torstai 8. syyskuuta 2016

Hyvien talousuutisten aamu

Tämän aamun lehti oli piristävä poikkeus viime aikojen taloussynkistelyyn. Se nimittäin kertoi harvinaisen monesta valopilkusta suomalaisessa vientiteollisuudessa.

Aloitetaan jo hiukan vanhemmasta uutisesta eli Meyerin Turun telakan saamista 1,6 miljardin euron risteilijätilauksista. Aamun jutun mukaan risteilijöissä on kyse korkean teknologian osaamisesta, ei suinkaan pellinpalojen yhteen hitsaamisesta. Jälkimmäisen osuus teräksineen päivineen on vain seitsemän prosenttia laivan hinnasta.

Sen sijaan vientiin menevien laivojen kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia - laivan hinnasta jää siis leijonanosa pyörittämään Suomen sisämarkkinoita! Tämä on keskeinen asia pohdittaessa laivanrakennuksen kannattavuutta maassamme.

Jutussa kerrotaan myös siitä, etteivät laivojen toimitukset voi juurikaan myöhästyä. Tämä on Suomen kaltaisen järjestäytyneen yhteiskunnan kannalta erinomainen asia, sillä se vähentää korkean teknologian eli osaamistason lisäksi kilpailua etenkin halpatyövoiman varassa toimivilta kilpailijoilta.

Toinen kirjoitus  kertoo puolestaan Valmetin saamasta biomassaa käyttävän kattilalaitoksen sekä biopolttoaineen varasto- ja kuljetinjärjestelmän 150 miljoonan euron tilauksesta. Tämäkin on korkean teknologian tuote, ja osa ns. cleantechiä. Ja myös pieni hyvitys niille menetyksille, joita kasvihuonekaasujen rajoitukset ovat tuottaneet suomalaiselle yhteiskunnalle.

Laitoksen ja sen oheistuotteiden tilanneen Kööpenhaminan tarkoituksena on jutun mukaan muuttua vajaassa kymmenessä vuodessa hiilidioksidineutraaliksi kaupungiksi. Jos tämä tavoite leviää muuallekin maailmaan - ja miksei leviäisi jos kansainväliset sopimukset osoittautuvat toimintaa ohjaaviksi ja fossiiliset polttoaineet jätetään kiinalaisten ja muiden vähemmän ympäristötietoisten kilpailuvaltiksi - on Valmetin cleantech-osaamiselle kysyntää myös tulevaisuudessa.

Nyt saadun tilauksen perusteella Valmet on eturivissä kattilalaitosten osalta. Se johtuu yhtiön sijoituksista tutkimus- ja kehitystoimintaan. Yhtiön oman kertoman mukaan "Valmetilla on yli 400 T&K-ammattilaista ympäri maailman ja noin 1 500 suojattua keksintöä. Vuotuinen T&K-panostus on noin 60 miljoonaa euroa."

Tilaus ei siis tullut ilmaiseksi, vaan teknologisten innovaatioiden ja niihin tehtyjen sijoitusten kautta. Vielä enemmän tutkimuksen ja tuotekehityksen hyödyistä kertoo lehden kolmas uutinen.

Sen mukaan teknillisen yliopiston spinoutina syntynyt Canatu on kerännyt 22 miljoonan euron rahoituksen yksityisiltä sijoittajilta ja Euroopan investointipankilta. Lisäksi se on saanut osaomistajakseen vielä nimeämättömän amerikkalaisen autonvalmistajan. Näin siitä huolimatta, ettei yritys tee voittoa.

Kyseessä on miljoonansa likoon panevien kannalta riskisijoitus. Canatu tekee alkujaan yliopiston ja myöhemmin oman tutkimus ja kehittämistyönsä kautta kehitettyjä kalvoja, joista voi valmistaa esimerkiksi taipuisia kosketusnäyttöjä. Jos Canatun kehittämä teknologia nousee maailmanlaajuiseksi standardiksi, ovat voitotkin valtaisia - ehkä jopa lähes takavuosien Nokia-ihmeen veroisia.

