Luonnonsuojelijat ajattelevat yleensä, että luonnolla on jonkinlainen itseisarvo, mutta silloin tällöin näkyy myös väitteitä siitä, että biodiversiteetin väheneminen ja/tai ekosysteemien toiminnan heikkeneminen johtaisivat taloudellisiin tai terveydellisiin kustannuksiin. Nämä näkemykset eivät perustu juurikaan mitattuun tutkimustietoon, vaan parhaimmillaankin lähinnä teoreettisiin malleihin.
Science-lehdessä julkaistiin kuitenkin viime perjantaina amerikkalaisen Eyal G. Frankin tutkimus, joka tarjosi edelle kuvaamalleni väitteelle ensimmäisen empiirisen todisteen. Kyseessä on lepakoille valkokuonotaudin aiheuttavan sienen leviämisen ja maataloudessa käytettävien hyönteismyrkkyjen käytön välisten suhteen mittaaminen.
Jo aiemmin oli tiedossa, että hyönteisiä syövät lepakot voivat rajoittaa viljelykasvien tuholaispopulaatioita. Yhdysvaltoihin vuonna 2006 levinnyt valkokuonotauti puolestaan aiheuttaa lepakoille yli 70 prosentin kuolleisuuden.
Siten taudin leviäminen maakunnasta toiseen tarjosi luonnollisen koeasetelman, joka antoi mahdollisuuden arvioida, miten maatilat reagoivat lepakoiden katoamiseen ja sen seurauksena lisääntyviin tuhohyönteisiin. Ja mitä seurauksia sillä on.
Tutkimus osoitti, että maanviljelijät lisäsivät hyönteismyrkkyjen käyttöä lähes kolmanneksella lepakoiden joukkokuolemien alkamisen jälkeen. Lisäksi tulokset osoittivat, että imeväisikäisten vauvojen kuolleisuus - muiden kuin onnettomuuksien tai henkirikosten seurauksena - kasvoi keskimäärin 7,9 % lepakkokadosta kärsineissä maakunnissa. Tutkijan mukaan tämä tapahtui hyönteismyrkkyjen lisääntyneen käytön seurauksena.
Edellä lyhyesti kuvaamani tulokset olivat lievästi sanottuna hätkähdyttäviä ja osoittivat lepakoilla olevan suuri merkitys tuhohyönteisten torjuntaan käytettyjen torjunta-aineiden määriin. Ja sitä kautta sekä taloudellisia että ihmisten terveyteen liittyviä seurauksia.
Tutkimusraportin mukaan nämä "havainnot tukevat käynnissä olevia ponnisteluja, kuten kunnianhimoista tavoitetta suojella 30 % maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä, ja korostavat biodiversiteettitasojen jatkuvan seurannan merkitystä".
Tämä tietenkin pitää paikkansa, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, ettei meillä ole - ainakaan toistaiseksi - käytettävissä enempää samansuuntaista empiiristä dataa, joka vahvistaisi tässä käsitellyn tutkimuksen tulokset yleispäteväksi tieteelliseksi lainalaisuudeksi. Ja siksi tarvitaan lisätutkimuksia ekosysteemien hyvän/heikon kunnon vaikutuksesta ihmisyhteisöihin ennen kuin ryhdytään ajamaan laajamittaisesti alas vaikkapa suomalaista maa- tai metsätaloutta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Geenieditoitu tomaatti
Russakan ihmeelliset seikkailut
Luonnonsuojelubiologian perusteet horjahtivat
Tekstit
Kun vielä olin nuori (joitakin vuosikymmeniä sitten) kuulin että itäsuomalaisilla kasvihuoneviljelijöillä on epävirallinen yhdistys, jonka piirissä kierrätetään petopunkkeja jotka tappavat kasvien tuholaisia. Tulee kuulemma paljon halvemmaksi kuin myrkyt. Ja mahdollisesti jopa tehokkaampaa.
VastaaPoistaPetopunkitkin ovat siirtyneet nettiaikaan. Netistä löytyy useitakin yrityksiä jotka myyvät erilaisia petopunkkeja tuholaisten torjuntaan!
PoistaJa rikkakasvien torjunnassa tehokkain "Myrkky" on edelleen vanha kunnon kuuma vesi!
Poista"Ja rikkakasvien torjunnassa tehokkain "Myrkky" on edelleen vanha kunnon kuuma vesi!" - Joo pihalla, mutta kokeilepa 100ha viljelyksellä :)
PoistaAno, kyllä kuumaa vettä käytetään ihan kaupallisillakin hedelmätarhoilla, jos ovat luomussa(ja muutenkin, hieman halvempaa kuin kasvinsuojeluaineet). Sitä varten myydään ihan erityisiä tankkeja traktorin perään, tankissa on jonkinlainen kierukka mikä pitää veden kiehuvana.
