Tästä syystä päätin kysyä ChatGPT-tekoälyltä, että miten suomalaiset isot metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsä Group reagoisivat, mikäli metsien hakkuita vähennettäisiin kymmeneellä prosentilla. Vastauksen mukaan hakkuiden rajoittaminen voisi nostaa puun hintaa, mikä vaikuttaisi suoraan yhtiöiden kustannuksiin ja kannattavuuteen.
UPM ja Stora Enso voisivat sopeutua helpommin, koska niillä on globaalia toimintaa ja vaihtoehtoisia raaka-aineiden hankintalähteitä. Näistä kahdesta Stora Enso voisi suhtautua hakkuiden vähentämiseen maltillisimmin, koska se panostaa muita enemmän uusiin tuotteisiin ja vähähiiliseen tuotantoon.
Sen sijaan kolmikosta suomalaisin eli Metsä Group on täysin riippuvainen suomalaisista metsistä ja niiden hakkuista. Ja siitä syystä se vastustaisi hakkuiden vähentämistä vielä voimakkaammin kuin kaksi muuta metsäjättiä.
Tekoälyn mukaan UPM ja Stora Enso saattaisivat siirtää tuotantoa muihin maihin (esimerkiksi Uruguayhin, Ruotsiin tai Kiinaan), joissa raaka-ainetta on helpommin saatavilla. Ne voisivat myös alkaa investoida entistä enemmän kiertotalouteen, uusiutuviin materiaaleihin ja jalostusarvoltaan korkeampiin tuotteisiin kuten biopohjaisiin pakkauksiin ja kemikaaleihin sekä tekstiilikuituihin.
Metsä Groupin tilanne sen sijaan olisi hankala, koska se nojaa pitkälti kotimaiseen raaka-aineeseen. Sen seurauksena yhtiön raaka-aineiden hankinta vaikeutuisi ja niiden hinta nousisi kilpailijoita enemmän.
Mielenkiintoinen oli myös tekoälyn näkemys siitä, että viimeksi mainittu saattaisi ratkoa tätä ongelmaa keksimällä uusia tapoja hyödyntää metsiään, esimerkiksi kehittämällä hiilinieluhyvityksiä metsänomistajille tai panostamalla entistä enemmän korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.
Kysyin vielä tekoälyn näkemystä siitä, että voisivatko Stora Enso ja UPM lähteä kokonaan pois Suomesta, jolloin tänne jäisi vain Metsä Group, joka on lähinnä metsänomistajien osuuskunta. Tekoäly piti tällaista skenaariota mahdollisena, mutta huomautti, että Metsä Groupin asema kallistuvan suomalaisen puun käyttäjänä voisi tällaisessa tilanteessa muuttua nykyistä epävarmemmaksi.
Lyhyellä aikavälillä Metsä Group voisi kuitenkin pärjätä hyvin. Lisäksi tekoäly arveli, että Suomen metsäteollisuuden arvo ja kilpailukyky voisivat kärsiä pitkällä aikavälillä, koska innovaatiota ja tehokkuutta edistävä kilpailu vähenisi Suomessa. Metsänomistajat olisivat joka tapauksessa tällaisen tilanteen suurimpia häviäjiä, elleivät he löytäisi vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää metsiään.
* * *
Omalta osaltani pidän tekoälyn näkemyksiä varsin järkevinä ja perusteltuina. Ja siksi olisi hyvä, mikäli ne huomioitaisiin myös suomalaisessa metsäpolitiikassa.
Näin erityisesti siksi, etteivät metsäteollisuuden viime vuoden tulokset olleet kovin hääppöisiä. UPM toki suoriutui hyvin - kiitos Uruguayn toimintojen - mutta Metsä Group ja Stora Enso kyntävät syvällä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös suomalaisen yhteiskunnan hyöty niistä jää toiveita vähäisemmäksi.