Onnistuminen riippuu kahdesta asiasta. Yrityksen kehittämän teknologian toimivuudesta sekä tehtyjen innovaatioiden markkinoinnista. Amerikkalainen autonvalmistaja on keskeisessä roolissa jälkimmäisen suhteen; yrityksen oma tuotekehitys puolestaan ensimmäisen. Toivokaamme siis parasta molemmissa suhteissa.

Eivätkä hyvä uutiset suinkaan loppuneet tähän, vaan aamun lehti uutisoi lisäksi, että turkulainen terveysalan teknologiayritys Labmaster saa kuuden miljoonan euron rahoituksen eteläkorealaiselta sijoittajajoukolta, joka ostaa enemmistöosuuden suomalaisyhtiöstä.

Taustalla on tässäkin yrityksen tuotekehitys, jonka tuloksena on syntynyt maailmanluokan diagnostiikkatestejä, joiden vienti Aasiaan vauhdittunee uusien omistajien myötä. Vaarana tässä on toki se, että omistajat vievät ajan myötä valmistuksen ja tuotekehityksen kotimaahansa.

Sitä ei kuitenkaan tule tapahtumaan, mikäli yrityksen sijainnista Suomessa on etua. Eikä tämä etu voi olla mikään muu kuin suomalaisen tuotekehityksen korkea laatu. Sen varmistamiseksi on tietenkin yrityksen itsensä osattava satsata oikeisiin asioihin.

Mutta myös suomalaisen koulutusjärjestelmän on huolehdittava osaavan työvoiman tuottamisesta. Tämän tavoitteen kannalta hallituksen koulutuksen kaikille tasoille kohdistamat säästöt ovat aika kehno keino.

Lopuksi pieni kurkistus siihen, mitä suomalaiset yritysjohtajat sanovat Suomen tuottavuudesta. En ala selitellä enkä nimetä vastaajia, vaan lainaan HS:n jutusta tähän muutaman suoran sitaatin, joista olen vahvasti samaa mieltä.

"Yritystukienkin ohjauksessa pitäisi huomioida tulevaisuuden potentiaali."

"Normien purkutalkoita pitää jatkaa. Moni asia Suomessa toimii vanhoilla rakenteilla, joiden päälle on vain pystytetty jotain uutta."

"Suomessa pitäisi hakea kasvun keinoja. Kaipaan poliittisilta päättäjiltä ja yritysjohtajilta näkemystä siitä, mihin me olemme menossa ja mitä tavoittelemme. Esimerkiksi pk-yritysten pitää edelleen käydä läpi valtava ilmoitusrumba yritystä perustaessa ja sitä pyörittäessä."

"Suomessa pitäisi uskoa suomalaiseen tekemiseen."

En ollut kaikista yritysjohtajien kommenteista samaa mieltä. Mutta edelle kopioimiini ja kannattamiini lisäisin vielä sen, ettei teknologista kehitystä synny "top down" ohjaamalla eli sosialismin keinoilla vaan tukemalla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vapaata tutkimusta ja edistämällä yritysten omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Vain siten voidaan tehdä sellaisia teknologialoikkia, joilla on kysyntää myös maailmalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Menestyksen rakennuspalikoita
Mitä pitäisi ymmärtää kurjistuvasta taloudesta?
Miten työntekijästä saadaan puristettua viimeinenkin pisara?

13 kommenttia:

  1. Nämä todellakin ovat hyviä uutisia ja antavat uskoa parempaan huomiseen.

    Kirjoitus muutenkin on täyttä asiaa, kiitos tästä.

    VastaaPoista
  2. Kiva, että on jotain myönteistäkin uutisoitavaa ja blogattavaa.

    VastaaPoista
  3. Ja yksikään kaupoista ei syntynyt euroalueelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2015 noin 59 % ja EUROALUEEN osuus 37 %."

      Eli vain kolmasosa kaupasta on meidän (Suomen) käyttämällä rahalla. Mihinkä Suomi tarvitsee euroa?

      Poista
    2. Ei Suomi Euroa tarvitse, hallitsijamme vain kuvittelevat että se on coolimpi valuutta kuin takapajuinen Markka. Ei mitään järkisyitä.