PoistaSama kun väittivät tosissaan Ranskassa että maauimaloissa lapsiin ja naisiin kohdistuneet ahdistelut ja jopa raiskaukset johtuu kalleutuneista ranskanperunoista, tuo ihan maan johtajilta. Kaikella eläimistöllä on maapallolla tehtävänsä on ainostaan yksi eläin jota maapallo ei tarvitsisi eikä kaipaisi vaikka häviäisi kokonaan, se eläin on ihminen.
VastaaPoistaMitähän sellaisella ihmisettömällä maapallolla olisi arvoa, kun sen olemassaolon ymmärtää ja arvon antaa vain ihminen? Mielenkiintoinen näkemys tuo, että maapallolla olisi sellainen inhimillinen tunne, kuin kaipaus tai tarve.
PoistaTuo ranskanperunajuttu ei aiheuta muuta kuin röhönaurua, mutta olihan samassa jutussa nostettu syypääksi naisten ja tyttöjen raiskauksiin ja ahdisteluihin maauimaloissa myös ilmastonmuutos. Lämpimän ilmanalan uroot eivät ole kai tottuneet Keski-Euroopan helteisiin kun käyvät jatkuvasti niin kuumana.
PoistaMinä kun olin nuori tilalla perunamaalla tuholaisten torjuntaan käytettiin leppkerttujen toukkia. Ne oli parahaista parhaimpia ja oli hiienoa katsella kun muuttui leppäkertuiksi ja noita kiipeili ladon seinässä satamäärin.
VastaaPoistaOsa tuholaismyrkyistä joutuu maaperään ja edelleen kasveihin ja kasveista niitä syöviin ihmisiin. Voidaan kysyä, kuinka paljon ihmisten elimistöön joutuneet myrkyt lisäävät erilaisia sairauksia ihmisissä.
VastaaPoistaSuomessa lähes eniten syöpiä maapallolla, ehkäpä siinä selitys, ainakin yksi iso niistä. Myös allekirjoittanut kärsinyt syövästä joka leikattiin vajaa vuosi sitten.
PoistaNomutkun prinssi, eiku kuninkas charelein syöpä lienee tärkein....
PoistaEnnen kuoltiin lentävään keuhkotautiin tai muuhun mukavaan. Kun tartuntataudit on toistaiseksi voitettu ihmiset elävät pidempään jolloin syövät ehtivät kehittyä.
PoistaMistähän tuo tieto on peräisin. Olen sairastanuf syövän itsekin, mutta koska mitään riskitekijöitä ei ollut, syynä olivat luultavasti geenit eli sukurasitus.
VastaaPoistaMinun suvussa ei ole syöpiä ollut niin pitkälle kun sukujuureni on selvillä, eli pitkästi yli 150 vuotta. Joten minun syöpäni tuli ihan jostain muusta.
PoistaSyöpää muuten kerrotaan köytyneen jo Egyptin pyramideista löytyneistä muumioista.
VastaaPoistaTäytyy muistaa, että tällä tutkijalla on selvästi agenda biodiversiteetistä. Korrelaatio ei todista kausaliteetista (tyyliin "jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia"). Herää ainakin epäilys, että ko. tutkija ei kovin innokkaasti etsinyt muita syitä lapsikuolemien kasvuun.
VastaaPoistaLepakkoja ei edes ollu 2miljardia vuotta sitten ja maapallo oli huomattavasti lämpimämpi paikka lepakoiden väheneminen kuten telluksen lämpeneminen on luonnollista ja kuten proffa tuossa totesi kun ei ole empiirisiä tutkimuksia vaikutuksista niin suomi voidaa rakentaa täyteen tuulimyllyjä, ei hättää.
VastaaPoista-Kirjanpainaja.
Olihan se DDT:kin kova juttu siihen asti kunnes alettiin tutkimaan asioita.
PoistaSitä samaa - nimittäin tutkimusta - kaipaisi myllyjenkin suhteen.
Onkohan nämä luontoasiantuntijat koskaan mitanneet tai maininneet esim. viimeistä Etnan purkausta, kuinka paljon lähti hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja ilmaan? Olisiko niillä mitään merkitystä esim. ilmaston lämpenemisen kannalta. Olisiko joku viisas, joka tietäisi laskennallisen arvon?
VastaaPoista"kun minä olin nuori" -kommentoijille tiedoksi, että biologinen torjunta on nykyään ihan nykypäivää kaikilla kasvihuoneilla ja jossain määrin myös avomaalla. Ihan kotimainen Biotus myy erilaisia petohyönteisiä.
VastaaPoista