maanantai 17. tammikuuta 2022

Äänestyskopissa on syytä huomioida aluetason palveluiden ja valtakunnanverotuksen välinen yhteys

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi näkemyksensä siitä, kuinka Keskusta on tuomassa kansalaisten maksettavaksi maakuntaveroa. Hänen mukaansa "Keskusta sanoo, että jos sitten jatkossa siirretään lisää tehtäviä maakunnille, niin sitten vero".

Annika Saarikko (kepu) vahvisti asian toteamalla, että "jos siirtyisi muita tehtäviä jotka ehkä kasvattaisivat tulopohjaa, alueiden elinvoima- ja aluekehitys-tyyppiset asiat, sitten voitaisiin tätä [veroa] harkita". 

Maakuntien Suomi on mielenkiintoinen rakennelma. Sen on ainakin alkuvaiheessa tarkoitus toimia siten, että kullekin maakunnalle annetaan määräraha, jonka varassa ne toteuttavat itsenäisesti niille määrätyt tehtävät. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa suomalaisille valtionverotuksen kiristymistä ja vastaavasti kunnallisveron laskemista.

Näin ainakin teoriassa. Samalla on selvää, että aluetason päättäjät - siis juuri nyt valittavana olevat henkilöt - joutuisivat toimimaan määrärahan varassa ilman mahdollisuutta vaikuttaa merkittävästi tulopuoleen. Ja siitä huolimatta heidän pitäisi kuitenkin heti alkuun toteuttaa vaalilupauksia, kuten vaikkapa ilmaista ehkäisyä alle 25-vuotiaille, sekä palkantasauksia.

Näin syntyisi nollasummapeli, jossa vaalilupausten toteuttaminen edellyttäisi jonkin toisen aluetason palvelun supistamista tai ainakin toiminnan tehostamista. Ja tämän seurauksena olisi selvää, että maakunnista asetettaisiin hyvin nopeasti valtakunnantason päättäjille kovia paineita aluerahoituksen kasvattamiseen. 

Se olisi luonnollisesti kiusallista etenkin jokaiselle istuvalle hallitukselle ainakin siinä tapauksessa, etteivät kansalaiset ymmärtäisi aluetason palveluiden ja valtakunnanverotuksen yhteyttä. Heidän ratkaisunsahan olisivat niiden suunnasta riippuen pettymyksiä joko veronmaksajille tai aluepalveluiden käyttäjille. 

Poliitikoille kivuton ratkaisu olisi siten maakuntaveron käyttöön ottaminen, jolloin syntyisi yhteys verojen ja kulujen välille. Tosin alueiden taloudellinen eriarvoisuus pakottaisi valtiovallan tasapainottamaan näiden välistä yhteyttä alueille suunnattavilla valtionosuuksilla samaan tapaan kuin se tekee nykyisin kunnille. 

Tämän hetken - eli aluevaalien - tärkein kysymys on siten palvelujen ja niiden kustannusten välinen suhde. Ja sen seurauksena kokonaisveroasteen kehitys muutenkin rankasti verottavassa Suomessa. Lisäksi nousee kysymys siitä, pitäisikö valtuustoihin valita terveydenhuoltoalan ammattilaisia, jotta päätökset pohjautuisivat todelliseen ammattitaitoon? Vai sittenkin henkilöitä, jotka ymmärtäisivät kulujen ja talouden välisen yhteyden? 

Oma ratkaisuni on äänestää ehdokasta, joka ei anna hintavia vaalilupauksia ja tähdentää menojen kurissa pitämistä toteuttamalla palvelut tehokkaasti sekä karsimalla tarpeettomia menoja. Maakuntaveron osalta asia on yksioikoinen: jokainen verotustaso lisää automaattisesti veronmaksajan taakkaa, joten sitä kannattavaa henkilöä tai puoluetta en tule missään tapauksessa äänestämään nyt enkä tulevaisuudessa.

Lopuksi tahdon sanoa, että juuri nyt ovat käsillä erityisen - siis aivan poikkeuksellisen - tärkeät vaalit. Ja siksi myös teidän, arvoisat lukijani, kannattaa käydä äänestämässä, koska vaalien tuloksella on pitkäaikaiset seuraukset. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

10 kommenttia:

  1. Nämä ovat ilmastovaalit.
    Lunta perkele!

    VastaaPoista
  2. Ehdokkaiden puheet ovat tätä tasoa: kun äänestät minua, ambulanssi tulee hetkessä.
    Verotuksesta ei puhuta, paitsi että maakuntaveron tuleminen kielletään.
    Verotus tulee muuttumaan, sanotaan mitä sanotaan. Valtionvero on progressiivinen, kunnallisvero vain pienituloisten kohdalla. Monilla kunnilla on hirmuisesti velkaa (esim Espoo ja Vantaa). Kun kunnallisveroa alennetaan on kuitenkin velkojen korot ja lyhennykset hoidettava. Suuri velkaisuus ei ole perusteltua, koska verotulot alenevat.
    Kunnilta poistuvat korkeammat tasaverotetut verot. Kun valtio maksaa maakuntien sote-menot, on valtionveroa korotettava, mikä johtaa progression kiristymiseen. Myös verotuksen alarajaa alennettaneen, nyt ansiotulojen raja on 19.200 euroa vuodessa.
    Aikamoinen taikuri pitää olla, jos pystyy säilyttämään nykyisen verotuksen ennallaan. Keski- ja hyvätuloisten verotus tulee varmasti lisääntymään, pienituloisten alentumaan.
    Eikä maakuntaverotus tämän himmelin rakentamista yhtään helpota.
    Yksikään aluevaaliehdokas tätä ei pysty hahmottamaan, siksi ollaan hiljaa.

    VastaaPoista
  3. En äänestä, koska tyhjän saa pyytämättäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemalla äänestämättä nykyistä intersektionaalista feminismiä vastaan annat sille hiljaisen puoltolauseen.
      Sitäkö haluat?

      Poista
    2. Tunnustan saman vaikeuden. Miten äänestää, kun kokee että kaikki polittinen retoriikka, laidasta laitaan, jää pelkäksi propagandistisissa yhteyksissä kehittyneiden ja kiteytyneiden käsitteiden tyhjäksi pyörittelyksi?

      Meillä ei ole presidentti, ei yhtäkään ministeriä, kansanedustajaa, korkeata virkamiestä, juristeristia, journalistia, valtaa omaavaa kansalaisvaikuttajaa, ei oikein ketää keskustelijaakaan, joka ymmärtäisi sosiologian alkeet. Siis sen tosiasian, että on olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palautettavissa yksilöiden ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin.

      Ja että kaiken, siis kaiken yhteiskunnallisen päätöksenteon pitäisi nousta sosiologian --yhteiskuntatieteiden -- eikä yksilötuntojen pohjalta.

      Poliitikot todellakin puhuvat sitä mitä kuvittelevat äänestäjiensä miellyttämiseksi tarpeelliseksi puhua. Päivä päivältä totuudet muuttuvat yhä epämiellyttävämmiksi. Kuten kaupalliset mainoksetkin, joissa jo joka toinen mallinukke on vieraskulttuurinen.

      Poista
    3. Oikkosen kommentin voi allekirjoittaa 100 prosenttisesti ja silti äänestää. Meillä on nyt betonoitu puoluevalta eli MYÖS puolueiden kautta täytyy yrittää vaikuttaa. Tämä on tietenkin vain mielipide eikä vastakkainenkaan mieletön ole: "Vaalit ovat keino saada kansa valehtelemaan" (Proudhon). Tavataan silti uurnilla vaikka hammasta purren! -jussi n

      Poista
  4. Täällä Ruotsissa testattiin viikolla 1 noin 550 000 ihmistä ja se maksoi noin 600 miljoonaa kruunua meidän verorahoja. Huom! Yksi viikko. Tiedot löytyvät folkhalsomyndigheten.se -sivulta. Ruotsi lähettää nyt puikkoja testattaviksi Saksaan kun ei ett enää ehdi itse.
    Miten Suomessa?

    On laskettu, että terveyskeskus 10000 ihmiselle maksaa n.100 miljoonaa kruunua vuodessa.
    Eikö olisi parasta laittaa testirahat hoitoon?
    Mut ai niin, silloinhan ei Agenda 2030 onnistuisi: Elä onnellisena kun et omista mitään!

    VastaaPoista
  5. Itse en äänestä sote-alalla työskentelevää tai siihen läheisesti kytkeytyvää ehdokasta, enkä suosittele sitä muillekkaan. Syy lienee kaikille selvä, mutta tuppaa unohtumaan.

    VastaaPoista
  6. Älähän oikaise kurveissa, Qrogius Kad !

    VastaaPoista
  7. Juu _sanoohan_ Petteri Orpo noin, muttei suinkaan sano, että kokoomuksella olisi mitään sitä vastaan. Ja ihan oikeasti "mies" joka on valehdellut niin paljon kuin tuo kuinka tyhmä ihmisen pitää olla, että uskoo sanaakaan mitä sen suusta tulee, onkohan sen äänestäjät psykopaatteja joista on hauska katsoa kun se kusettaa muita, sama koskee näitä muiden vastaavanlaisten äänestäjiä.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!