torstai 22. joulukuuta 2016

Tuliko susi vai kruununjalokivi?

Suomi sai sitten uuden Sote-ratkaisun. Ihmisten valinnanvapaus lisääntyy ainakin teoriassa ja terveysalan yritysten bisnesmahdollisuudet kasvavat. Jälkimmäisiltä tosin odotetaan myös tehokkuuden lisäämistä ja sitä kautta asiakaskohtaisen kustannustason laskemista. Laskun kuittaa joka tapauksessa pääosin veronmaksaja, mutta osaltaan myös asiakas.

Kuten aina uusien päätösten jälkeen, hallitus kehui ja oppositio haukkui ratkaisua. Hallituspuolueista erityisesti Kokoomuksessa tuntui hyvältä. Niin voisi päätellä ainakin siitä kuinka ministeri Paula Risikko (kok) asian muotoili: "kuin joululahjan olisi saanut etukäteen".

Opposition ensimmäisistä reaktioista on kuulunut sekä asiallista kritiikkiä, että kaikuja punaiselta 1970-luvulta. Jälkimmäisen puki sanoiksi Li Andersson (vas), jonka mukaan uudistus on "ennen kaikkea joululahja isoille terveysfirmoille" - ikään kuin sosialistinen tulonjakopolitiikka olisi palvelujen toimivuutta ja hintaa tärkeämpi kysymys.

Uudistuksen todellisia vaikutuksia tietää tuskin kukaan. Se voi osoittautua sudeksi tai sitten kruununjalokiveksi. Jälkimmäiseksi se muodostuu, mikäli palvelut paranevat ilman kustannustason nousua, kustannukset laskevat ilman palvelutason heikkenemistä tai palvelut paranevat kustannusten samalla laskiessa.

Sudeksi uudistus osoittautuu mikäli palvelutaso heikkenee tai sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat. Suomessa ei ole varaa kumpaankaan. Emäsusi saatiin jos sekä kustannustaso nousee että palvelutaso laskee. 

Todennäköistä on, ettei uudistus vaikuta palveluihin samalla tavalla kaikkialla. Ehkäpä joillain seuduilla kaikki menee hyvin, kun taas toisaalla syntyy paljon ongelmia. Ja paikoin ei luultavasti tapahdu käytännössä oikeastaan mitään.

Niinpä kokonaisuus ratkaisee. Jääkäämme siis odottelemaan mitä tuleman pitää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

10 kommenttia:

  1. Tähän asti Suomi on turvautunut terveydenhoidossaan hyvin pitkälti julkiseen sektoriin ja käyttää BKT:stä n 8 % terveysmenoihin.

    Tyypillisesti niissä maissa, joissa terveyspalvelut tuotetaan yksityisesti niihin menee n 12 % BKT:stä.

    Jos yksityinen tuottaja on niin paljon tehokkaampi niin miksi sitten siihen turvaavat maat käyttävät terveysmenoihin 50 % enemmän? Mikä saa kuvittelemaan, ettei Suomessa kävisi samoin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monia syitä. USA:ssa syynä on se, että vakuutussairaaloiden määrää säädellään voimakkaasti, jolloin tarjontaa ei ole riittävästi ja se tietysti nostaa hintoja. Sääntely on lisäksi osavaltioittaista, mikä on aika erikoista.

      Toinen syy siihen on se, että esim juuri USAssa rikkaat käyttävät paljon rahaa omaan sairaanhoitoonsa, ja totta kai se nostaa koko valtakunnan tasolla sairaanhoidon kulujen summaa suhteessa BKT:hen.

      Tapahtuisiko näin Suomessa? Jos Suomessa yksityistettäisiin koko hässäkkä ja siirryttäisiin vakuutuspohjalle, niin miksi meidän pitäisi tehdä samat virheet? Sairaaloita ei tarvitsisi säädellä vaan vakuutusyhtiöt käyttävät niitä mistä halvimmalla saavat, vaikkapa Bangkokista lonkkaleikkauksia ja Pietarista sydänkirurgiaa jos se on järkevää. Aivan varmasti olisi halvempaa kuin pyörittää kaikkea omalla kansallisella tuotannolla.

      Poista
  2. Ns. perustason (nyk. esim. terveyskeskus) palveluista ihminen voisi itse valita sosiaali- ja terveyspalvelujensa tuottajan. Valinta tehtäisiin vuodeksi kerrallaan, mutta palveluntuottajaa olisi mahdollista vaihtaa maakunnan luvalla, jos on palveluun tyytymätön.

    Nykyisinkin oma terveyskeskus/-asema valitaan vuodeksi kerrallaan eli tässä suhteessa mikään ei muutu paitsi että kun palveluntuottajia tulee olemaan ainakin suuremmilla paikkakunnilla useita, potilas-/asiakasparat repivät hiukset päästään etsiessään tietoa palveluntuottajista...

