Pääministeri Petteri Orpo (kok) ehdotti lakiin kirjattavaa valtion velkakattoa. Tämä auttaisi tulevia hallituksia pitämään tiukemmin kiinni menokurista, koska velkakaton nostaminen vaatisi aina eduskunnan tekemän lakimuutoksen.
Taustalla on tietenkin Sanna Marinin (sd) hallituksen holtiton rahankäyttö, jonka seurausten korjaaminen on jäänyt Orpon hallituksen tehtäväksi ja rasitteeksi. Eikä se näytä suinkaan saavan siihen ongelman pääaiheuttajan eli poliittisen vihervasemmiston tukea - päinvastoin.
Siksi odotankin suurella mielenkiinnolla miten SDP:n Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat ottavat vastaan Orpon esityksen. Hyväksyvätkö he sen mutinoitta, ovatko välinpitämättömiä vai asettuvatko neliraajajarrutukseen agiteeraten myös ammattiyhdistysliikkeen uusiin poliittisiin lakkoihin?
Tekstit
Pääministeriltä ja hallitukselta erittäin hyvä ehdotus. Toivottavasti se saadaan lakiin asti.
VastaaPoistaSamalla joutunee toteamaan, että vihervasemmistolle se olisi painajainen kun ei enää voisikaan jakaa rahaa mielenmäärin.
Samoin se kirpaisee keskustaa kun ovat vuosikymmeniä harjoittaneet siltarumpupolitiikkaa.
Näin ollen ehdotus ei ym. piireissä helposti mene läpi, jos ollenkaan.
Siltarummuista kun puhutaan, niin kyllä se kokoomus pääministerillekkin kelpaa. Nimittäin Turun tunnin juna, tai 1,5 h vai olisiko 1,75 h juna. Maksaa pirun paljon, ja on täysin hyödytön hanke.
PoistaJa toinen asia. Kokoomuksen johtamassa Tampereen kaupungissa, tapahtui henkirikos yksityisessä päihde hoitolassa, tutkinnassa huomattiin myös että päättymässä ollut 15 vuoden sopimus oli ollut kallis. Yksityisen firman voitto % oli ollut keskimäärin 51 % vuodessa.
Eli yksityinen toimija on aina kannattava valinta, Tampere oli maksanut firmalle n. 1 milj.€ vuodessa.
Eiköhän tuo velkakattosuunnitelma tyrmätä, niinkuin poliittiseen näytelmään kuuluu.
VastaaPoistaPolitiikan toteuttamistapa, luonne, on teatraalinen: miksi sen hyväksymme, on kysymys johon tuskin saamme vastausta.
Näytelmäkerho jatkaa Urpilaisen tekopöyristymisineen ja Marinin lööppimatkailuna. Ehkäpä Arhinmäkikin voisi töhriä uutta seinää.
Marinin hallitus oli, jos mikään, näyttäytymispolitiikan mestarityö, jossa kysymys: miten, oli oleellisempi kysymys kuin: miksi.
Tällaisista poliittis-ideologisista palopuheista on vielä liian pitkä matka siihen, että valtionvelan todellisuus nähtäisiin kaiken puoluepoliittisen pitsin läpi.
VastaaPoistaVanhat eurooppalaiset kansallisvaltiot on ripustettu lainakauppiaiden velkakoukkuihin siksi, että 80-luvun rahaekspansio käytti loppuun yritysmaailmaan suuntautuneen keinottelun. Numeeriset summat polttelevat rahanluojien ja lainakauppiaiden käsiä niin kauan kunnes ne saadaan kirjatuiksi jollekin reaalitalouden tilille -- ja uuden ajan rahatalouden kujanjuoksi on siis päätynyt siihen, että kansallisvaltiot saavat uuden roolin lainakaupan reaalikulisseina.
Kysykää miksi suursijoittajat masinoivat kansainvaellusta -- vaikka se ei ole edes heille pitkällä tähtäimellä hyödyllistä. Se on vain tilapäinen keino pakottaa kansallisvaltiot velanottoon. Siinä tulee lopulta pää vetävän käteen, mutta rahaohjasteinen talous on niin reaktiivista, ettei siinä mitään pitemmän tähtäimen järkeä sallita.
Joten huonosti menee, ja tule menemään vielä huonommin. Eikä tämä ole yhdenkään orpourpon ongelma -- kyse on ihan toisen mittaluokan ilmiöistä. Ne ovat kaiken lisäksi vielä pohjimmaiselta luonteeltaan "tunnustukselliseen" ajatteluun palautuvia, sosiopsyykkistä taantumista kasvavassa määrin tarvitsevia.
"Talous" on uskontoa ja valtionvelka uusi, demokratian jälkeinen hallitusmuoto.
Näkisin tuon uskomuksellisuuden suurempana vaikuttajana, etten sanoisi kokonaisvaltaisena. Määrittelemättömät puitteet, kuitenkin, antavat tilaa myös faktuaalisuudelle.
PoistaAsioiden nimet ovat uskonnollisessa mitassa myös kuvaavia: Sanna Marin ja sosialismi eivät mielestäni kuulu samaan bändiin. Ei, vaikka shamppanjasosialistiksi häntä haukuttaisiin.
Ps. kiitos kirjasta...luen parhaillaan.
Mä en usko tuohon suursijoittajien masinoimaan kansainvaellukseen. Eiköhän kyse ole siitä että Saharan eteläpuolinen väestö yksinkertaisesti lisääntyy liikaa ja heimolaisilla on illuusio soppakattilasta pohjoisempana. Iän karttuessa olen yhä enemmän alkanut ajatella linkolalaisesti.
VastaaPoistaTämä. Kun on olemassa looginen ja yksinkertainen selitys, ei siinä pidä mitään monimutkaista salaliittoteoriaa alkaa väsäämään.
PoistaEi rahaohjasteinen talous mitään salaliittoja tarvitse. Vaikka taloususkonnolla on samanlaiset maagiset ominaisuudet kuin kaikilla primitiivisillä uskonnoilla -- joissa poppamiehet kuiskivat temppelien kaikkeinpyhimmissä salakamareissa salasanoja noviisien korviin -- taloususkonnossa raha sanelee toiminnan ehdot, eikä yksikään yksityinen toimija voi toimia muutoin kuin toimii.
PoistaSellainen ihminen -- olemuksellisesti joukko-olento -- on. Tosiasia, että ihmiset yhdessä tekevät tekoja joita yksikään yksilö ei yksin tekisi, on ymmärrettävä myös niin, että tiettyjä sosiaalisia systeemejä ohjaavat persoonattomat voimat, joita ei ole olemassakaan yksilöiden ominaisuuksina ja pyrkimyksinä.
Siksi subjekti "suursijoittajat" on tietysti väärä ilmaisu -- eivät nämä toimijat tiedä mitä tekevät. Heillä on toki "ideologiansa" -- mutta ne ovat käsiterealistista stiiknafuulaa, kuten Sorosin "Open Society"-ideologia, joka siis käytännössä kääntyy sitten nimenomaan kansallisvaltioiden rajojen avaamiseksi kansainvaellukselle.
Vain niin. Joskus tuntuu että täällä on niin tiheää porukkaa että valo kaartuu heidän kohdallaan.
PoistaJoo joo. Kyse on kuitenkin asioista, ei ihmisistä.
PoistaTämä lakiehdotus on sellainen ettei vihervasemmiston valtakaudella sitä olisi ikinä tehty.
VastaaPoistaNyt voimasuhteet ovat muuttuneet ja politiikka sen myötä. Onko Suomessa ja Euroopassa puhaltamassa muutoksen tuulet?
Yle tänään
Euroopan tyytymättömien maanviljelijöiden protestiaalto voi sataa laitaoikeiston laariin EU-vaaleissa, arvioi tutkija
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-211920
Euroopassa viime viikkoina teitä tukkineet maanviljelijöiden mielenosoitukset ovat tälläkin viikolla jatkuneet ainakin Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa ja Puolassa.
Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta uskoo mielenosoitusaallon jatkuvan europarlamenttivaalien lähestyessä. Elo arvioi, että ilmiö voi EU-vaaleissa kanavoitua laitaoikeiston kannatukseksi.
Protestien taustalla on sekä kansallisia että laajempia kysymyksiä, muun muassa maanviljelijöiden tyytymättömyys EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan.
----------------------
Toden totta! Laajempi kysymys on elintasopakolaisten muuttoliikkeen pysäyttäminen ja Euroopan pelastaminen.
Aika vähän meillä ollut esillä nuo protestit. Mutta tietysti erikoistutkija näkee nämä protestit "laitaoikeistoa" hyödyttämässä. Eiköhän Vihreän siirtymän ja mamutuksen kaltaiset ilmiöt jo suoraankin riitä selityksiksi. Todellisuudessa on selvästi virhe.
Poista-jussi n
Yle tänään
PoistaEU-komissio ehdottaa höllennyksiä vaatimuksiin maanviljelijöille
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-212013
Euroopan komissio ehdotti torstaina, että osaa maanviljelijöille asetetuista ympäristövaatimuksista höllennettäisiin, hallinnollisia toimintoja yksinkertaistettaisiin ja tarkastuksia vähennettäisiin.
Kyseisillä toimilla pyritään rauhoittelemaan maataloussektoria, jonka järjestämiä protesteja on ollut useissa EU-maissa.
– Viesti maanviljelijöiltä on selkeä: he haluavat työskennellä pelloilla, eivät olla jumissa asiakirjojen takana, EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
– Vastauksena tähän komissio on identifioinut joukon EU-tason toimia, jotka voisivat helpottaa viljelijöiden hallinnollista taakkaa tulevina kuukausina ja vuosina.
Velkakatto on näennäinen talouskurin ylläpitäjä. Se rikotaan heti, kun on tarvis.
VastaaPoistaSamaa mieltä. Velkakatto on yhtä mieletön suunnitelma, kuin mihin tahansa asiaan liittyvä nollatoleranssi. Kun katto tulee vastaan, niin annetaanko muka koko systeemin mennä pankrottiin? Tuskin.
PoistaOnhan tuolla suuressa lännessäkin velkakatto. Ja joka vuosi jenkit kiistelevät siitä, ja että taas on hallitukselta rahat loppu ja tarvitaan katon korotusta. Ja aina se hyväksytään ja korotetaan kattoa ja taas on valtakunnassa kaikki hyvin. Tuntuu että edes taivas ei ole tarpeeksi korkealla katoksi kun velkaa vain otetaan aina vaan lisää.
PoistaHuru-ukko
Käsitin että tällä velkakattolailla nimenomaan on tavoitteenakin se, että joka kerta kun aiotaan ylittää se velkakatto, on lakia muutettava eduskunnassa. Ei riitä pelkkä pimppihallituksen toteama että ei me nyt mistään kehyksistä välitetä, eihän tytöt, vaan eduskuntaan pitää tuoda ihan lakiesitys ja hallituspuolueiden kansanedustajien on sen puolesta äänestettävä. Äänestäväthän ne, mutta silloin hekin ovat syyllisiä seurauksiin ja mediakin pääsee kertomaan että tällaista tehdään. Tämä siinä on päämääränä, ei se että se sinällään estäisi sen velan määrän ylittämisen. Tehdään ylityksestä toimia vaativa, julkisuuteen tuleva ja että siihen tulee syyllisiksi kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat.
PoistaOlisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon valtiolla ja kunnilla menee niiden perustehtäviin, siis koulutukseen, terveyden- ja vanustenhoitoon, lasten päiväkoteihin, sosiaalitoimeen yms. ja jos mitään muuta ei rahotettaisi, mikä olisi valtion budjetti?
VastaaPoistaMeidän kaupungissa on luokassa 3-4 henkilökuntaan kuuluvaa. En tiedä mitä muut kuin opettaja tekee. Hirmuinen öyhötys, jos jossain luokassa on ” peräti” 25 oppilasta.
PoistaMeitä oli luokassa yläasteella 31 ja yksi opettaja. Sama koko kaupungin kouluissa. Eikä niissä "pahamaineisissa" erikoisluokissakaan jonne ongelmatapaukset laitettiin, ollut kuin yksi opettaja. Ei tarvittu enempää.
PoistaNiin paljon kun Marinin hallituksen ylenmääräistä lainanottoa on aiheellisesti arvosteltu, kannattais rehellisyyden nimissä tunnustaa että sille sattui koronatoimien aiheuttamat lisäkustannukset.
VastaaPoistaNiitä olisi tullut,olisipa päättämässä ollut ketkä tahansa.
Yle tänään
VastaaPoistaAlbania hyväksyi kiistellyn sopimuksen, Italia alkaa siirtää maahan pyrkiviä siirtolaisia Albaniaan
Albaniaan rakennetaan kaksi vastaanottokeskusta, joihin siirretään Välimeren yli Italiaan pyrkiviä.
https://yle.fi/a/74-20075904
Artikkelista poimittua
Italia vastaa karkottamisista
Italia maksaa keskusten rakentamisen ja kustannukset, joiden arvioidaan olevan viiden vuoden aikana yli 500 miljoonaa euroa. Italian viranomaiset ylläpitävät keskuksia ja vastaavat niiden lain mukaisesta toiminnasta.
Italia vastaa turvapaikan saaneiden vastaanottamisesta ja kielteisen päätöksen saaneiden karkottamisesta Albanian keskuksista.
Italian pääministeri Giorgia Meloni on aikaisemmin arvioinut, että keskukset olisivat toiminnassa kevään aikana.
...
...
Italiassa parlamentti on jo hyväksynyt hankkeen.
Albanian Rama ja Italian Meloni allekirjoittivat sopimuksen asiasta viime marraskuussa. Melonin tavoitteena on jakaa Italian kokemaa siirtolaistaakkaa.
Italiaan saapui Välimeren yli lähes 160 000 siirtolaista viime vuonna.
Muun muassa EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kannattanut Italian ja Albanian sopimusta.