyseessä ole marginaali-ilmiö, tarkoittaa tämä sitä, että huomattava osa ihmisistä äänestää päättäjikseen ihmisiä, jotka itse asiassa eivät vastaa heidän omaa tahtotilaansa.

Tästä voimme päätellä, että nämä ihmiset eivät äänestä saadakseen maailman mieleisekseen, vaan pikemminkin kannattaakseen jotain henkilöä tai puoluetta. Syynä voi olla positiivisesti ajateltuna esimerkiksi jonkin omalta kannalta vääränlaista politiikkaa ajavan ehdokkaan tai puolueen kritiikitön ihailu esimerkiksi vanhempien perintönä. Tai negaatiotyyppisesti ehkä ennakkoluulot jotain henkilön kannalta oikeanlaista puoluetta tai ehdokasta kohtaan.

Äänestäjän ajatusmaailman ja hänen käyttäytymisensä välinen ristiriita tunnetaan esimerkiksi maahanmuutosta, minkä suhteen äänestäjien ja kansanedustajien mielipiteet ovat räikeässä ristiriidassa kansanedustajien ollessa huomattavasti kansaa lepsumman maahanmuuttopolitiikan kannalla. Ikään kuin äänestäjät pitäisivät maahanmuuttokriittisiä demoneina, joille ei missään tapauksessa voi antaa ääntään, vaikka olisikin itse maahanmuuttopolitiikasta samaa mieltä.

Hyvin erilaisen version samasta ilmiöstä epäilen tapahtuneet aikanaan presidentinvaaleissa, sillä tiedän ainakin joidenkin suomalaisten porvarisrouvien äänestäneen poliittisesti heidän kanssaan aivan vastakkaisia näkemyksiä edustanutta Tarja Halosta. Tekoaan he perustelivat sillä, että kerrankin oli mahdollista saada nainen presidentiksi.

Itse olen taipuvainen pitämään nyt vaalikoneiden yhteydessä näkyvää henkilöön/puolueeseen kohdistuvaa kritiikitöntä ihailua/vihaamista demokratian kannalta varsin onnettomana ja yhteiskuntaa vääristävänä. Edellä mainitsemieni esimerkkien osalta se on esimerkiksi estänyt Suomea noudattamasta kansan tahdon mukaista ja ilmeisen varmasti Suomen tulevaisuuden kannalta järkevää maahanmuuttopolitiikkaa sekä nostanut valtaan mielestäni Suomen historian ylivoimaisesti surkeimman presidentin.

Aika yksin näyttää, oppivatko ihmiset suhtautumaan vaalikoneiden tuloksiin nöyrästi ja tunnistamaan oman poliittisen suuntauksensa. Toivon sitä, sillä silloin myös demokratia vahvistuu ja legitimoituu nykyistä paremmin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kovia säästöjä, mutta voiko kukaan olla enempää sekaisin kuin vihervasemmisto?
Pakkoruotsi ja demokratia
Pakolaispolitiikka ja politiikka

3 kommenttia:

  1. Tuo on tavallaan hauska ja surullinen uutinen, kertoo siitä minkä verran äänestäjät ymmärtävät edustajiensa ja kannattamien puolueiden näkemyksiä.

    Ikävä piirre tuossa on se että jotkin suuttuvat siitä että vaalikone antaa sellaisia nimiä joista äänestäjälle on muodostettu tarkoituksella median toimesta negatiivinen mielikuva. Taitaa olla useille ihmisille tyypillinen piirre silloin kun näiden kuvitelmat osoitetaan vääriksi. Mutta mielikuvien voima on melkoinen, siitä huolimatta että tosiasiat puhuvat päinvastaista niin varmaankin aika suuri osa porukkaa silti aikoo äänestää kuvitelmiensa pohjalta.

    Omalta kohdaltani minusta on hirveän ilahduttavaa jos useammin huomaisi olevansa väärässä, vaalikoneetkin antoivat niitä ehdokkaita joista aioin yhden valita.

    VastaaPoista
  2. Me elämme kaikki itse luomassamme illuusiossa, tietoisuutemme kun valikoi todellisuudesta vain valikoituja pirstaleita ja täyttää tyhjät kohdat mieleisellään aineistolla jonka tuotantoa ohjaa tunne.

    Kolmesta kymmenestä ikävuodesta eteenpäin pääkoppaan säilötty aineisto alkaa sitten ohjata toimintaamme, emme enää oikin haluakaan ottaa vastaan uusia asioita avoimin mielin puhtaalta pöydältä vaan käsittelemme vastaan tulevia kohtaamisia ikään kuin otsikkotasolla syventymättä ollenkaan siihen mistä oikin on kysymys. Esimerkiksi monelle vasemmistolaiselle antiamerikkalaisuus on tärkeä määrittelevä rajalinja meihin ja muihin joten vasuri kannattaa refleksinomaisesti laitaoikeistolaista putinismia koska antiamerikkalainen suodatin hänen päässään määrää niin.

    Aivot ovat energiansäästön mestareita ja kytkevät autopilotin päälle aina kun mahdollista. Stereotypiat, ennakkoluulot, uskomukset, jopa värittyneet muistot ja tunteet ovat aivojen oikopolkuja joilla saamme valintatilanteissa tehtyä itsellemme mieluisia päätöksiä ilman että joutuisimme käyttämään energiaa ajattelemiseen.

    Kun vaalikone sitten tekee kylmän loogisesti valinnan joka ei vastaa meidän ajatusluutumiamme niin paha mielihän siitä tulee.

    VastaaPoista
  3. Vaalikoneiden pitäisi ottaa paremmin huomioon käytössä oleva vaalitapa, jossa ääni menee ensisijaisesti puolueelle/listalle, eikä ehdokkaalle. Jonkun verran vaalikoneet tätä tekevätkin, mutta ihmiset eivät selvästikään ole sisäistäneet asiaa.

    Vähän aikaa sitten uutisoitiin (http://www.hs.fi/politiikka/a1399254017981) kyselystä, jossa yli puolet vastaajista kertoi, että eurovaaleissa ehdokas merkitsee valinnassa enemmän kuin puolue. Ongelma vain on, että tämä ei ole mikään mielipidekysymys, joka selviää tutkimuksella. Oikean vastauksen voi lukea laista ja tämän tutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä on väärässä.

    Puolueet myös hyödyntävät tätä kansan tietämättömyyttä ja haalivat ehdokkaiksi mahdollisimman laajan mielipideskaalan ehdokkaita.

    Jokaisen vaalikoneen tuloksien yhteyteen pitäisi lisätä isolla teksti joka muistuttaa asiasta.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!