Vastuullista vai vastuutonta maahanmuuttojournalismia?

Aloitin tämän aamun lukemalla Israelin odotetusta iskusta Iraniin. Se oli ilmeisesti vähäisempi kuin yleisesti odotettiin ja siksi en kirjoita siitä tämän enempää, vaan kiinnitän huomioni kotimaiseen uutiseen, jonka mukaan nykyisin taksikuskina toiminut Ismail Mohamed Jeelen sai vuonna 2020 tehdystä raiskauksesta kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion.

Jeeleen ei oman kertomansa mukaan kuitenkaan toiminut taksikuskina raiskausta tehdessään, vaan on siirtynyt ammattiin vasta myöhemmin. Nainen oli puolestaan ollut tolkuttomassa kännissä ja joutunut siitä syystä miehen viemänä tuntemattomaan osoitteeseen, missä itse raiskaus oli tapahtunut. 

Raiskatuksi joutunut nainen on tietenkin syytön tapahtuneeseen, enkä sinänsä halua syyllistää häntä. Ihmettelen kuitenkin sitä, että suomalainen nainen edelleenkin suostuu astumaan aamuyöstä autoon - oli se sitten taksi tai ei - jossa hän joutuu olemaan yksin niin sanotuista MENA-maista tulevan miespuolisen henkilön kanssa. 

Ja siksi on syytä kysyä, että johtuuko tämä siitä, ettei suomalainen media ole kirjoittanut riittävästi - tai oikeastaan lainkaan - tällaisen teon aina sisältämästä kohonnesta riskistä joutua seksuaalirikollisen uhriksi. Ja tästä syystä pyydän arvoisaa lukijaani - etenkin naispuolisia - pohtimaan myös sitä, että tulisiko suomalaista valtamediaa syyllistää tapahtuneesta, koska se ei ole huolehtinut asiallisesti sille kuuluvasta tehtävästä tiedottaa merkittävästä naisiin kohdistuvasta vaarasta. 

* * *

Tämän aamun uutiset kertoivat myös varsin oudon uutisen Paraisilta, missä arabiankielinen maahanmuuttajaperhe on joutunut naapurinsa vihatekojen kohteeksi. Tapahtumat olivat alkaneet heti, kun maahanmuuttajaperhe oli muuttanut omakotitaloon.

Naapuri oli syyllistynyt muun muassa perheen auton töhrimiseen ulosteella ja sen renkaiden puhkomiseen, huudellut maahanmuuttajaperheen lapsille sekä hyökännyt perheen 17-vuotiaan pojan kimppuun. Tämän kaiken naapuri tosin kiisti oikeudessa, mutta hänelle määrättiin siitä huolimatta lähestymiskielto.

Ulkopuolisen on tietenkin mahdotonta sanoa, mikä oli johtanut naapurin oikeudessa todettuihin järjettömiin tekoihin. Asiasta kertoneen uutisen mukaan kyseessä olisi kuitenkin puhdas rasismi, jossa ei ole järjen häivää. 

Siksi huomautan tässä, ettei maahanmuuton seurauksia ainakaan vähennetä tällaisella toiminnalla, vaan pikemminkin päinvastoin. Näin etenkin siinä tapauksessa, että arabiankielinen perhe olisi Suomeen hyvin integroitunut ja siten hankkinut asuntonsa omakotialueelta omilla ansioillaan. 

Tällaisissa yhteyksissä on yleisellä tasolla syytä ymmärtää, että tähän mennessä maahamme saapuneet maahanmuuttajat tulevat olemaan pysyvästi osana yhteiskuntaamme. Ja siksi olisi tärkeää, että heidän joukostaan nousisi henkilöitä, jotka menestyvät suomalaisessa yhteiskunnassa ja toimivat siten positiivisina esimerkkeinä myös muille samasta kulttuuritaustasta tuleville. 

Ja huomata, ettei naapurin vihanpito ainakaan edistä tällaista kehitystä, vaan ainoastaan lisää polarisaatiota maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. 

* * *

Edellä käsittelemäni kaksi tapausta kertovat siitä vaikeudesta, johon suomalainen yhteiskunta on joutunut maassamme harjoitetun harkitsemattoman maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Eivätkä nämä ongelmat ratkea ilman, että tunnustetaan tosiasiat ja tehdään niistä oikeat johtopäätökset.

Tämän soisi tulevan ymmärretyksi myös suomalaisten poliitikkojen ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien - kuten journalistien - parissa. Ja tietenkin heidän esimerkkinsä ohjaamana myös ihan tavallisen kansan keskuudessa, sillä vain sitä kautta voimme minimoida tehdyistä päätöksistä juontuvat ongelmat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Naisen logiikka, Putin ja hollantilainen maahanmuuttopolitiikka
Ismaelin ensimmäinen kiinnijääminen rikoksesta ei ollut sattuma
Vihapuhetutkimus ja empatia