Asian korjaamiseksi voisi siksi kuvitella, että poliittiset päättäjämme pohtisivat tosissaan, miten metsiä ja metsätaloutta voitaisiin hyödyntää koko yhteiskunnan hyödyksi parhaiten juuri nyt - ja myös tulevaisuudessa - kun valtio velkaantuu edelleen päätähuimaavaa vauhtia. Samalla heidän tulisi myös ymmärtää, etteivät muutkaan EU-maat saavuta ilmastotavoitteitaan.
Tästä syystä ei ole realistista kuvitella, että Suomen omista hiillineutraaliuslupauksista laistaminen johtaisi valtaviin laskuihin hiilinielukauppiaille - jollaisia ei tosiasiallisesti siis tule edes olemaan ainakaan tällä vuosikymmenellä eikä EU:ssa. Ja siksi Suomessakin olisi pohdittava uudelleen se, missä suhteessa meidän kannattaa supistaa veroeuroja tuottavaa metsien teollista hyödyntämistä - saati edistää vihreän kullan jalostuksen valumista muualle - jotta saavuttaisimme laskennallisia hiilinieluja.
Tekstit
Nyt pitää muistaa se, että "tekoälyt" ovat hyvin laajoja kielimalleja, jotka ahmivat vain valtavia määriä tekstejä. Eivät ne selvästikään itse osasa päätellä juurikaan mitään, vaan ovat täysin lukemansa varassa.
VastaaPoistaKohta olemme jännän ääressä. Tekoälyjä ruvetaan näet treenaamaan "synteettisellä aineistolla". Se on siis keksittyä aineistoa, koska ilmeisesti maailman tekstit on jo luettu, mutta tarvitaan aina vaan lisää. On siis keksittävä aineistoa, vieläpä suuria määriä. Grok varovasti myönsi potentiaaliset ongelmat, mutta suhtautui asiaan luottavasti ja innostuneestikin. Tekoäly ei nähnyt siis mitään kummallista siinä, että sitä opetettaisiin (tietenkin toisten tekoälyjen) keinotekoisesti tuotettujen aineistomassojen avulla. GIGO.
"Tekoäly". Mikä naurettava nimi !
PoistaTekoäly olisi saanut jäädä ikuiseksi ajaksi keksimättä. Haluankin tietää ko kannattajilta, miten tekoäly tuottaa veroja Suomelle, meinaten kun kohta saa lähöpasseja kymmenet tuhannet ihmiset ja tilalle tulee tekoäly jolle ei tarvitse maksaa palkkaa, eikä yhtäkään vakuutusta. Pahimmillaan voi tuhannet potkut saaneet joutua suoraan sosiaalitukien varaan ja se tietää ainostaan kuluja kulujen päälle.
VastaaPoistaHöpsis. Tekoälyllä tuotetaan parempaa maailmaa. Toki jotkut tehtävät vähenevät tai loppuvat mutta lopputulos on nykyistä parempi. Ihan yksinkertainen esimerkki tästä on vaikkapa tekoälyn hyödyntäminen sairaanhoidossa, leikkauksissa ja diagnosoinnissa. Tekoäly tulkitsee jo nyt röntgenkuvia paremmin kuin lääkärit.
PoistaTekoäly on hulluutta, tuon kaltaiset kuin sinä, ette tajua yhtään mitä tuo tekee ihmiskunnalle. Luuletko tosissaan että ihnmiset on iloissaan kun joutuvat irtisanotuksi kun tekoäly tulee tilalle.
PoistaMenepä vaikka kysymään noilta lakkoilijoilta, miksi tekoälyä käytetään yhä enentyvässä määrin. Lakkolaiset sahaavat omaa oksaansa ja SAKSDP-puolue hurraa taustalla. AY-herrat juhlivat vielä muutaman vuoden. Siinä isänmaallisuus ja Suomen etu ei paljoa paina. Tytti Tuppuraisen sanoin: "Oma maa ensin ajattelu on vahingollista"
PoistaAno 1115: jokainen tekninen kehitysaskel joka historiassa on otettu on lisännyt hyvinvointia ja antanut lisää hyväpalkkaista työtä. Jokaista askelta on myös pelätty ja vastustettu samoilla argumenteilla kuin nyt vastustat tekoälyä.
