Rokotekielteisiä kommentteja on nähty useita kertoja myös tämän blogin keskusteluosiossa (esimerkki ja toinen). Tämä on luonnollisesti hiukan outoa tosiasioihin perustuvaan päätöksentekoon pyrkivässä länsimaassa, mutta taustalla lienee laajempi ilmiö eli viime aikoina voimistunut ajatustapa, jota tämän aamun mielipidekirjoittaja kuvasi näin: "nykypäivälle tyypilliseen kriittisyyteen liittyy usein myös tapa käyttää latautuneita käsitteitä, raflaavia yleistyksiä sekä erinäisiä kriittisiksi miellettyjä taustateorioita, joiden mukaan lähes kaikki asiat tiedosta ja totuudesta lähtien ovat vain sosiaalisia konstruktioita vailla mitään universaalimpaa ulottuvuutta".
* * *
Tätä taustaa vastaan oli mielenkiintoista lukea Nature-lehdestä artikkeli, jossa kerrottiin kehitysmaalaisten koronarokotteisiin kohdistuvasta kielteisyydestä. Niihin liittyenhän päiviteltiin pitkään länsimaiden itsekkyyttä, kun ne mieluummin rokottivat omia kansalaisiaan moneen kertaan sen sijaan, että olisivat toimittaneet kehitysmaille rokotteita.
Nyt tuosta länsimaiden "synnistä" on kuitenkin päästy eroon ja rokotteita on artikkelin mukaan jaossa riittävästi myös kehitysmaissa. Mutta vastoin odotuksia ne eivät kelpaa siellä sitäkään vähää kuin länsimaissa. Sen seurauksena vain 64 prosenttia Afrikkaan toimitetuista rokotteista on saatu käytetyksi.
Omikron-muunnoksesta aikanaan ilmoittaneessa Etelä-Afrikassa rokotusvauhti on pudonnut neljännekseen sitä, mitä se oli syyskuussa. Näin siitä huolimatta, että väestöstä vain 44 prosenttia on rokotettu edes yhteen kertaan.
Kongossa rokotteet eivät käy kaupaksi oikein muille kuin niille, jotka haluavat lentää jonnekin. Eikä ongelmana ole rokotteiden saatavuus vaan niihin kohdistuva epäluottamus.
Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä jo silloin kun rokotteet tulivat saataville, oli niihin suhtautuminen kehitysmaissa kielteisempää kuin länsimaissa. Sen jälkeen tilanne on mennyt entistä heikommaksi, ja esimerkiksi 43 prosenttia libanonilaisista ei aio missään tapauksessa rokotuttaa itseään. Papua-Uusi-Guineassa taas peräti 80 prosenttia ei aio ottaa rokotetta tai ole harkinnut asiaa. Niinpä sikäläisestä väestöstä vain kolme prosenttia on rokotettu.
Kehitysmaalaisten kriittisyyteen on monin paikoin johtanut se, että paikalliset terveydenhuoltojärjestelmät ovat usein niin tehottomia, että rokotteet ovat lähellä vanhentumista ennen kuin ne ovat ihmisten saatavilla. Eikä asiaa ole ainakaan parantanut se, että osa kehitysmaihin viedyistä rokotteista on ollut länsimaiden ylijäämätavaraa, jonka viimeinen käyttöpäivä on jo senkin takia lähellä.
Toisaalta rokotteiden nopea kehittäminen on aiheuttanut pelkoa niiden turvallisuudesta. Samoin niiden käyttöön liittyvien ohjeistuksien muutokset ovat lisänneet epäilyjä.
Myös kehitysmaissa yleinen epäluulo hallituksia kohtaan aiheuttaa haluttomuutta ottaa rokotteita. Toisaalta siellä, missä luotetaan yleisesti lääketieteen tutkijoihin ja asiantuntijoihin, on suhtautuminen rokotteisiin myötämielisempää.
Eikä kehitysmaissakaan voi väheksyä sen länsimaista lähtöisin olevan disinformaatiotulvan virtaa, joka liittyy rokotteisiin. Se on monin paikoin jopa syrjäyttänyt tieteeseen perustuvan tiedon, kuten kehitysmaissa usein muutenkin.
