Mätä järjestelmä

Suomalainen sosiaaliturva on ilmeisen ylimitoitettua. Tämä johtopäätös voidaan tehdä tuoreessa Ylen jutussa haastatellun kolmekymppisen terveen naisen kommenttien perusteella.

Hän nimittäin kysyi, että "miksi tekisit superraskasta työtä pienellä palkalla ja antaisit elämäsi sille ja et saa siitä mitään? Jos kaikki mahdollisuuksien rajoissa olevat työpaikat ovat tuollaisia, on ehkä parempi olla ottamatta niitä vastaan ja vaatia parempia ehtoja."

Jutusta ei selvinnyt, mitä haastateltu tarkoitti "tuollaisilla työpaikoilla", mutta kuitenkin tarkensi, että "usein tarjotaan aina samoja ratkaisuja, että yritä kovemmin, treenaa, syö terveellisemmin. Kun yrität ja yrität aina pari kuukautta, eikä onnistu, se on tosi raskasta – epäonnistua uudelleen ja uudelleen."

Siitä voitaneen päätellä, että hän on työskennellyt useammassakin paikassa, mutta ollut kykenemätön hoitamaan tehtäviään. Se ei kuitenkaan hänen mukaansa tarkoita, että hänessä olisi vikaa. Ei suinkaan, vaan hän arveli, että "ehkä työelämä itsessään on sellaista, että siellä on tosi vaikeaa pysyä terveenä ja huolehtia itsestään".

Toki hän löysi vikaa myös lainsäädännöstä. Siitä hän nostaa "esimerkiksi karenssiajat: työntekijän on vaikeaa irtisanoutua, vaikka pomo kiusaisi työntekijää, koska karenssin takia ei saa työttömyyskorvausta". 

Sitä paitsi häntä kalvoi ilmiselvästi kateus, mikä ilmeni näkemyksenä, jonka mukaan "yleensä työpaikoissa on tarkoitus tehdä jostain toisesta tyypistä rikkaampi". Ehkäpä hän ei ollut huomannut, että aivan kaikilla on mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi ja rikastua - tai että se se vasta vaatiikin työntekoa.

Kaiken tämän jälkeen ei kenellekään liene yllätys, että haastatellun naisen mielestä kapitalistinen järjestelmä on mätä. Tosin hän ei kertonut, mikä olisi hänen mieleisensä vaihtoehto: sosialismi, anarkismi, fasismi, feodalismi vai kenties metsästäjä-keräily? Ikävää noissa kaikissa tosin on se, ettei niistä yhdessäkään selviä tekemättä elantonsa eteen mitään - toisin kuin tässä meidän omassa kapitalistisen talouteen nojaavassa ns. hyvinvointivaltiossamme.

Ylen jutulla - ja haastatellulla - oli kuitenkin onnellinen loppu. Hän ei nimittäin ole enää pelkästään työtä tekevien elätti, vaan saa osan toimeentulostaan apurahoista, satunnaisista freelance-toimittajan töistä ja puhujakeikoista. Eli on "vain" eräänlainen puolipäiväelätti. 

Niin tai näin. Meitä Ylen jutun lukeneita lohduttanee se, että saamme maksaa omasta työstämme kertyvillä verovaroilla haastatellun elämän kuluja tästä päivästä hänen kuolemaansa asti. Siinä mielessä yhdyn hänen näkemykseensä, jonka mukaan tämä meidän järjestelmämme on tosiaan mätä. Niin on.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yrittäminen ja yrittämisen kannusteet
Vasemmalla laidalla
800 euron perustulo?

Sosiaalinen ilmastorahasto tarkoittaisi 150 euron lahjoitusta jokaiselta suomalaiselta muulle Euroopalle

EU:ssa on jo jonkin aikaa ollut tekeillä sosiaalinen ilmastorahasto osana Euroopan vihreän talouden ohjelmaa. Sen avulla jäsenmaat voisivat auttaa kansalaisia rahoittamaan energiatehokkuutta ja uusia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä sekä käyttämään puhtaampaa liikennettä. 

