Rajatilanne natisuttaa USA:n liittovaltiota

Viime aikojen tapahtumat Suomen itärajalla ovat osoittaneet, että rajat ovat ihmisille tärkeitä. Tai ainakin niiden halutaan toimivan esteenä ei-haluttujen ihmisten liikkumiselle.

Monet arvoisista lukijoistani lienevät myös tietoisia siitä, että erityisesti USA:n etelävaltiolaiset ovat tuohduksissaan etelärajansa vuotamisesta. Jopa niin pitkälle, että he ovat toimittaneet Meksikosta tulleita ihmisiä pohjoiseen demokraattien hallitsemille alueille, joissa rajojen auki pitämistä kannattavat ainakin valtaapitävät poliitikot.

Siksi oli mielenkiintoista huomata, että Newsweek-lehdessä oli juttu, joka kertoi teksasilaisille tehdystä mielipidekyselystä. Siihen vastasi 814 äänioikeutettua 1.–3. helmikuuta kuluvaa vuotta.

Sen tulokset osoittivat, että 44 prosenttia ihmisistä oli aiempaa valmiimpia tukemaan Teksasin itsenäisyyttä etelärajalla vallitsevan tilanteen vuoksi. Vastaajista 35 prosenttia sanoi, ettei rajatilanne vaikuta heihin millään tavalla ja 16 prosenttia vastasi, että se vähentää heidän haluaan tukea osavaltion eroa Yhdysvalloista.

Oma valtio ei sinänsä olisi uutta teksasilaisille, sillä osavaltio oli itsenäinen vuodesta 1836 - jolloin se irtautui Meksikosta - aina Yhdysvaltoihin liittymiseensä asti vuonna 1845. Lisäksi se kuului vuodesta 1861 Etelävaltioiden liittoon, mutta palautui sisällissodan jälkeen osaksi Yhdysvaltoja.

Tässä yhteydessä on hyvä huomata ero Teksasiin ja Suomeen - ja ylipäänsä EU:n alueelle - pyrkivien maahanmuuttajien välillä. Meksikon kautta USA:an tulevat ovat peräisin ympäri maailmaa ja maahan päästyään ryhtyvät tekemään töitä. Laitonta sellaista toki, mutta kuitenkin hankkimaan oman elantonsa itse.

Sen sijaan Suomeen saapuvat laittomasti rajojamme ylittävät humanitaariset pakolaiset ovat peräisin pääosin Afrikasta ja Lähi-idästä. Ja heidän tulemisensa motiivina - tai ainakin lopputuloksena - on siirtyminen sosiaaliturvalla eläjäksi. Toisin sanoen kantaväestön työn tuloksista nauttijoiksi.

Sinänsä en pidä todennäköisenä, että Teksasissa syntyisi kovin voimakasta itsenäisyysliikettä, enkä etenkään siihen, että se ihan aidosti ryhtyisi itsenäiseksi. Sen sijaan hämmästelen suomalaisten lammasmaista nöyryyttä humanitaarisen maahanmuuton edessä.

Siihen kohdistuneet protestithan ovat parhaimmillaankin olleet vain internetissä puhisemista ja pienimuotoisia mielenosoituksia siitä huolimatta, että maahamme kohdistuva humanitaarinen maahanmuutto on muodostunut sekä taloudelliseksi taakaksi että - suuremmissa kaupungeissa - yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti horjuttavaksi tekijäksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miten marjanpoiminnasta saisi kiinnostavaa?
Oliko Trump rasisti puhuessaan persläpimaista?
Hyvin kotoutuneita somaleita