maanantai 26. syyskuuta 2016

Marita Laukkanen unohti

Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin Marita Laukkanen väitti hallituksen eduskunnalle antaman raskaalle teollisuudelle suunnitellun päästökaupan epäsuoria haittoja korvaavan tuen olevan tehoton ja hyödytön. En ota tässä kantaa siihen, mutta puutun jutun loppuvaiheessa olevaan, ja yhteiskunnassamme niin tavalliseen ja ennen kaikkea virheelliseen, väitteeseen.

"Kansantalouden kasvuedellytysten kannalta ei ole hyvä lisätä tukia perinteisille, kypsiin teknologioihin perustuville aloille, joilla on heikot tulevaisuudennäkymät... Perinteisten toimialojen tukemisen sijaan eduskunta voisi käyttää saman summan talouskasvua tukevaan politiikkaan – panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä julkisiin investointeihin, jotka luovat innovaatioita ja vauhdittavat teknologian kehittymistä."

Vattin kirjoittajalta näytti unohtuneen tässä kirjoituksessaan se, ettei Suomessa ole varsinaisesti pulaa kaupallistettavista innovaatioista, vaan pikemminkin niiden käytäntöön viemiseen tarvittavista pääomista. Tästä hyvän esimerkin on tarjonnut aikanaan ulkomaiseen omistukseen siirtynyt meriteollisuus, joka tahkoaa nykyisin rahaa saksalaisyrityksen omistajille.

Nyt eduskunnassa käsiteltävänä oleva vero koskee Laukkasen mukaan erityisesti maamme metsäteollisuutta. Toisin kuin monet muut teollisuutemme alat, sillä on pitkän ja tuloksellisen historiansa takia (ja huolimatta ajoittaisista virheinvestoinneista) myös jonkin verran pääomia ja ennen kaikkea kassavirtaa.

Ja juuri kassavirran merkityksen unohtaminen on Laukkasen virhe. Ilman kassavirtaa ei suuryritys voi tehdä tutkimusta ja tuotekehitystä. Eikä etenkään siirtää tutkimustuloksia käytännön toiminnaksi. Tästä tarjoaa pienen mittakaavan esimerkin nyhtökaura, joka oli pakko myydä Pauligille, koska tuotteen markkinoille lanseerannut pienyritys ei kyennyt kasvattamaan tuotantoaan kysynnän mukaiseksi.

Metsäteollisuuden osalta on siis tehtävä kaksi asiaa. On huolehdittava nykyisen tuotannon eli kassavirran jatkumisesta säilyttämällä sen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Se tarkoittaa myös investointeja paljon parjattuun suuria biomassoja käyttävään perusteollisuuteen. Sekä suomalaisen toimintaympäristön yritysystävällisyyttä, mihin hallituksen esitys epäilemättä tähtää.

Lisäksi on investoitava toistaiseksi tappiolliseen uuteen tuotantoon. Siis biopolttoaineisiin, puurakennusteknologiaan, nanoselluun ja niin edelleen. Valitettavasti se ei ole mahdollista ilman perustuotannon tuottamaa riittävää kassavirtaa (tai vapaita pääomia), vaan uusien hienojen tuotteiden kehitystyö loppuu kuin kanan lento mikäli T&K -menoihin ei ole käytettävissä riihikuivaa rahaa.

Lopuksi vielä pieni selvennys. Totta kai olen tutkijana sitä mieltä, että Suomessa olisi investoitava nykyistä enemmän julkisesti rahoitettuun tutkimukseen. Valitettavasti viime aikojen kehitys tutkimusrahoituksen osalta on kuin suoraan entisestä itä-blokista: poliitikot päättävät mitä tutkitaan, jolloin myös tutkimusrahoitus kohdistuu selvitystyyppiseen toimintaan sen sijaan, että sen kautta avattaisiin kokonaan uusia mahdollisuuksia talouselämämme hyödyntämiseksi.

Näin on onnistuttu minimoimaan tutkijakuntamme tuottamien uusien merkittävien kaupallistettavien läpimurto-innovaatioden synnyttäminen. Niiden tilalle on saatu poliitikkojen kaipaamia tiedonsirpaleita sekä mahdollisesti vanhoihin tieteellisiin löydöksiin perustuvaa soveltavaa tutkimusta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Avaimia tulevaisuuteen
Biokaasua tankkiin
Neuvoja Suomen tulevaisuuden takaamiseksi

6 kommenttia:

  1. Koko päästökauppa on vain yksi tapa siirtää rahaa joittenkin pelureiden taskuihin, aivan kuten ns. kehitysavunkin kanssa. Kehitysavusta vain mitättömän kokoinen osa päätyy kohdemaihin, suurin osa jää niitten instituutioiden haltuun, jotka tätä rahaa keräävät. Luultavasti samanlainen huijaus toimii myös päästökaupoissa.

    Meyerin toiminta ei ole pelkästään saksalaisfirman eduksi, se myöskin on luonut tuhansia työpaikkoja muuten köyhtyvässä Suomessa. Todellinen kysymys onkin: miksi näiden yritysten omistus on annettu ulkomaille? Ei saksalaista firmaa pidä syyttää siitä, että se käyttää hyväkseen sille hopeatarjottimella tuotua tilaisuutta, pitää syyttää niitä jotka ovat sen tarjottimellisen kasanneet. Suomalaisen telakkateollisuuden annettiin kaikessa rauhassa kuolla pois, siinä missä keskieuroopassa telakoita tuettiin ja tässä on lopputulos. Tämä on aivan kotikutoisen suomalaisen tyhmyyden tulos.

    Eikä kenellekään voinut mitenkään tulla mieleen tukea hyvän tuoteidean saanutta nyhtökauran keksijää? Ei tietenkään. Suomen hallitsijat haluavat että kaikki pysyy suuryritysten hallinnassa ja kaikenlainen yritteliäisyys tukahdutetaan. Jokainen voi heittää tästä omat tulkintansa, mutta minun epäilykseni on se, että syynä on lyhytnäköinen voitontavoittelu.

    Apropoo, Meyer investoi parhaillaan telakoihin Suomessa hyvää vauhtia, mikä viittaa pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Minä en näe tätä mitenkään pahana; poikani on siellä telakalla töissä, sen sijaan että hän olisi kortistossa jos kaikki tehtäisiin tämän maan tavan mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pahaa sanaa Meyeristä. Se on juuri päätekstissä mainittu pääomapula, miksi Suomessa on paljon ulkomaista omistusta. Ilman sitä ei olisi paljon mitään. Ja sellaisenahan suomalainen metsänjalostusteollisuuskin syntyi.

      Poista
    2. Pääomapula? Mihin kaikki pääomat ovat menneet? Ai niin, veroparatiiseihin, miten minä nyt sellaisen saatoinkaan unohtaa.

      Poista
    3. Kun puhutaan maailmanmarkkinoista, ovat veroparatiisirahat pieniä. Sinänsä kyllä paheksuttavia ja moraalittomia.

      Poista
  2. Pääomapula = oman pään pula. Ennen oli KOP = Kansallis Osake Pankki ja Tosi on Jaska. Toisella puolella PYP = SYP, johtajanaan Mika?? en muista ja sitten tuli rosvot. Tuli Meritaa ja sitten Ruåtsin nordeaa ja mitä näitä onkaan ja siinä sivussa rahat siirrettiin Bahamalle ja mihin siirrettiinkään. Osa tietenkin nallen taskuun, kas kun nalle mielsi olevansa verokarhu ja silleen. Että siinä nyt hieman pääomapulaa mitä mun hatarasta muistista löytyy.
    t. Huru-ukko

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!