PoistaTuo joka ulisee tekoälyä niin upeaksi, ei tiedä yhtään mitään koko asiasta, se nähdään kun alkaa historiasta kirjoitamaan. Ei ole nähty historiassa näin aivotonta keksintöä kuin tekoäly. Tekoäly, ihmisellä on lukemattomia sukupuolia, ilmasttomuutos tuhoaa maapalloa, väesttönvaihtoa ei ole olemassa, jne. Tuon jälkeen joku kuvittelee tekoälyä upeksi asiaksi, voi jeesus tuollaisen tyhmyyttä.
PoistaAno 1357, veikkaan että esi-isäsi nauroi katketakseen kun tultiin alas puusta ja alettiin kävellä kahdella jalalla. Se oli sitä mieltä että ei tule onnistumaan. Toiset esi-isäsi pelottelivat että juna tuhoaa silmät kun se menee niin lujaa.
PoistaEi tajua.. Juu, ne kaipaa tekoälyä joilla sitä ei itsellään ole. Minähän kirjoitin että historissa ei ole yhtä hyödytöntä keksintöä vielä ollu kun tekoäly, mitä se kertoi, no, sitä että minulla ei ole ollu mitään kehitystä vastaan. Luuleko sinä että jos on yhtä kehitysuuntaa vastaan, on silloin kaikkea kehitystä vastaan. Sinä kyllä varmaan kaipaat juu tekoälyä, sinulla kun sitä ei löydy.
PoistaAno1806 on kyllä hyvä esimerkki kehitysvastaisesta jästipäästä. No, tekoäly tunkee kaikille elämänaloille metsätyökoneista jääkaappeihin ja kartoitusjärjestelmistä lääketieteeseen. Ja se tulee tapahtumaan nopeasti.
PoistaMitä jos laskettaisiin ne päästöt saman kaavan mukaan kuin esim. Ruotsissa, joka on maantieteellisesti ja muutenkin hyvin Suomen kaltainen, eikä ehdoin tahdoin haalittaisi lisää maksettavaa jo nyt liian korkeasti verotetuille suomalaisille. Se kyllä sopii EU:lle, koska Suomi lammasmaisesti taipuu kaikkeen, mitä sieltä ehdotetaan ja raha kelpaa aina. Kuten Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, se ei voi myöskään pelastaa ilmastoa, joka ei tunne valtioiden rajoja.
VastaaPoistaKyllä ne laskelmat ovat Suomessa ihan yhtä oikein kuin Ruotsissa. Ero johtuu siitä, että Suomessa iso osa metsistä on entisiä soita eli turvekankaita, Ruotsissa taas ei.
PoistaLisäksi Ruotsissa on enemmän tunturimetsiä ja parhaiten kasvavat metsät sijaitsevat Suomen eteläpuolella. Eikä merkityksetöntä ole sekään, että Ruotsissa metsiä on hakattu suhteessa enemmän kuin Suomessa, minkä takia ne ovat siellä nuorempia kuin meillä, eli sitovat toistaiseksi paremmin hiilidioksidia.
Parranpärinää aiheuttaneissa mittauksissa oleellisin ero maiden välillä on siinä, että ruotsalaisten menetelmä reagoi hitaammin muutoksiin kuin suomalaisten, koska meillä laskenta perustuu tuoreeseen metsänkäyttötietoon kun taas Ruotsissa koealat mitataan vain kerran kymmenessä vuodessa. Ja ovat ne metsien hiilinielut sielläkin pienentymässä.
Siis turvekankaita,mitä ihmettä.Suot muodostuvat alaville paikoille ja sitä myöten turvekkin.
PoistaKankaat ovat taas ainakin tähän asti olleet niitä korkeampia paikkoja maastossa.