Jäsenmaille siitä myönnettäisiin vuosina 2025–2032 yhteensä 72,2 miljardia euroa mikäli ne itse sijoittaisivat samaan tarkoitukseen yhtä paljon. Siten sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään olisi käytettävissä yhteensä 144,4 miljardia euroa. 

Suomi maksaisi siitä muhkeat 1 230 miljoonaa ja saisi takaisin vähemmän muhkeat 387 miljoonaa euroa, joten nettomaksuosuutemme olisi 843 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa noin 150 euroa per suomalainen.

Suomessa poliittinen kenttä ja Helsingin sanomat vaikuttavat olevan torjuvalla kannalla, vaikka hallitukselta ei olekaan saatu yksiselitteistä kannanottoa asiaan. Syynä yksimielisyyteen lienee kansalaisten muistissa vielä hyvin olevat vakuuttelut siitä, että EU:n elpymisväline olisi ollut ainutkertainen yhteisvastuuväline, joka EU-kansalaisten maksettavaksi otetaan.

* * *

Kun puhutaan EU:n rahankäytöstä, on tavallisen kansalaisen syytä muistaa, että jokainen julkisella sektorilla käytetty euro pikkukunnista Euroopan Unioniin on lähtöisin työtä tekevän veronmaksajan lompakosta.  Tämä koskee myös epäsuoria veroja kuten päästötulleja, joiden hintoja korottavan vaikutuksen kuluttaja joka tapauksessa joutuu maksamaan. Ja siksi puhe EU:n menojen rahoittamisesta omalla varainkeruulla on älyllisesti epärehellistä kansalaisten sumuttamista.

Edelle kirjoittamallani en tahdo kiistää sitä, etteikö vihreästä siirtymästä koituisi jäsenmaille ja niiden kansalaisille ongelmallisia tilanteita. Jo nyt olemme nähneet, kuinka energian hinta on lähtenyt EU:ssa kiitolaukkaan, koska Saksa on aiemmin päättänyt ajaa oman ydinvoimansa alas ja joutuu nyt maksamaan fossiilisesta energiasta päästömaksujen takia aiempaa korkeampaa hintaa.

Asiaa on kärjistänyt lisäksi se, että myös Aasiassa on vihreän siirtymän seurauksena syntynyt kasvava tarve Keski-Euroopan kannalta tärkeään maakaasuun, joka on niin ikään nostanut energian hintoja EU:ssa.  

Tämä kaikki on johtanut kiihtyvään inflaatioon. Sen monet talousasiantuntijat taas pelkäävät lopulta johtavan stagflaatioon, jonka perimmäinen syy on raaka-aineiden tai muiden tuotannontekijöiden hintoja kohottava kallistuminen. Ja joka saattaa johtaa pidentyneeseen lamaan ja sitä kautta ihmisten elämän mitä todennäköisimmin varsin epätasa-arvoiseen kurjistumiseen.

Sitten on vielä asia, josta poliitikot vaikenevat. Se on EKP:n viimeistään Kreikan pelastuspaketista alkanut vastikkeettoman rahan syytäminen markkinoille ottamalla kelvottomia velkakirjoja omiin taseisiinsa. Onko siitä seurannut markkinoilla olevan rahan määrän kasvu johtamassa euron uskottavuuden laskuun?

En tässä kirjoituksessa väitä tietäväni mihin kehitys johtaa - se rooli olkoon varattu ennustajaeukoille. Sen sijaan panen tyytyväisenä merkille, että Suomessa näyttäisi vallitsevan yksimielisyys siitä, ettei suomalaisia haluta panna maksumiehiksi vihreän siirtymän aiheuttamille ongelmille eteläisen ja itäisen Euroopan maissa. 

Ja toivon, että hallitus epäselvistä ilmaisuistaan huolimatta tulee pitämään kannastaan kiinni EU:n taholta epäilemättä tulossa olevan kovan painostuksen edessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marinin hallitus ja kylvetty raha
Sanna Marin neuvotteli rahahanan ahneimmille
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?

Ihmisarvoinen yhteiskunta, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo saattavat toteutua

Luin aamulla hämmentävän tekstin. Sen oli kirjoittanut Helsingin Sanomien kolumnisti Kimmo Pietinen, joka hämmästeli siteeraamansa kyselytutkimuksen tuloksia ja oli näkevinään niiden vastauksissa ristiriitaisuutta.