      Poista
    3. Euron käytännössä ainoa etu on, että se on liian suuri joutuakseen valuuttaspekulanttien uhriksi samaan tapaan kuin markka joutui 1990-luvun alussa. Nuo spekulaatiothan kohdistuivat moniin muihinkin valuuttoihin ja edesauttoivat siksi eurojärjestelmän syntyä sellaiseksi kuin se sitten muodostui.

      Poista
  4. Hiukankin asioita ajatellut perustallaaja on jo pitkään tiennyt, että Suomen tulevaisuus on kiinni innovaatioista ja niiden hyödyntämisestä tuotantoon. Tässä on vain ollut korkea kynnys, sillä innovaatioista ei ole pulaa. Samalla on huomattu, että innovatiiviset tuotteet eivät ole liian kalliita valmistettavia suomalaisella palkkatasolla. Bulkin tekeminen sitä vastoin on.
    Yliopistot ovat paisuttaneet hallintoaa 2000-luvulla törkeästi. Jos määrärahaleikkaukset kohdistuvat paisuneen hallinnon purkuun, niillä ei käsittääkseni ole juurikaan merkitystä tutkimus- ja opetustoiminnalle. Lisäksi yliopistojen tuli enemmän erikoistua ja suunnata sellaisille aloille, joista on tulevaisuudessa hyötytä kansantaloudelle. Ei ole mitään järkeä kouluttaa humanisteja, yhteiskuntatieteilijöitä ja sosiologeja kortistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaksi yliopistojen hallinnon paisuminen on johtunut valtiovallan hallinnollisten vaateiden räjähdyksestä. Mutta vain osa.

      Poista
  5. Tämä Iltalehden uutinen saattaa kiinnostaa telakka-alan ihmisiä.

    "Eteläkorealainen telakkayhtiö STX ilmoittaa aikovansa myydä ranskalaisen Saint-Nazairen telakkansa vuoden loppuun mennessä."
    http://www.iltalehti.fi/talous/2016090822279689_ta.shtml

    Ehkä sittenkin oli kaukaa viisasta olla myöntämättä STX:lle tukimiljoonia, vaikka tuolloin kieltämättä hieman sylettikin.

    VastaaPoista
  6. Asian sivusta: Pitkän työuran vientiteollisuudessa tehneenä minua on ihmetyttänyt monet myytit joita suomalaiset palvovat:

    1. Suomalaiset eivät osaa myydä. Bullshit. Suomalaisethan ne vasta myydä osaavatkin. Kaikki täältä vietävä on myymällä myytävä, ei tänne kukaan eksy satunnaisia ostoksia tekemään.

    Markkinointia taas meillä ei haluta ymmärtää, enemmistön silmissä se on jonkinmoista vilunkipeliä ja epäilyttävää.

    2. Suomen pitäisi keskittyä venäjänkauppaa. Bullshit. Venäjän talous on Espanjan tai Italian suuruusluokkaa. Keskivertovenäläisen ostovoima on kehitysmaaluokkaa. Jopa vienti Yhdysvaltoihin on Suomelle monestakin syystä merkittävämpää kuin idänkauppa.

    Merkittävin markkina-alue on kuitenkin EU johon pitää panostaa jatkuvasti vaikka se monia tuntuu sylettävän.

    3. Syy on EU: ja Euron. Bullshit. Syy on suomalaisten itsetyytyväisyys ja kuvitelma siitä että hyvinvoitipetosta voi jatkaa loputtomiin tulevien sukupolvien piikkiin.

    Menneestä pitää päästää irti eikä yrittää kääntää kelloa taaksepäin. Vanhoihin menestystekijöihin ei voi luottaa, pitää keksiä uusia. Suomi on niin pieni kansakunta ettemme voi pärjätä ykdin omillamme muuten kuin pudottamalla elintasomme murto-osaan nykyisestä. Suomen pitää mennä asiakkaittensa iholle, olla läsnä aina ja kaikkialla, tulla arvokkaaksi ja arvostetuksi yhteistyökumppaniksi siellä missä raha liikkuu.

    Impivaaralaiset puhaltakoon penaaliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä näkökulmista.

      Poista
    2. muttä tärkeää Venäjän kauppa on kuitenki suomelle siinä kuin muuki, 5 miljoonan pietari on rajat takana, olkookin vaikka venäjä kehitysmaa ..

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!