Käytetäänkö tekoälyn yhteydessä mitään faktantarkastusta, vai luotetaanko sokeasti siihen, mitä se arkistoistaan suoltaa. Tähän astihan on pidetty kovin tärkeänä - ihmisälyn tuottamissa teksteissä - että jutut perustuvat luotettaviin lähteisiin. Käsittääkseni tehdyissä tutkimuksissa on jo todettu, että aika suurella prosentilla tekoälyt tuottavat puuta heinää.
VastaaPoistaMutta ehkäpä ne nigerialaispojat, jotka tekoälyjä "opettavat", pystyvät parantamaan opetustaan nykyisestä. Vai käykö niin, että kohta ei mihinkään "narratiiviin" voi luottaa, oli lähde mikä tahansa.
Tekoäly on tuota pikaa Yle:n luotettava ..
PoistaNo täytyy tietenkin tekoäly laittaa tekemään faktantarkistus :)
PoistaYLEssähän saattaa kehitys mennä parempaan suuntaan, kun he alkavat haastattelemaan asiantuntijoina mieluummin tekoälyä kuin omia toimittajiaan ja viherkommari emeritusprofessoreita. Esim. Ympäristöpaneelin entinen puheen johtaja prosentti-Ollikainen, jonka ulkonäöstä jo tietää, mitä se ajattelee metsien hiilineutraalisuudesta.
PoistaTässä kirjoituksessa kysyin tekoälyltä erilaisia kysymyksiä ja kokosin niistä itse yhteenvedon (eli blogiin kirjoittamani tekstin), jonka annoin sille vielä luettavaksi (että vastaa sen sanomaa). Sikäli olin positiivisesti yllättynyt, että tekoälyn analyysi vastasi varsin hyvin omaa käsitystäni.
Poista"että poliittiset päättäjämme pohtisivat tosissaan..." Älä unta nää !!!
VastaaPoistaMinä olen kysynyt varmaan kymmeniltä tekoälyitä, "Montako sukupuolta ihmisillä voi olla?" "onko ilmastomuutos todellisuutta?" Vastauksena jokaiselta, ihmisillä voi olla lukemattomasti sukupuolia. Ilmastomuutos on todellisuutta. Enempää en tarvitse kuulla noiden aivottotomien tekoälyjen ujeltelua, se kun on samaa mitä vihervasemmisto ja muut hullut suoltaa.
VastaaPoistaMinua jäi ihmetyttämään kun Luken tutkija yhdessä haastattelussa väitti että myös kivennäismaat ovat muuttuneet päästölähteiksi.
VastaaPoistaMitä siellä nyt muka on muuttunut, kevennäismaat ovat olleet aina kivennäismaita.
En tuollaista muista itse nähneeni, mutta osaselitys lienee metsien kasvanut ikä, koska suomalaisia metsiä hakataan paljon vähemmän kuin ne kasvavat. Nuori metsä sitoo parhaiten hiiltä, vanhat sitten huonommin. Lisäksi Suomen viime vuosien - erityisesti kesien - korkeat lämpötilat (näin on ollut, oli ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos totta tai ei) on lisännyt maaperän mikrobitoimintaa, jonka seurauksena maaperästä vapautuu hiilidioksidia.
PoistaLuken tutkija Puopolon podcastissa.
PoistaKivennäismaita ovat myös osa pelloista, tarkoittiko hän myös niitä...
jos korkeammat lämpötilat lisäävät mikrobitoimintaa, lisäävät ne samalla myös kivennäismaidenkin kasvua.
Maallikosta tuo tutkijan väite vaikuttaa epäuskottavalta, tai ainakin lillukanvarsilta.
Kaikki ongelmat ratkeavat verotusta kiristämällä. Suomessa on runsaasti miljonäärejä, heidän verotustaan pitäisi kiristää voimakkaasti. Lisäksi on tukittava verotuksen porsaanreiät, joita on tukittu jo 30 vuotta.Näin kerätyt rahat onkin jo käytetty. (Sarkasmi, ironia).
