tiistai 23. marraskuuta 2010

Ihmisryhmien kollektiivinen älykkyys ja c-faktori

On  vaikea yksiselitteisesti määritellä mitä älykkyysosamäärä oikeastaan tarkoittaa. Tästä huolimatta sen avulla voidaan ennustaa varsin hyvin vaikkapa henkilön menestymistä opinnoissa tai työelämässä. Älykkyys on siis tärkeä tekijä ihmiselämässä.

Älykkyys ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia, vaan sen katsotaan jakautuneen moneen eri osaan. Näiden älykkyyden lajien välillä on kuitenkin havaittu korrelaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa matemaattista ja kielellistä älykkyyttä mitattaessa tuloksissa on havaittu korrelaatiota, eli henkilö joka menestyy yhden älykkyyslajin tehtävissä menestyy todennäköisesti myös toisen lajin älykkyystesteissä. Tätä voidaan kutsua esimerkiksi yleisälykkyydeksi tai g-faktoriksi.

Nyt ovat älykkyyden tutkija Anita Williams Woolley ja kumppanit julkaisseet mielenkiintoisen tutkimuksen tähän aihepiiriin liittyen. Sen mukaan myös ihmisryhmien suoriutumisessa on havaittavissa g-faktoria vastaava c-faktoriksi nimetty tekijä, eli ryhmän kollektiivinen älykkyys. Sillä tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän kykyä selviytyä hyvin useista erilaisista tehtävistä.

Tutkimuksessa havaittiin, että erilaisia tehtäväryhmiä ryhmätyönä ratkottaessa ryhmien välisen menestyksen taustalla oli jäsenten keskimääräisen älykkyysosamäärän erojen lisäksi c-faktori. Näin siitä huolimatta, että koehenkilöiden  ratkoessa yksinään samaa ongelmaa heidän suoriutumisensa selittyi hyvin älykkyysosamääräeroilla.

Mistä siis muodostuu tämä merkillinen c-faktori? 

Yksi tekijä on toki ryhmän jäsenten keskimääräinen älykkyys. Sitä merkittävämpiä olivat kuitenkin ryhmän jäsenten sosiaalinen herkkyys, heidän tasavertaisuutensa keskustelussa sekä naisten suhteellinen osuus. Tutkimuksessa sosiaalista herkkyyttä mitattiin koehenkilöiden kyvyllä lukea ihmisen ajatukset silmistä. Ryhmän jäsenten tasaveroisuudella keskusteluissa puolestaan tarkoitettiin sitä, etteivät keskusteluja hallineet muutamat dominoivat henkilöt. Naisten suhteellinen osuuden merkitystä arvioitaessa on myös huomioitava, että naisten sosiaalinen herkkyys oli miehiä suurempaa, joten näitä kahta tekijää on vaikea erottaa toisistaan.

Mielestäni merkittävää on, että c-tekijään eivät vaikuttaneet sellaiset yleisesti ryhmän menestyksen kannalta tärkeiksi ajatellut tekijät kuin ryhmän koheesio, motivoituneisuus tai tyytyväisyys.

C-faktorin löytyminen on mielenkiintoinen avaus erilaisten ryhmien menestyksen ymmärtämiseksi. Esimerkiksi Nokian noustessa sillä oli johdossaan Ollilan dream team, jonka hajotessa yrityksen hurja nousu hyytyi. Myös urheilun piiristä tunnetaan ennakkoon mahdottomalta tuntuneeseen menestykseen yltäneitä joukkueita

Äärimmäisen mielenkiintoinen kysymys tietenkin kuuluu, onko c-faktorilla ollut osuutta näihin tapauksiin? Ehkä Ollilan unelmajoukkueen koostumus tuotti korkean c-faktorin, minkä seurauksena sen toiminta ylitti poikkeuksellisen paljon kaikkien jäsentensä henkilökohtaiset rajat ja se pystyi nostamaan työnantajansa maailman suurimmaksi yritykseksi alallaan. 

Tulevaisuutta ajatellen kaikista mielenkiintoisinta olisi kuitenkin tietää, voisiko c-faktoria hyödyntämällä luoda tulevaisuuden uusia dream teameja, jotka nostaisivat viiteryhmänsä maailman huipulle? Tämä olisi kullanarvoinen tieto kaikille moderneille yrittäjille tai miksei myöskin julkisten laitosten johtajille. Ehkäpä piankin näemme päivän, jolloin joku aikaansa edellä oleva henkilö kokoaa c-faktorin perusteella oman dream teaminsa ja tekee alansa historiaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!