Kyse oli ihmisten yleisestä asenteesta, jonka mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat suomalaisille tärkeitä arvoja. Mutta toisaalta ihmiset painottivat jokaisen omaa roolia elämässä menestymisen taustalla sekä näkemystä ihmisten vastuusta omasta kunnostaan ja terveydestään.

Myös minä pidän tärkeänä sitä, että ihmisiä kohdellaan kaikella tavalla oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti sekä suorastaan itsestään selvänä sitä, että ihmiset voivat vaikuttaa omalla tekemisellään menestykseensä. Lisäksi olen valmis sysäämään ihmisille vastuuta omista elintavoistaan, mikäli niiden laiminlyönnit jätetään veronmaksajien vastuulle kohonneina terveydenhoito- ja työttömyyskuluina - kuten nykyisin tehdään - ja kasvattaen samalla sosiaalikulujen osuutta julkisesta sektorista kohtuuttoman suureksi.

En siis näe mitään ristiriitaista ihmisten näkemyksissä. Sitten olisin ollut hämmästynyt, mikäli esimerkiksi lähes jakamattoman kannatuksen saanut väite "on ihmisestä itsestään kiinni, miten hän menestyy elämässään" olisikin ollut muotoilultaan "on ainoastaan ihmisestä itsestään kiinni, miten hän menestyy elämässään" ja saanut jakamatonta kannatusta. Onhan selvää, että lähtökohdat vaikuttavat, mutta eivät ratkaise, siihen minkälaiseksi ihmisen elinkaari muodostuu.

Kolumniin oli linkitetty myös Jari Ehrnroothin vajaan viikon takainen Ylen julkaisema kolumni, joka oli mennyt minulta ohi. Siinä luonnosteltiin uudenlaista hyvinvointivaltiota, jossa oikeuksiin liittyy myös jonkinlainen vastuu omasta tekemisestä. Siis täsmälleen samankaltainen näkökulma, kuin itselläni on niin kantaväestöön kuin myös maahanmuuttajiin nähden.

Tuon kolumnin tärkein kohta oli tämä: "koska me itsenäiset ja vapaat ihmiset kuitenkin olemme riippuvaisia toisistamme, on reilua, että kaikki ponnistelevat ja tekevät parhaansa. Tämän ja vain tämän yleisen vastuuperiaatteen vallitessa rakentuu oikeudenmukainen yhteiskunta."

Samaa ajatusta täydensi HS:n kommenttipuheenvuorossaan Tuomas Niskakangas, jonka mukaan "hyvinvointivaltio ei kestä ilman runsaita verotuloja, joita keskiluokka ja rikkaat helposti alkavat kyseenalaistaa. Olisi musertavaa, jos keskiluokka kokisi elättävänsä maksamillaan veroilla ihmisiä, jotka eivät edes halua elättää itseään."

Kaikelle edelle kirjoitetulle tarjoaa toisenlaisen - mutta nähdäkseni pikemminkin täydentävän kuin vastakkaisen - näkökulman puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) MTV3:n julkaisemassa tuoreessa kolumnissaan. Hän totesi hyvin perustellen, että turvallisuuden tarpeesta on noussut maailmalla megatrendi, joka selittää niin Italian vaalituloksen, Trumpin valtaannousun kuin Brexitinkin, ja jota valtaapitävä globaalin liberalismin asiaa ajava valtaeliitti ei ole ymmärtänyt, eikä ole siksi siihen liittyviin ongelmiin myöskään puuttunut.

Itse olisin valmis vetämään edelle kirjoitetut ajatuskulut yhteen siten, että ottamalla vastuun omasta elämästämme on meillä kaikilla mahdollisuus saada turvallinen ja hyvä elinkaari. Samaan tapaan, ottamalla vastuun oman kansakuntansa ihmisten mahdollisuudesta toteuttaa omaa elämäänsä vastuullisesti, on valtakuntien ja valtioliittojen poliitikoilla mahdollisuus rakentaa ihmisarvoinen yhteiskunta, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo saattavat toteutua.