VastaaPoistaJotkut varmaan teettävät vaalikannanottoja tekoälyllä.
VastaaPoistaViimeisten tutkimusten mukaan (teekkarihuumorissa joskus käytetty ilmaus) tilanne on se, että Suomessa, joka on Euroopan metsäisin maa, metsä ei pysty "nielemään" sitä hiilidioksidia, jonka maaperä tuottaa. Eli siis vaikka lopettaisimme kaiken inhimillisen toiminnan Suomessa, Suomi olisi hiilidioksidin lähde. Olemme umpikujassa, pitääkö meidän muuttaa jonnekin, missä maaperä ei tuota hiilidioksidia, kun maaperää on niin vaikeaa vaihtaa.
VastaaPoistaMiten sitten on muiden maiden kohdalla, joilla ei ole juuri mitään metsää, eli hiilinielua ? Herää myös kysymys, että missä päin maailmaa siis sijaitsevat ne metsät tai kasvillisuus, joka yleensä voi toimia hiilinieluna. Voiko siis mikään maa ottaa vastaan Suomesta tulevia ilmastopakolaisia, kun maamme on nyt todettu elinkelvottomaksi ?
Greta, anna meilla vastaus !
Hiilidioksidi ei tuhoa maapalloa, vaan pitää sitä elossa. Nämä toisinajattelija voisi olla hengittämättä vaikka 3 minuuttia ja sitten miettiä miten tärkeää maapallon elollisille hiilidioksidi on, ilman sitä, kaikki elämä maapallolla kuolee, jopa tärkeämpää kuin happi.
VastaaPoistaIlmastouskonnossa tosiasioilla ei ole merkitystä, faktantarkistus ei sitä koske. Sama pätee nykybiologiaan, jossa sukupuolia voi olla ääretön määrä. Vain psykiatrit tietävät todellisen määrän, jonka sanelevat potilaat.
PoistaEi nykybiologia tunne kuin kaksi sukupuolta ja lisäksi erilaisia poikkeamia. Humanistisissa tieteissä asia näyttäisi olevan toisin.
PoistaHyvä korjaus, ei saisi tietenkään sekoittaa oikeaa biologiaa ja woke-biologiaa näissä sarkasmijutuissakaan.
Poista"Greta, anna meilla vastaus !"
VastaaPoistaMinä voin vastata Gretan puolesta. Grönlanti on se paikka!!!
Huru-ukko
Kun siirtyy kuplan ulkopuolelle ja sieltä katsoo tätä suomalaista metsänhoito- ja metsäteollisuus politiikkaa, niin koko touhu näyttäytyy kurjan kehitysmaan touhulta. Lieveilmiö nimeltä ulkomaalaisomistus rehottaa kuin jossakin Kongossa ja kaikissa metsäalan lehdissä kaikki jutut pyörii vain rahan ympärillä.
VastaaPoistaRAHA, RAHA ja RAHA!!!
En tiedä viekö ahneus kalatkin vedestä, mutta puut metsästä ahneus on vienyt. Kun katsoo You Tubesta puunkorjuu videoita, niin aika monessa videossa kyytiin lastataan keskenkasvuista ja hädin tuskin ranteenpaksuista riukua, sen vuoksi koska varsinaiset puut on jo kaadettu aikoja sitten pois. Perintöverotus on säädetty niin, että jos joku onneton sattuu saamaan vähän isomman metsäpalstan perintönä, niin ainoa mahdollisuus selviytyä järjettömistä perintöveroista on myydä kaikki puut pois palstalta.
Mitä tulee noihin hiilinielu höpötyksiin, niin onhan se todettu monta monituista kertaa, että Suomen osuus on vaivaiset yhden promillen luokkaa maailmassa kaikkeen ilmastoon liittyvässä, joten koko asiasta ei oikeastaan pitäisi puhua ollenkaan, koska asia on täysin merkityksetön. Tuo EU:n päästökauppa ei ole mitään muuta kuin VALTAPOLITIIKKAA. Minä en ole vaivautunut perehtymään tuon EU:n päästökaupan laskentatapoihin, koska tiedän perehtymättäkin että näissä tarkoitushakuisissa laskentatavoissa tarkoitus on saada
SUOMI MAKSAJAN ROOLIIN!
