Sen sanoi maan venäjänkielisen vähemmistön edustaja, jonka mukaan "me emme ylipäänsä ajattele putineja tai natoja, koska ennen kuin voi ajatella, pitää saada ruokaa pöytään. Haluamme vain normaalia elämää, turismin paluuta ja vastaavaa".
Toinen - niin ikään - venäjänkielinen henkilö totesi niin ikään pysäyttävästi, että "viroa osaavilla on Narvassa selvästi venäjänkielisiä korkeampi sosiaalinen asema. Johtajat ovat aina vironkielisiä... Siksi meillä on tilanne, jossa kaupungin ainoaan vironkieliseen päiväkotiin kuten myös ainoaan vironkieliseen kouluun on jatkuva pitkä jono".
Molemmat kommentit kertovat valaisevalla tavalla siitä, mikä ihmisille on viime kädessä tärkeää. Eli toisin sanoen ihmisten perimmäisistä prioriteeteista.
Tämä olisi hyvä huomata myös suomalaisessa ympäristö- ja ilmastokeskustelussa. Ja niihin liittyen esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvässä päätöksenteossa.
Jos ja kun tavoitteena on - uskoisin tämän koskevan lähes kaikkia suomalaisia - ekologisesti kestävä tulevaisuus, kannattaisi sen toteuttamiseksi huolehtia siitä, että mentäisiin ihmisten henkilökohtaisen elämän kestävyyden ehdoilla. Eli tehtäisiin tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia tai toteutettaisiin kansainvälisiä sopimuksia siten, ettei vaarannettaisi ihmisten jokapäiväistä leipää tai muita elämän edellytyksiä.
Metsäalalla tämä tarkoittaisi ainakin kahta asiaa. Yksi on metsänomistajien toimintaedellytysten ja omaisuudensuojan turvaamisen huomioiminen kaikissa lainsäädännön muutoksissa ja toinen metsiä hyödyntävän teollisuuden käytettävissä olevan raaka-ainemäärän ennustettavuudesta huolehtiminen pitkälle tulevaisuuteen, jotta Suomeen investoiminen ei käy niille liian riskipitoiseksi ja investointipäätökset tulisi yrityksille siitä syystä liian riskipitoisiksi tehtäväksi tänne Pohjantähden alle.
Maataloudessa taas olisi huolehdittava siitä, että karjankasvattajien ja viljelijöiden toimintaedellytykset säilyvät, jotta saamme myös tulevaisuudessa kotimaista ruokaa. Tässä asiassa erityisesti turvemaille perustetut pellot ovat avainasemassa, koska ne on todettu valtaviksi hiilidioksidilähteiksi ja siksi ympäristöväellä - ja jopa tutkijoilla - näyttäisi olevan kova halu sosialisoida ne - tai ainakin rajoittaa omistajien päätösvaltaa oman omaisuutensa. Jos heidän tahtoaan noudatettaisiin, autioituisi Suomen maaseutu laajoilla alueilla Pohjanmaaalta Kainuuseen ja Lappiin. Eli olisi valtava inhimillinen katastrofi.
Jos edellä esittämistäni reunaehdoista pidettäisiin kiinni, ei niin sanottu vihreä siirtymä herättäisi likimainkaan niin paljon vastarintaa tai inhimillistä kärsimystä kuin se tekee tällä hetkellä, sillä ihmisille on aina tärkeintä - ensin lainaamani vironvenäläisen näkemyksen mukaisesti - oman elämän edellytysten turvaaminen. Ja toisaalta - kuten toinen lainaamani vironvenäläinen totesi - ovat ihmiset valmiita tekemään elämässään suuriakin muutoksia, kunhan he vain näkevät sen kokonaisuuden kannalta järkeväksi ja omia intressejään palvelevaksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen
Ympäristöväki asettaa monimuotoisuuden suojelun ilmastonmuutoksen torjunnan edelle
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen
Ympäristöväki asettaa monimuotoisuuden suojelun ilmastonmuutoksen torjunnan edelle
Tekstit
Hyviä pohdintoja ja olen pitkälti samaa mieltä. Kun EU on pyrkimässä omaan hiilineutraalisuustavoitteensa vuoteen 2050/55 mennessä, niin ehkä EU:ssa ajatellaan, että sen tuoma mainehyöty on arvokkaampaa kuin sen tuoma inhimillinen kärsimys energiaköyhyyden ja eri hyödykkeiden tai palvelujen kallistuessa. En vain jaksa uskoa muiden maiden kallistuvan samoille ilmastopoliititisille toimille, mikäli he näkevät sen tuoman yhteiskunnalliseen vakauteen, toimivuuteen tai turvallisuuteen kuuluvan hinnan. Jos jo yksistään leivän tai polttoaineiden hintojen nousu saa eräissä maissa ihmiset kaduille, niin miten sitten näin mittavat muutokset, mikäli ne tehdään eu-tyylliin kansalaisten elinoloista välittämättä. Toki EU puhuu energiaköyhyydestä ja tukipaketeista. Suomalaisittain se tarkoittanee sitä, että maksamme jatkossa niin kotimaan kalliimmasta energiasta kuin myös kreikkalaisten energialaskut.
VastaaPoistaVai on Viron venäläiset pakotettu opettelemaan viron kielen...kyllä sitä nyt näytellään ryssille keskaria kun ollaan Natossa...
VastaaPoistaViro ei ole DDR, siellä ei ole kenenkään pakko asua. Äiti Venäjä odottaa avosylin lapsiaan
PoistaPotut pottuina. Virolaiset eivät sentään likvidoi eivätkä toimita karjavaunuissa venäläisiä Siperiaan.
PoistaVirolaiset ovatki aika kelmejä, ovat ulkoistaneet sosiaaliturvansa suomalaisille ja nyt ulkoistavat puolustuksensäkin, voivat sitten rauhassa harrastaa bisneksiä ja näyttää keskaria naapurin isolle karhulle kun Suomi hoitaa puolustamisen, mutta joo ponttahan tuo vaan lisää Venäläisten tavioitteille tuo kaksikielisyydestä luopumisen ja pakottamine pelkästään vironkielellä opiskelmiseen, mitenhän tuo Suomessa saatas Ruotsin osalta ? :P
Poista"290514532" ja viellä kun kiellettäs vironvenäläisiä puhumasta venäjää karkotuksen uhalla niin ois viellä tehokkaampaa?, ajattelet varmaan siten ..
PoistaJos Venäjän lapsia "kiusataan" Venäjä suojelee heitä asuvat he missä tahansa. Ainoa kysymys on vain resurssien riittävyys.
PoistaKokemukseni itäisestä Virosta ovat noin viisitoista vuotta vanhoja, tuolloin Pertti Pasasen patsas oli Narvassa paikoillaan ja perivenäläisyys oli käsin kosketeltavaa.
VastaaPoistaKirjoitin aiheesta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tapios/39531-getting-krunked/
Ihmiset pyrkivät toimimaan tavalla, joka edistää heidän itsensä ja läheistensä hyvinvointia. Yhteiskunta kannattaisi järjestää niin, että ihmiset tällä tavalla toimiessaan samalla edistäisivät myös koko yhteiskunnan ja maailman kokonaishyvinvointia.
VastaaPoistaYhteiskunnallisia ongelmia ei ratkaista toivomalla ihmisiltä uhrimieltä ja hyvyyttä. Pakkokeinotkin ovat huonohko menetelmä. Jos sen sijaan saataisiin kannustimet kohdilleen, niin lopputulos olisi todennäköisesti parempi. Ihmisten elämän edellytykset ja perimmäiset prioriteetit olisi tosiaankin hyvä ottaa päätöksenteossa huomioon.
Motivaatio on kaikki kaikessa. Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus parantaa omaa henkilökohtaista ja perheensä hyvinvointia työtä tekemällä.
PoistaVastikkeetta ei terveen ja työkykyisen pitäisi saada mitään.
Eiköhän tavalliselle ihmisille riitä omien läheisten hyvinvointi ja arjen sujuminen. Maailmanparannus on ylivoimainen tehtävä, eikä siihen edes koko Suomen rahkeet riitä; kylmä ilmasto kuluttaa paljon energiaa, asuminen ja muut elinkustannukset vievät ison osan tuloista ja korkea verotus hoitaa loput niin, että varallisuudessa olemme Portugalin tasolla. Silti maailman onnellisin kansa? Ja kattia kanssa!
PoistaMaanviljelijöiden ongelmat taitavat olla Euroopan laajuisia koska esim. Ranskassa maanviljelijät ovat alkuvuonna osoittaneet mieltään kohonneita kustannuksia, EU:n byrokratiaa ja ympäristöpäästöihin liittyvää sääntelyä vastaan.
VastaaPoistaMaataloustuottajien palopuheet ovat olleet jyrkkiä. Dieselin hintaa vaaditaan alas ja maanviljelyn kannattavuutta kuntoon.
Pahimmillaan traktorit tukkivat moottoriteitä Pariisin liepeillä, Berliinissä vallattiin Brandenburgin portin tienoo.
Ranskan ja Saksan lisäksi maanviljelijöiden tunteet ovat kuohahtaneet myös muun muassa Puolassa, Romaniassa, Belgiassa ja Espanjassa.
Jos muualla huolehditaan omavaraisuudesta ja maanviljelijöiden selviämisestä, on se syytä tehdä Suomessakin.
Voinee myös kysyä onko EU byrokraattien ja vihervasemmiston hurmos mennyt liian pitkälle? Se nähdään vaaleissa. Seuraavat EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024.
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-212228
https://yle.fi/a/74-20072332
Ei ranskalaiset maajussit tyydy traktorimarsseihin. He ovat kipanneet suuria määriä sitä ihteään kaduille ihmisten iloksi haisemaan. Ei meillä Suomessa hillu kaduilla kuin opiskelijat ja SAK:n akiteeraama väki, joka ei edes tajua missä mennään ja kuinka onnekkaita he itse asiassa ovat. Ei monessakaan maassa ole yhtä lokoisat oltavat, varsinkaan sillä porukalla, joka ei vielä ole ehtinyt ensimmäistäkään euroa elämässään työllä ansaita.
PoistaMuualla Euroopassa koko kansa on omien viljelijöidensä puolella. Suomessa sen sijaan on vielä paljon kaunaista väkeä, jotka vetävät aina tukiaiset esiin, jos tulee viljelijöistä puhe. Se on todella ilkeää puhetta, ovatko vain tyhmiä vai tarkoituksella pahansuovia nämä ihmiset. Noissa puheissa aina viitataan traktoreihin ja puimureihin - no ilman niitähän ei nykyään maata viljellä - voi pyhä yksinkertaisuus! 1900-luvun alkupuoliskolla vielä tehtiin pääosin hevos-ja ihmisvoimilla maataloustyöt. Siihen ei ole paluuta. Ja erittäin raskauttavaa on, jos on kaksi autoa pihassa - siis maajussin pihassa!
PoistaTurvepellot ovat pelastaneet maataloudessa monta muuten huonoa vuotta. Ovat ilmeisesti sellaisia itse sääteleviä systeemejä, että oli sitten kuiva tai märkä kesä, Turvepellot sopeutuvat molempiin. Lisäksi turve kasvualustana ja kanaloiden aluskatteena on ylivoimainen. Suomen kanoissa ja broilereissa on ilmeisesti vähiten, jos ollenkaan salmonellaa, joten antibiotteitakaan ei tarvitse käyttää. Suomen huoltovarmuus myös energian suhteen voitaisiin turvata ainakin osin turpeen varaan. On joskus laskettu, että Suomen turvevarat vastaavat Norjan öljyvaroja. Norjalla tuhannet miljardit säästössä, Suomella ei kun velkaa. Ajattelevatko nämä viherkommarit sitä heidän itsensä kovasti mainostamaa lastensa tulevaisuutta ollenkaan?
VastaaPoistaOnko maallamme maallamme malttia vaurastua? Ei haittaa vaikka olisi itseltä pois, kun ei toinen vain saa mitään.
PoistaJos meille opetettaisiin koulussa edes ihmistieteiden alkeet, ihmiskuvamme ei olisi niin idealistinen kuin mitä nykyinen käsityksemme "yksilöstä" on.
VastaaPoistaVoisimme edes jotenkin ymmärtää että lajimme on lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen -- että yksilöinäkin olemme ensisijaisesti yhteisöolentoja. Että lajin kehityksessä muinoin alkulaumoja organosoinut "valta" on kehityksen myötä jalostunut yksilölliseksi kokemukselliseksi "tahdoksi", joka kuitenkin erityistä taannuttavaa metodia käyttäen voidaan edelleenkin palauttaa alkuperäiseen kollektiiviseen muotoonsa, jolloin yllättäen huomaamme, että yksilöllinen "tahto" voikin oudon ongelmattomasti siirtyä henkilöltä toiselle.
Ja jos tajuaisimme lajimme sosiaalisuudesta edes hieman enemmän, voisimme ymmärtää, miksi esimerkiksi kielellis-kulttuurinen kansallisvaltio on ihmiselle "luonnollinen yhteisö". Sen sijaan kaikki yritykset viedä kansallisvaltioille ominaista "edustuksellista" demokratiaa maihin, joissa sille ei ole kulttuurisia edellytyksiä, ovat turhia ja tuhoon tuomittuja.
Nyt vain sokeuden asteelle kasvanut individualismi valaisee tajuntaamme erilaisten yksilöideologioiden räikeillä valonheittimillä. Näistä "ihmisarvo- ja -oikeusideologiat" tulevat koitumaan tuhoksemme. Ne ovat eniten väärinymmärrettyä eurooppalaisuutta.