Näin on helppo kirjoittaa ajatus, joka tuntuu itsestään selvältä, mutta näkisipä poliitikkojen sen myös toteuttavan. Niin Suomessa kuin muuallakin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aktiivimalli näyttäisi toimivan
Lainsäädännön tehtävä on vaikuttaa siihen, mitä ihmisille tapahtuu
SDP näytti rehellisesti karvansa

Mitä VATT:in vuokratukitutkimus osoitti ja mitä ei?

Eilen julkaistiin vuoratukiin liittyvä tutkimustulos,  jonka media otsikoi yleisesti tarkoittavan, ettei vuokratuki nostaisi vuokria tai ainakin vaikutus olisi luultua vähäisempää. Tässä esimerkkejä: Yllättävä tutkimustulos: avokätinen asumistuki ei nostakaan vuokria, Tuore tutkimus murskasi myytin? - "Asumistuki vaikuttaa vuokriin luultua vähemmän", VATT ei tunnista kytkyä vuokrien ja asumistukien välillä ja VATT kumoaa sitkeän väitteen: Asumistuki ei vaikuta vuokriin.

Sylttytehdas eli itse tutkimuksen tekijä eli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT otsikoi tiedotteensa näin: Asumistuki vaikuttaa vuokriin luultua vähemmän. Mutta miten asia oli oikeasti?

Se selviää VATT:in tiedotteesta. Sieltä löytyi seuraavat tekstinpätkät, jotka kertovat mitä tutkimuksessa löytyi ja mitä ei.

"Tutkimuksen mukaan vuokrat eivät ole korkeampia asunnoissa, joihin maksetaan avokätisemmin asumistukea... Tulokset eivät kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä, nostaako asumistukijärjestelmä sinänsä yleistä vuokratasoa."

Niinpä niin. Ainakaan itse en ole koskaan kuvitellutkaan, että tukitoimista seuraisi samalla markkina-alueella tuettujen asuntojen korkeampaa hintaa suhteessa omalla rahalla maksettaviin asuntoihin. Vuokraajahan vuokraa asuntonsa eniten maksavalle riippumatta tämän tulolähteestä.

Sen sijaan on selvää, että tuet ovat nostaneet potentiaalisten vuokralaisten maksukyvyttömimmän osan maksukykyä. Siten he ovat vuokramarkkinoilla kyenneet kilpailemaan tasapäisemmin vuokransa kokonaan itse maksavien kanssa.

Se taas johtaa väistämättä vuokrahaitarin alapään hintojen nousuun. Ja kuten edellä jo tuli todettua, täysin riippumatta siitä, onko nuo asunnot vuokrattu tukien avulla tai ilman. Tämä tarkoittaa, että erityisesti vähävaraisimpien tukijärjestelmien ulkopuolella olevien vuokrat ovat kalliimpia kuin ne ilman vuokratukia olisivat.

Vuokratuki siis epäilemättä nostaa keskimääräisiä vuokria, mutta ei VATT:in tutkimuslogiikan mukaan vuokrattujen asuntojen välillä, vaan ainoastaan ja nimenomaisesti niiden alapäästä. Nyt uutisoitu tutkimusasetelma puolestaan oli sellainen, ettei se olisi edes teoriassa voinut tunnistaa tukien tosiasiallista vaikutusta vuokratasoihin. Näin ollen VATT:in tutkimus ei osoittanut, etteivätkö vuokratuet valuisi vuokranantajien taskuihin, kuten ne edelle kirjoittamani perusteella mitä todennäköisimmin tekevät.

Vuokralaisten kannalta vuokratuilla on kuitenkin se hyvä puoli, että halvimpien vuokrien nousu saattaa innoittaa ihmisiä vuokraamaan enemmän asuntoja, jolloin vuokra-asuntotarjonta saattaa niiden seurauksena olla suurempi kuin se olisi vapaan kilpailun tilanteessa. Tästä ei kuitenkaan liene olemassa tutkimusnäyttöä.