Kongossa on myös paikallisia syitä. Esimerkiksi jatkuvat sodat ja Ebola-epidemiat ovat aiheuttaneet epäluottamusta sekä paikalliseen poliittiseen johtoon että länsimaisiin tuotteisiin. Mikä pahinta, koronarokotteeseen liittyvä kielteisyys on monin paikoin siirtynyt myös muihin rokotuksiin.
Tansaniassa taas on levinnyt ajatus, että ellei virus ole vielä tarttunut, ei se sitten varmaan enää tartukaan. Eikä rokotukselle siten ole enää tarvetta.
Naturen kirjoituksessa todettiin lopuksi, ettei kehitysmaalaisten rokotekielteisyys ole kovin vahvaa. Esimerkiksi kolmannes rokotteita välttelevistä eteläafrikkalaisista olisi valmis kuitenkin ottamaan sellaisen, mikäli sitä ilman ei pääsisi kansainväliselle matkalle.
Siksi rokotuskattavuutta voitaisiin nostaa yksinkertaisesti viemällä rokotuksesta kertovia asiantuntijoita ihmisten pariin sen sijaan, että käytetään rahaa massamedian informaatiokampanjoihin. Tämä on aikanaan toiminut hyvin AIDS:in osalta.
Lisäksi terveydenhuollon pariin muiden syiden - esimerkiksi tuberkuloositarkastukset tai AIDS-lääkitykset - takia hakeutuneille kannattaisi tarjota rokotusmahdollisuutta. Näin toimien rokotuksen ottamisesta ei aiheutuisi näille ihmisille ylimääräistä lisävaivaa.
* * *
Ajattelin ensin, että teen edellä olevasta omia johtopäätöksiäni, mutta päätin lopulta poistaa jo kirjoittamani ja jättää tämän kirjoituksen johtopäätösten tekemisen arvoisan lukijani tehtäviksi. Toivotan siten teille - arvoisat lukijani - mielenkiintoisia ajatuksia täksi pyhäpäiväksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy
Kieltolain opetus vaikuttaa koronapakkoon
Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa
Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy
Kieltolain opetus vaikuttaa koronapakkoon
Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa
Tekstit
Olen pitkään ihmetellyt sitä, että miksi taas valkoisen miehen pitäisi jotenkin hoitaa ja antaa rokotteita pikipäille.
VastaaPoistaKun suvakkien mukaan nämä ovat kaikki viittä vaille valmiit liittymään vaikka Akavaan taitojensa ja älykkyytensä puolesta.
Niin miksi Afrikkalaiset eivät itse kehitä ja tuota rokotteitaan itsellensä? miksi tämäkin tehtävä sysätään vihatuille valkoisille hetero miehille...ja joillekkin valkoisille (hetero) naisille?
Ryssillä on oma rokotteensa, vinosilmillä myös, mut neekereillä yllätä ne EI ole
PoistaSit suvakit tulee selittään sulle. että on joku velvollisuus, kunniavelka LOL..suomalaisen elättää ja hoitaa 5 miljardii pikipäätä
PoistaHaluaisin kuulla perusteltuja debunkkauksia folioiden väitteisiin kuolleisuus-, tartunta-, haittavaikutus-, ym luvuista, enkä vähätteleviä ja ylimielisiä, närkästyneitä hymähtelyjä.
VastaaPoistaErityisen kiinnostunut olisin kuulemaan, miksi tutkimustulosten pitäisi olla salaisia puoli vuosisataa, ja miksi sitten niiden julkaiseminen kestäisi 75 vuotta, kun ne on _kirjoitettu_ vuodessa tai parissa?