    Ylessä on ainakin yksi (1) tolkun toimittaja Tiina Merikanto, jonka kokoamia yhteenvetoja ja analyysejä kannattaa lukea, viimeisinkin on oikein hyvä "Analyysi: Alkuperäiset soten tavoitteet vaarassa – tulossa on varsinainen jouluhimmeli"

    http://yle.fi/uutiset/3-9365741

    VastaaPoista
  3. Annas kun arvaan... palveluiden laatu pysyy suurinpiirtein ennallaan, mutta kustannukset nousevat reilusti. Jotta tämä kustannusten nousu pystytään rahoittamaan, korotetaan veroja JA käyntimaksuja. Taidan jättää väliin lääkärissä käynnit, todellakin. Ei minulla ole varaa moiseen lystiin.

    VastaaPoista
  4. "Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan" sanotaan mutta kyllä se on jo selvää, että yksityiset firmat osaavat laskuttaa ja katetta täytyy tulla. Alussa voi olla taktisesti matalammat hinnat mutta kun järjestelmä on luotu ja se on toiminnassa niin sitä ei poisteta. Silloin alkaa hintojen nousu ja mennään Suomessakin Ameriikan malliin. Tulee olemaan syrjäseutujen ihmiset ihmeissään, että mistä ne palvelut löytää ja kaupunkien köyhillä ei rahat riitä. Tämän ymmärtämiseen ei tarvitse olla vasemmistolainen eikä ruudinkeksijä.

    VastaaPoista
  5. Ilta-Sanomien asiaa käsittelevässä artikkelissa on (hauska) Freudilainen lipsahdus.

    "Sen tulee varmistaa, että myös heimoimmassa asemassa olevien valintoja tuetaan"

    VastaaPoista
  6. Kovin nuorelle Li-tytölle ei ole tainnut vielä selvitä ettei sosialistinen sosiaalipalvelu ole oikein toiminut kunnolla missään maassa. Meilläkin täällä Suomessa, jos siis lasket odotusajat kustannuksiksi, taitaa olla sama tilanne monella lääketieteen alalla. Byrokratia vaivaa, jokaiseen toimenpiteeseen tarvitaan eri lähete jne.

    Tästä on perheelläni omaa kokemusta sekä terveyskeskuksesta yleensä että hammaslääketieteen puolelta. Lääkäreiden taso on ollut yksityisellä puolella 'vakaampi', palvelu nopeata ja joustavaa. Myös ammattiylpeys on tullut näkyviin. Turhiksi osoittautuneita operaatioita on jätetty laskuttamatta eikä tätä ole tarvinnut pyytää!

    Totta on, että raskaammassa hoidossa voivat yhteiskunnan hoitamat asiat olla juuri nyt paremmin.
    hh

    VastaaPoista
  7. Valinnanvapaus ei käytännössä merkitse mitään meille sadoille tuhansille jotka asumme kahdella paikkakunnalla. Pirustako sen tietää, minä vuonna sairastuu kakkosasunnon kunnassa.

    Millä hinnalla lääkärissä käydään, jos ei pysty menemään valtion määräämään sote-keskukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/01+Valinnanvapauslakiluonnos+21.12.2016.pdf

      7 § Väliaikaisen palvelun tuottajan valinta
      Jos asiakas asuu tai oleskelee väliaikaisesti valitsemansa maakunnan liikelaitoksen toimipisteen sijaintikunnan ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asu-misen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää myös muussa kunnassa sijaitsevan maakun-nan liikelaitoksen toimipisteen palveluja. Vastaavasti asiakas voi mainituissa tilanteissa käyttää myös muun kuin valitsemansa suoran valinnan palvelun tuottajan sosiaali- ja terveyskeskuksen tai suunhoidon yksikön palveluja, jos asiakas oleskelee kunnassa, jossa ei ole asiakkaan valitseman suoran valinnan palvelun tuottajan toimipistettä. Suoran valinnan palvelun tuottaja voi kieltäytyä ottamasta vastaan väliaikaisia asiakkaita toimipisteisiinsä vain, jos sen ennalta julkisesti ilmoittama toimipisteen enimmäisasiakasmäärä on täynnä.
      Asiakkaan on tehtävä maakunnalle ilmoitus väliaikaisen palvelun tuottajan ja tämän toimipisteen valinnasta vähintään viikkoa ennen palvelutarvetta. Ilmoitus tehdään 57 §:n 1 momentissa tarkoitet-tua tiedonhallintapalvelua käyttäen tai kirjallisesti maakunnalle, jonka asukas hän on. Maakunnan on ilmoitettava asiakkaan valinnasta välittömästi pääasialliselle ja väliaikaiselle palvelun tuottajalle.

      7 a § Kiireellinen sosiaali- ja terveydenhuolto
      Oikeudesta saada asuinpaikasta riippumatta kiireellistä sairaanhoitoa säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:ssä ja oikeudesta saada kiireellistä sosiaalihuoltoa säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 §:ssä.
      Asiakkaalla on oikeus saada kiireellistä 13 §:ssä tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa muultakin kuin valitsemaltaan suoran valinnan palvelun tuottajalta tämän toimi-pisteen aukioloaikojen rajoissa, jos asiakas oleskelee kunnassa, jossa ei ole asiakkaan valitseman suoran valinnan palvelun tuottajan toimipistettä.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!