Median - ja miksei VATT:in tiedotteenkin - kannalta on mielenkiintoista nähdä, että tutkimuksen uutisoinnin otsikointi oli lievästikin sanottuna harhaanjohtavaa. Näin siitä huolimatta, että lehdistön tekemistä jutuista löytyi myös tieto siitä, ettei tutkimuksesta voi vetää johtopäätöstä tukien vaikutuksista yleiseen vuokratasoon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Asumistukileikkurin vaikutuksista
Itsestäänselvyyksiä
Ratkaisuehdotus Helsingin asuntopulaan ja maaseudun näivettymiseen

Perustuslaki ja pakolaisten sosiaaliturva

Helsingin Sanomat otti aamun pääkirjoituksessaan kantaa perustuslain asemaan taloudellisesti vaikeina aikoina. Se korosti lainsäädännön tärkeyttä ja muistutti valtiosääntöoikeuden professoreiden näkemyksistä, joiden mukaan erillinen julkinen tukijärjestelmä turvapaikan saaneille pakolaisille olisi perustuslain vastainen.

Esimerkiksi professori Kaarlo Tuori on sanonut, että "jos ihminen on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen, hänellä tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet sosiaaliturvaan kuten kaikilla muillakin. Yhdenvertaisuuden kääntöpuolena on syrjintä, josta tässä näyttää olevan kysymys."

Vastaavasti professori Tuomas Ojanen on esittänyt näkemyksenään, että "hallituksen kaavailut vaikuttavat syrjinnältä, koska turvapaikan saaneet eroteltaisiin pois kaikille kuuluvan sosiaalijärjestelmän piiristä." Ja epäilee, onko perustuslaki edes käynyt hallituksen mielessä.

Professorit vetoavat näkemyksessään tähän perustuslain kohtaan: "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".

Pikaisesti tarkasteltuna asia vaikuttaisi olevan siten kuin professorit sanovat. Ongelmalliseksi ja siten myös tulkinnanvaraiseksi edelle kirjoitetun perustuslain kohdan tekee kuitenkin se, ettei tässä kohtaa ole yksiselitteisesti määritetty keitä kaikkia laki koskee.

Toisin on esimerkiksi liikkumisvapautta koskevassa perustuslain kohdassa, jonka alussa lukee "Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa". Ja myöhemmin puolestaan "Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan".

Liikkumisvapaudessa on siis selvästi mainittu, että laillisesti maassa oleva ulkomaalainen, vaikkapa pakolainen, on liikkumisvapauden suhteen tasa-arvoinen Suomen kansalaisen kanssa, mutta hän ei ole sitä maasta karkoittamisen suhteen.

Asiaan liittyy vielä perustuslain kohta, joka käsittelee sosiaaliturvaa. Sen mukaan "jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

Siinäkään ei ole yksiselitteisesti määritetty, kenelle minitut oikeudet kuuluvat. Eikä siinä ole myöskään myöskään määritetty toimeentulotuen tasoa.

* * *

Perustuslaki käyttää ihmisten oikeuksista puhuessaan pääsääntöisesti termiä "jokainen", mutta tekee termin käytöstä myös poikkeuksia. Poikkeusten kohdalla laki on kattavuutensa suhteen yksiselitteinen, mutta muuten sen ulottuvuus määräytyy "jokainen"-sanan tulkinnan kautta.

Arkikielessä "jokainen" tarkoittaa kaikkia. On kuitenkin selvää, ettei perustuslaissa tarkoita sitä, koska ei ole mitenkään ajateltavissa sen takoittavan esimerkiksi Suomen rajojen ulkopuolella asuvia ulkomaalaisia. Mutta ei se koko lainsäädännön perusteella tarkasteltuna voi tarkoittaa myöskään kaikkia Suomessa kullakin hetkellä oleskelevia, sillä eihän esimerkiksi japanilainen turisti, turvapaikanhakija tai paperiton kerjäläinen ole meillä oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon kuin esimerkiksi Suomen kansalainen.

Valtiosääntöoikeuden professorit näyttäisivät tulkitsevan sanan "jokainen" tarkoittamaan kaikkia Suomen kansalaisia sekä pakolaisstatuksen saaneita. Ainakin edelle lainattu Kaarlo Tuorin kommentti viittaisi siihen. 