Onhan noita tutkimustuloksia julkaistu vaikka kuinka paljon. Käytä Google Scholaria niiden etsimiseen ja tutustu itse. Lainaan tähän yhtä tällaista tutkimusta sen omista tuloksista - all reported side effects were of minor nature and relatively short duration (kaikki raportoidut tapaukset olivat vähäisiä ja lyhytkestoisia) - sekä eri COVID-rokotetutkimusten tulosten vertailusta - to date, several independent (non-sponsored) phase IV studies on mRNA-based COVID-19 vaccines have been published from various countries, e.g., Czech Republic, Germany, Greece, Iraq, Italy, Jordan, Malta, Poland, Saudi Arabia, the UK, and the USA. The results of these phase IV studies generally agreed with the results of the phase III trials executed by the manufacturers and published by the regulators (eli monissa maissa riippumattomien tahojen tekemissä tutkimuksissa saamat mRNA-rokotteiden haitoista saadut tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin rokotefirmojen tekemät ja viranomaisten raportoimat tulokset). Kyseisen julkaisun löydät täältä: https://www.mdpi.com/1424-8247/14/9/873/htm
PoistaOn se jännää, normaalisti rokoteet vaatii pitkälliset kliiniset testaukset, niin körönärokete saatiin testattavaksi koko väestölle, ja lääkeyhtiöt tienaa rutosti, ei montaa tällästä lottovoittoa ole sattunut yritykseille, ja edes Yhdysvalloissa ei lääkeyhiöiden tarvi pelätä joukkokanteita, jos sattuski ikävästi ..
PoistaMediatietojen mukaan Pfizer on tehnyt rahaa, mutta esimerkiksi Astra Zeneca ei.
Poistaei toi Pfizerin osake ole kovin paljoo, juuri indeksiä enempää noussu 2 vuodes..tässä
PoistaSe on siis julkaistu elokuun lopulla 2021, joten milään pitkäaikaistutkimus se ei mitenkään ehdi edes olla. Tutkimushenkilöt ovat slovakialaisia terveydenhuollon ammattilaisia, ja n=522.
VastaaPoistaMe emme ole vakuuttunut.
Scholarilla löydät itse paljon lisää. Myös tuoreempia.
PoistaOlen ihan varma, että tällaisia tutkimuksia löytyy satamäärin. Ei nyt tällaista rokotuskampanjaa sentään _aivan_ perusteetta olisi voinut käynnistää. Kuitenkin kysyn, _miksi_ siis rokotteiden hyväksyminen on ollut paljon pitempi ja laajempi prosessi? Jos se kerran on aivan turhaa ajanhaaskuuta?
PoistaJa _mitä_ siis on toivottu salassapidettävän puoli vuosisataa?
Nekruja palvova ja äänestäjikseen sekä ss-joukoikseen maahantuova pissiksen huorahaaremi on aivan itse ilmoittanut että Suomalaisten edun ajaminen on vahingollista toimintaa.
VastaaPoistaOtan rokotteen sitten kun huorahaaremi ilmoittaa ottavansa lainaa 100 miljardia jotta planeetan jokainen nekru ja muslimisyöpäläinen saadaan rokotettua ennen Suomalaisia koska ihmisoikeudet.
Se on linjassa heidän motiiviensa ja toimintansa kanssa.
Nykyinen toiminta on hyvin,hyvin,hyvin erikoista heidän tavoitteisiinsa nähden.
Tehdäänpä proffan neuvokin mukaan ja tehdään omia päätelmiä.
VastaaPoistaNeuvot kaivamaan tutkimustuloksia (KVG) ja esität muutamaa hätäisesti kyhätty rokotteita vain ja ainoastaan kehuvaa. Miksi et linkkaa möys toisenlaisia tuloksia tuovia tutkimuksia? Niitäkin on. Onko syynä ehkä piikkikaupittelu, että ostakaa ja ottakaa?
Scholarilla löydät kaikenlaisia tutkimuksia. Voit vertailla niitä keskenään ja nähdä sen avulla miltä kokonaistilanne näyttää.
PoistaIhan hyvä kirjoitus proffalta, mutta kysyn kyllä itsemielessäni Debatoijan tapaan. Missä ovat ne nobelistit ja akavalaiset raketti-insinöörit? Ainiin, mutta niitähän änkeää Suomeen(kin)!
VastaaPoistaNo jos roketteen kehittäjä Tri. Malone on sitä mieltä, että vain riskiryhmät voi rokottaa ei KETÄÄN muuta, niin kyllä sillä on minulle painoarvoa.
VastaaPoistaKehittymättömissä, sosiaalisesti sitovissa yhteisöissä kaikki ajattelu on tunnustuksellista, eli siellä kaikki -- myös "tiedollinen" ajattelu -- saa "totuudellisuutensa" ryhmävahvistautumisen ehdoilla. Esimerkiksi "uskonnot" ovat yhteisöilmiöitä, joiden totuuksia on mahdotonta kyseenalaistaa niiden ulkopuolelta -- niiden "totuudeksi" kelpaa vain sellainen "tieto" joka vahvistaa yhteisössä vallitsevaa sosiaalisidosta.
VastaaPoistaEurooppalainen uusi aika on emergoinut ihmisen historiassa kognitiivisesti ottaen aivan erityislaatuista kehitystä. Juuri vahva individualismi on rakentanut sen tajunnallisen perusjäsennyksen, jossa maailmaa tarkkaileva subjekti pystyy fokusoimaan katseensa ja alkaa käydä "tiedollista" vuoropuhelua objektivoituvan todellisuuden kanssa. Tämän valtavan ajatteluparadigmaattisen kehityksen seurauksena maailma ja ihmisen elinehdot ovat parin viimeisen vuosisadan kuluessa kokeneet muutoksen, joka on miljoonakertainen verrattuna ihmisen kehityshistorian koko aiemman miljoonan vuoden aikana tapahtuneeseen muutokseen.
Mutta tuo kehitys ei tietenkään ole poistanut ajattelumme syvistä kerroksista sinne haudattua "tunnustuksellista" mekanismia. Keskuudessa voi elää ja aika ajoin -- kun jotkut erityiset syyt kriisiyttävät yhteiskunnallisia yhteistuntoja -- tapahtuu taantumista takaisin tunnustuksellisen ajattelun valtaan. Myös kehittyneissä yhteiskunnissa on ja syntyy "tunnustuksellisesti" ajattelevia ryhmiä, ja esimerkiksi nyt pandemian oloissa voi turvattomuuden ja pelon vastavoimaksi ilmestyä näennäisesti hyvinkin "tiedollisesti" manifestoituvia ryhmiä, jotka etsivät "varmuutta" omista sisäänlämpiävistä "totuuksistaan".
Tunnustuksellisuus voi kasvaa niin vahvaksi, että samassa mielenosoituksessa voivat vahvistautumistaan hakea toisilleen aikaisemmin aivan vastakkaisiakin totuuksia julistaneet joukot. Rajoitus- ja rokotevastaisissa porukoissa liehuttavat lippujaan toinen toistensa rinnalla yhtä lailla militaarit punttijuntit kuin lihansyöntiä kammoavat puhdasoppiset kasvissyöjä-luontohörhöt, yhtä lailla äärioikeiston kuin äärivasemmiston salaliittoteareetikot. Se on sekalainen seurakunta, jossa toteutuu sama ilmiö kuin kaikissa uskonnoissa, joissa yksilöiden tosiasialliset erot eivät merkitse enää mitään, kun jokainen vetää päähänsä oman mustan säkkinsä ja vakuuttautuu yhdessä että "älkää peljätkö toverit, tässä me olemme samassa pimeässä huoneessa kaikki".
Eurooppalaisen uuden ajan tiedollinen ajattelu on kaikesta vaikuttavuudestaan huolimatta sillä lailla heikkoa, että kaikki kognitiivinen edistyneisyytemme on rakennettu hyvien hienojen, ohuiden ajattelulankojen varaan. Viime vuosisadan ehkä eniten kommentoitua tiedonfilosofi Wittgensteinia mukaillen voi sanoa, että nuo langat ovat "kuin hmähäkin seitti jota yritämme korjailla paljain sormin".
Tällaisia tiedonfilosofisia kysymyksiä soisi puhtivan myös niiden ministerien, jotka innolla ovat "monikulttuurisuuden" sivistävään vaikutukseen uskoen avaamassa kansallisvaltion rajoja määrättömälle kehitysmaalaisten kansainvaellukselle. Sehän tulee kriisiyttämään vanhat eurooppalaiset yhteiskunnat ja romauttaa koko uuden ajan eurooppalaisen ajatteluperinteen.
Kiinnitin huomiota kohtaan, jonka mukaan epäluottamus hallituksiin vähentää ja luottamus tieteeseen ja asiantuntijoihin lisää rokotteenottohalukkuutta.
VastaaPoistaSuomessa hallituksen ja lääketieteen asiantuntijoiden välinen suhde vaikuttaa usein siltä, että hallitus käyttää tieteenharjoittajia perustelemaan jo tekemiänsä päätöksiä tai selittämään jo tapahtuneita asioita parhain päin. Paras esimerkki tästä lienee koronan alkuaikojen "maskitutkimus". Ainakin minusta se näytti siltä, että hallitus kävi tieteen noutopöydästä ostamassa rahalla itselleen mieluisan tutkimustuloksen itselleen mieluisalta tieteenharjoittajalta. Tieteen arvovaltaa käytettiin tukemaan hallituksen väittämää, jonka mukaan maskeista ei ole hyötyä koronan torjunnassa, vaan niistä saattaa olla jopa haittaa.
Vallanpitäjien liehittely rahoituksen tai maineen toivossa vähentää luottamusta tieteeseen. Lääkeyritysten isot taloudelliset intressit vähentävät lisää. Jos olisin kehitysmaan asukas ja kuulisin hallituksen tiedotusmonopolin uutiskanavalta, että rokote on syytä ottaa ja länsimaiset lääkefirmat ja tiedemiehetkin niin suosittelevat, niin luultavasti epäilisin tätäkin ohjetta. Ymmärrän hyvin kehitysmaan rokotekriittistä.
""nykypäivälle tyypilliseen kriittisyyteen liittyy usein myös tapa käyttää latautuneita käsitteitä, raflaavia yleistyksiä sekä erinäisiä kriittisiksi miellettyjä taustateorioita, joiden mukaan lähes kaikki asiat tiedosta ja totuudesta lähtien ovat vain sosiaalisia konstruktioita vailla mitään universaalimpaa ulottuvuutta"
VastaaPoistaJa siihen liittyy usein myös (vähintäänkin rivien välissä oletettu) käsitys, että ne sosiaaliset konstruktiot ovat yksinomaan pahoja ja että ne on keksitty vain joidenkuiden ryhmien sortamiseksi.
Itse kunkin kannattaisi tunnistella sitä oman "tiedollisen" motivationsa laatua.
VastaaPoistaAina kun maailman "pahuus" näyttäytyy täsmällistä jäsentymistä vaille jäävän "joukon" hahmossa, kannattaa kyseenalaistaa oma todellisuudentaju.
Kun "pahuus" pukeutuu monikkoon, silloin oma "minä" samaistuu uhrirooliin ja saa vahvistusta uhriajattelusta. Se on katalin "tiedollinen" ansakuoppa, johon oma eurooppalainen uuden ajan individualismimme meidät niin helposti pudottaa.
Ja siinä on sitten elimellisesti ja olemuksellisesti mukana se psyykenkuvio, että uhrirooliin samaistuva sortuu omankädenoikeuteen. Toki se psyykensisäinen oikeudenkäynti usein jääkin psyykensisäiseksi, mutta onhan noita mielenosoitusmellakoitakin maailmalla nähty.
Todellista vuoropuhelua todellisen vastustajan -- luonnon -- kanssa käydään lähinnä tilastollisin todistein. Niiden ominaislaatua on vaikea tajuta, niissä kun ei ole ihmisyytemme aina tarvitsemaa vakuuttuneisuuden tunnetta mukana.
"Todellista vuoropuhelua todellisen vastustajan -- luonnon -- kanssa käydään lähinnä tilastollisin todistein."
PoistaTilastotkin on kirjoittanut ihminen.
No nimenomaan. Se mikä ei näytä mitenkään uppoavan salaliittoteoreetikoiden kalloon on se, ettei ihmisellä todellakaan ole jumalallisia kykyjä eikä voimia käytettävissään, ja jokaisen pitäisi vain ihan omaehtoisesti kantaa oma vastuunsa eikä kuvitella että hänellä on vastassaan jokin ylimaallinen voima.
PoistaMenneinä vuosisatoina tauteja pidettiin Jumalan ihmisille lähettäminä rangaistuksina, eikä sekään asia siis näytä juuri muuttuneen vaikka tiedollisesti olemmekin edistyneitä. Yhä meillä on joukossamme näitä, jotka eivät tunnista omassa "logiikassaan" vaikuttavia uhriajattelun elementtejä.
Ja sitten on vielä niinkin, että nyt ihmisiä uhrataan taloususkonnon alttarille -- "rahaan" kuuluva, pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma on se, jonka edestä nyt vaaditaan kaikki ihmisyyteen kuuluvat rajoitukset pois, jotta aineellisen tarpeentyydytyksen ja nautinnon myllyt saisivat jatkaa iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen...
Talousajattelu on yhtä suurta idealismia kuin mitä ovat salaliittoteoreetikoiden mielikuvat kaiken takana olevasta pirullisesta pahuudesta.
Blogissa oli monia viitteitä rokotevastaisiin ja erittäin pienen rokotekattavuuden maihin. Onko näistä maista tietoa koronakuolemista? Onko rokottamattomuus lisännyt sitä? Vai voidaanko olettaa, että siellä dokumentointikin on sillä tasolla, että ei pystytä määrittelemään kuoliko henkilö koronaan vai tavalliseen flunssaan? Ja Afrikassahan on runsaasti näitä huonon dokumentoinnin maita. Miten Afganistan? Miten Pakistan? Eikö näissä maissa ihmisiä pitäisi kuolla laumoittain koronaan? Miksi ei, vai emmekö tiedä?
VastaaPoistaMinä en ole "rokotevastainen" vaikka en tule ikinä ottamaan noita mrna myrkkyjä.
VastaaPoistaItseasiassa, se joka alkaa väittämään mrna piikin ottamatta jättäjää, rokotevastaiseksi, pitäsi haastaa loukkauksesta oikeuteen. Minä olen ottanut kaikki rokotteet, kuten polioon, jäykkäkouristukseen, jne.
En ota piikkejä joita jopa kehittäjä sanoo että niitä ei kenenkään pitäsi ottaa.
Lisäksi, vanhuskodissa ollut äitini pistettiin noilla myrkyillä ja hänet murhattiin niillä. Jos kertoisin mihin joka mrna piikin kehuja saisi joutua sitä täällä ei takuulla julkaistaisi.
Muistelen, että Pakistanissa oli jokunen vuosi sitten poliorokotteen vastustusta. Syynä oli se, että se aiheutti lisääntymiskyvyttömyyttä tai ainakin lapsettomuutta, tai näin ainakin siellä pelättiin. Jos oikein muistan, niin se vastustus oli keskittynyt sinne Talebanin kotiseuduille, mutta siis Pakistanin puolelle rajaa.
VastaaPoistaMitenkäpä sitä oikeauskoinen voisikaan luottaa vääräuskoisten rokotteisiin.
olishans se karmeeta ihmis oikeus loukkusta, jos Taletailpäät ei vät lisääntyisi
VastaaPoistaTässä on nyt tuoreehko katsaus:
VastaaPoistahttps://www.thennt.com/review-covid-analysis-2020/
"Updated October 15, 2021
Are the Covid-19 vaccines effective and safe?
EVIDENCE BITE: We believe trial data suggest high efficacy for all endpoints and short-term safety. We have lingering concerns about limitations in the data and a lack of transparency."
"Efficacy: According to a report in the New England Journal of Medicine from an early Pfizer vaccine trial, among 37,000 subjects 170 developed COVID-19 (8 vaccine group; 162 placebo group). Infection rates were therefore 0.04% vs. 0.88%, a relative efficacy of >95%. The absolute difference between groups was 0.84%, meaning in this trial the vaccine prevented one COVID-19 infection for every 119 people vaccinated. Moderna, AZ, and J&J vaccines have shown similar results.
Oddly, however, the question of whether the vaccine reduces hospitalizations and deaths is unanswered by most trial data. As in the Pfizer trial, hospitalizations are strangely absent from most papers (‘severe’ COVID-19 has often been used as an unhelpful proxy), and too few deaths occurred to find differences. Instead, the best data we know of comes from a case-control study published by the CDC suggesting vaccinated people were much less likely to be hospitalized or die due to COVID-19 than unvaccinated. Protection was not absolute (and probably wanes), but being vaccinated was far better than not.
In the end, we feel it is an embarrassing dereliction that vaccine trials performed in the shadow of the worst pandemic in a century have not produced answers to the world’s most pressing questions. That is a product of trial design and data transparency. These two matters were left, inexplicably, to the discretion of drug makers. "