SUURIMMAT totuudet ovat useimmiten ikäviä totuuksia. Ja yksi ikävä totuus on, että maamme on taantunut viimeisen 35 vuoden aikana surkeaksi ylivelkaantuneeksi kehitysmaaksi, jonka asioista päätetään ulkomailla. Suomen lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa kuin korkeintaan PAREMPAA KURJUUTTA!
Mutta mieltä piristää, kun käy joskus katsomassa Pentti Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön sivuilta, minkälaisia lahjoitusmetsiä se on saanut ihmisiltä joiden mielessä ei koko ajan pyöri vain TALOUDELLINEN HYÖTY NYT, HETI ja VÄLITTÖMÄSTI. Tuossa on viimeisin:
https://luonnonperintosaatio.fi/monimuotoinen-perintometsa-suojellaan-porvoossa/
Kylläpäs tuli taas paasattua.
Linkola oli kyllä fanaattisuudessaan jo hulluuden partaalla. Televisiossa esitettiin juuri pätkä, jossa hän sanoi, että teollisuusjohtajia pitäisi alkaa tappamaan. Siis ihan oikeasti tappamaan. Joten kyllähän hän aivan pikkuisen mielipuoli oli, mutta ihmeesti sai vain sanomaansa julistaa tässä vihervasemmistolaisessa hourulassa.
PoistaLinkola veti vertoja nykyajan Gretalle ihan täysin. Joten kyllä aivot oli sulaneet ja hulluus tullut tilalle.
PoistaPaasausta mutu-pohjalta ja Youtube- tutkimuksien pohjalta.
PoistaTosiasiahan on, että Suomessa osataan metsiä hoitaa, ja metsävarat ovat lisääntyneet oikein mellevästi. Lakikin määrää, että metsiä ei saa hävittää, vaan hakkuiden jäljiltä ne on uudistettava. Metsä on omaisuutta, jota hoidetaan ja jonka hoitamiseen laitetaan rahaa ja vaivaa, ja sitten joskus saadaan hakkuutuloja vaivan palkaksi.
Vihreän eliitin kieroutunut suhtautumiminen (muiden) metsiin kylläkin saattaa aiheuttaa ns aavistushakkuita, jolloin hakataan turhan nuorta metsää, mutta sekin on aina uudistettava. Ja lain mukaanhan mennään.
Suomen metsävarat ovat kasvaneet 1920-luvun noin 1,4 miljoonasta kuutiosta noin 2,6 miljoonaan kuutioon. Viimeksi niitä hakattiin kasvua enemmän 1960-luvulla. https://www.silvafennica.fi/article/24045
PoistaOlisikohan Neula ja laakeri katsellut Youtubesta jotain harvennushakkuiden puunkuljetuksia, koska niissähän pois otettavien puiden koko on hyvinkin pieni. Niitä harvennuksia voidaan tehdä useamman kerran metsän kymmenien vuosien kasvatusjakson aikana, ja niissä tehdään tilaa, jotta parhaat puut saavat tilaa ja valoa kasvaa tukkipuiksi. Tukeista saa oikeata rahaa, karkeasti jotain 80 Eeroa kuutiolta, toisin kuin siitä pienikokoisesta harvennuspuusta, josta saa vain sellupuun hinnan, joka on reilusti alle puolet tukin hinnasta.
PoistaSe on turha mennä LUKE:n ja ilmastopaneelien asiantuntijoille selittämään, että Suomen metsät ovat kansainvälisten mittausten mukaan hiilinielu, mm. NASA on näin ilmoittanut ja taitaa Taalaskin olla hiljalleen samaa mieltä. Se on sama kuin viherkommarille selvittäisi, että velka on maksettava joskus takaisin. Sama, kun päätä hakkaisi seinään. Oliko se LUKE, joka on tehnyt tämän ohjelman, joka antaa aina halutun tuloksen, että Suomen metsät eivät riitä korvaamaan hiilipäästöjä. Ja heidän tekemä ohjelma on aina oikeassa, vaikka se ei edes perustu mihinkään mittauksiin vaan arveluihin. Ruotsissa sentään tehdään todellisia mittauksia.
VastaaPoistaTekoälyltä kannattaisi kysellä sellaisia "älyttömiä" kysymyksiä kuin: "Mikä maailman kaikissa uskonnoissa on yhteistä, niin että on mahdollista puhua yleensä "uskonnoista"?
VastaaPoistaTai: "Miten kulttuurinen kuvakielto vaikuttaa ihmisten kognitiivisiin ominaisuuksiin?"
Tai: "Onko "raha" julkinen sopimus vai voiko se olla vain yksityistä omaisuutta?"
Ja sitten tietysti kannattaisi kysyä, että miten menivät vastaukset näihin todella tärkeisiin kysymyksiin... noin niinkuin omasta mielestäsi?
Niin, minä pyysin Grokilta esimerkin synteettisestä datasta. Se valitsi yksilöimättömän ihmisen, jolle oli keksitty parametrit. Ikä, pituus, paino, RR, syke jne. Nämä kaikki olivat kutakuinkin normaaleja. Tiedustelin, mitä saavutetaan, jos luodaan kymmenen tai sata miljoonaa tällaista siten, että parametrit vaihtelevat satunnaisesti 10-15% puoleen tai toiseen?
VastaaPoistaGrokin mukaan tekoäly oppii "paremmin" käsittelemään tutkimustuloksia. Huomautin, että tämä kaikkihan on keksittyä, eikä mitään rajapintaa todellisuuteen edes ole. Sitäpaitsi esimerkkitapaus oli Grokin mukaan aivan terve, koska arvot olivat aika normaalit.
Tässä kohden alkoi tulla surrealistinen olo, mutta Grok ei edelleenkään nähnyt mitään outoa olevan menossa.
Tilanne olisi aivan sama, jos tosielämän yhteiskuntaa analysoitaisiin täysin arpomalla saadulla Ankkalinnan tai Gotham Cityn datalla.
Olen hämmentyneenä seurannut keskustelua metsien hiilinieluista. Tuskin koskaan mainitaan sitä itsestäänselvyyttä, että aikuinen metsä EI sido enää hiiltä, tai sitoo sitä ainoastaan asymptoottisesti nollaa lähestyen. Tätä ei mikään laskentamalli pysty kiertämään, koska jos ikimetsään kertyisi hiiltä missään muodossa, sitä voisi sieltä kerätä ja hyödyntää. Juuri tässä on ratkaiseva ero soihin.
VastaaPoistaJotta metsä jatkuvasti sitoisi hiiltä, hiiltä pitää sieltä jatkuvasti myös poistaa, eli puuta hakata. Tämä olisi haluttaessa helppo optimoida maksimaaliseen hiilensitomiseen eli maksimaaliseen puuston kasvuun.
MUTTA poliittisissa laskentamalleissa metsästä kerätty puu lasketaan hiilipäästöksi! Perusteena on se, että sen sisältämä hiili _joskus_ tulee palaamaan hiilen luonnolliseen kiertoon, mutta niin kaikki hiili tulee. Lasketaanpa se vielä Suomen päästöksi, vaikka puu rahdattaisiin esim. Saudi-Arabiaan rakennusmateriaaliksi. Vastavuoroisesti jos Saudi-Arabiasta rahdataan jotain hiilen luonnolliseen kiertoon päätyvää Suomeen, on sekin Suomen päästö. Laskentamallien laatijat saavat juuri sellaisen tuloksen kuin tavoittelevatkin.
VastaaPoistaThank you for enriching our lives with your wonderful blog