Mahdollisesti professorit voisivat ajatella perustuslain sanan "jokainen" tarkoittavan myös laillisesti Suomessa asuvia, mutta tämä tulkinta ei kestä tarkastelua, koska liikkumisvapauskohdassa on lainkohta määritetty erikseen koskemaan tätä ryhmää. Siihen ei olisi ollut tarvetta jos lainsäätäjä olisi ajatellut muuten käyttämänsä sanan "jokainen" tarkoittavan kaikkia Suomessa laillisesti oleskelevia.

Minun nähdäkseni Suomen perustuslaki on käsillä olevassa tilanteessa yksiselitteisen epäonnistunut ja käyttökelvoton. Siten sen tulkinta voidaan pakolaisten sosiaaliturvan kohdalla tehdä perustellusti monella eri tavalla, joista yksi on edellä mainittujen professorien tulkinta. On kuitenkin selvää, että mikäli tulkinta on oikea, perustuslakia rikotaan Suomessa jatkuvasti. 

Nyt puheensa oleva sosiaaliturvan taso ei ole Suomessa kaikille sama. Opiskelijoiden saama tuki on alhaisempi kuin muiden ihmisten, ellei mukaan lasketa takaisin maksettavaa opintolainaa. Toisaalta ansiosidonnainen työttömyystuki voi nousta hyvinkin korkeaksi, vaikka työttömyyskassojen maksuilla katetaan siitä vain osa. Myös lapsilisien määrä on porrastettu lapsimäärän mukaisesti.

Kaikki edellä kirjoitetut käytännöt voidaan ymmärtää ennakkotapauksiksi, joiden perusteella myös Suomen kansalaisten ja muiden maassa asuvien, kuten pakolaisten, sosiaaliturva voidaan asettaa eri tasolle, kunhan se riittää "välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon". Mitä ikinä ne sitten tarkoittavatkaan. 

Edelle kirjoittamallani perusteella olen sitä mieltä, että mikäli hallitus päättää rakentaa pakolaisille erillisen sosiaaliturvajärjestelmän, voidaan se tulkita aivan yhtä hyvin perustein perustuslain mukaiseksi kuin sen vastaiseksikin. Mutta mikäli se tulkitaan perustuslain vastaiseksi, olisi syytä käydä läpi useita muitakin yhteiskuntamme käytäntöjä, jotka olisivat myös mitä ilmeisimmin saman perustuslain tulkinnan mukaan aivan yhtä lailla perustuslain vastaisia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Hallitus seisoo tumput suorana tulijavirran edessä

Oikeuskäytäntömme ajaa lainsäätäjän yli ja muuttaa rikokset kauppatavaraksi

Komisario havainnollistaa rikkaiden ja köyhien eriarvoista kohtelua lain edessä

Pia Kauman lastevaunukommentin seuraukset

Pia Kauma on viime aikoina ollut julkisuudessa epäiltyään, että maahanmuuttajat saavat enemmän harkinnanvaraisia sosiaalitukia kuin kantaväestö. Jopa valtionvarainministeri on puuttunut asiaan ja käskenyt ihmisten lopettaa keskustelu ja pyytämään anteeksi.

Itse asiassa on kuitenkin täysin toissijaista saavatko maahanmuuttajat harkinnanvaraista tukea enemmän vai vähemmän kuin muut. Sen sijaan Pia Kauman aiheuttaman mediamylläkän takana ja mahdollisesti jopa tarkoituksena on kaksi oleellista seikkaa.

Yksi. Sosiaalituet ovat Suomessa joka tapauksessa niin korkeat, että ne houkuttelevat maahan vääränlaista väkeä. Eli sellaista, jota on vaikea työllistää ja joka itse tai heidän lapsensa aiheuttavat häiriötä koko yhteiskunnassa (esimerkki, esimerkki).

Kaksi. Kansalle syntyi käsitys siitä, että kelvottoman suomalaisen maahanmuuttopolitiikan vastustajan kannattaisi äänestää kokoomusta.

Seikka numero yksi tuhoaa yhteiskuntamme sellaisena kuin sen olemme tunteneet kuten Ruotsin esimerkki osoittaa. Seikka numero kaksi pitää huolen siitä, ettei tämä kehitys tule loppumaan ennen kuin on myöhäistä - kokoomushan on johtavana hallituspuolueena yksi nykyisen maahanmuuttopolitiikan pääarkkitehdeista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nauru pidentää ikää, mutta onko näyttelijän värillä väliä?
Ramadan päättyi ja paljasti Helsingin muslimien todelliset karvat
Onko vain seitsemän sadasta suomalaisesta huolissaan maahanmuutosta?

Romaninaisen puku ja suomalainen kansallispuku

Romaninaisten hameeseen saatava tuki vaihtelee Suomessa paikkakunnittain. MTV3:n mukaan tukisumman ero on noin kolminkertainen esimerkiksi Helsingin ja Kouvolan välillä, eli 410 ja 133 euroa.

Joku voisi tietenkin kysyä, että millä perusteella poikkeuksellisen kalliin hameen hankintaa tuetaan lainkaan verovaroista. Vastauksen meille antaa Korkein oikeus tässä päätöksessään jonka mukaan "Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romaninaisen puku on osa romanien kulttuuria. Romanihameen hankintamenot ovat niin suuret, että niitä ei voida lukea kokonaan perusosalla katettaviin menoihin".

Romaninaisen puku ei ole romanien ikiaikaista kulttuuria, vaan vasta 1900-luvulla syntynyt erikoisuus. Esimerkiksi vanhoissa kotimaisissa elokuvissa romaninaisilla ei ole nykyisen kaltaista hametta.

Tätä kirjoitellessa mieleeni juolahti, että jos joku naispuolinen sukulaiseni joutuisi toimeentulotuen varaan ja haluaisi kulttuuriimme eittämättä kuuluvan suomalaisen kansallispuvun perinnekoruineen, olisiko hän oikeutettu samansuuruiseen korvamerkittyyn hametukeen kuin kotikuntani romaninaiset? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oma klaani mansikka, muu klaani mustikka
Malminkartanon ammuskelu ja romanikulttuuri
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys

Miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan?

Helsingin Sanomissa todettiin tänään se, että Suomessa ollaan viime vuosien aikana siirrytty yhä selkeämmin kohti tasaverojärjestelmää. Kirjoitin tästä aiheesta jo jokin aika sitten, mutta HS:n kirjoitus ja etenkin sen paperiversiossa julkaistu puoluejohtajille tehty kysely vaativat muutaman jatkokommentin.

Kyselyssä eduskuntapuolueiden johtajille esitettiin kysymys "mikä on mielestäsi verotuksen tärkein tehtävä?"

Timo Soini vastasi "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ja rahoittaminen" muiden puoluejohtajien ollessa eri sanakääntein sitä mieltä että verotuksen tehtävänä on kerätä rahaa julkisiin menoihin.

Kysely paljastaa kaikessa raadollisuudessaan puoluekenttämme (Soini pois lukien) älyllisen tason ja arvomaailman. Poliittiset johtajamme ovat joko sitä mieltä, että julkiset menot ovat sinänsä itsetarkoitus, tai sitten he ihan oikeasti eivät ymmärrä eroa toimenpiteen (varojen keruu menoihin) ja periaatteen (miksi niitä varoja kerätään) välillä.

Ihmettelin asiaa, ja kuin sattuman oikusta minulle tuli tilaisuus testata kysymyksen tulkintaa kahdella kaksikymmpisellä nuorella. Molempien vastauksessa esitettyyn kysymykseen korostui sosiaalinen oikeudenmukaisuus eli he osasivat täysin ongelmitta erottaa periaatteen käytännön toimenpiteestä. Kysymyksen ei siis olisi pitänyt olla liian vaikea myöskään puoluejohtajille. Mutta olipa kuitenkin.

On äärimmäisen mielenkiiintoista, mutta vielä surullisempaa huomata, miten vähän maailma on muuttunut 1600-luvulta kun Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna lausui kuuluisat sanansa "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur" eli "poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan". Olen mykistynyt.


Lisää ajatuksia samasta aihepiiristä:
Klaus Fleming ja 2000-luvun Suomi
Ihmisryhmien kollektiivinen älykkyys ja c-faktori
Kummallinen ajattelu vaikeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista