lauantai 10. syyskuuta 2016

Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä vilauttivat

Suomalaiset Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä ovat Ilta-Sanomien mukaan tehneet kirjan Euroopasta kotimaihinsa palautetuista turvapaikanhakijoista. Tässä ei tietenkään ole mitään pahaa eikä laitonta, sillä jokaisella on Suomessa sananvapaus. Ja hyvä niin.

En ole lukenut ja tuskin tulen lukemaankaan edellä mainitsemieni naisten kirjaa, mutta halusin kirjoittaa muutaman sanan, koska IS:n juttu vilautti jälleen kerran monikulttuurista unelmoivien ihmisten maailmankuvaa. Unelmoijiahan Viitanen ja Tähjä epäilemättä ovat.

Kaikista mielenkiintoisin on jutun lopusta löytynyt Tähjän lausahdus, jonka mukaan "turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty vuodesta 2000, ja mitä on tapahtunut? Viime vuonna pakolaisia tuli enemmän kuin koskaan. On ihmisen perusluonne etsiä turvallisempaa elämää: koulutusta, terveydenhuoltoa ja töitä."

Lausunnossa ei ensi lukemalta ole mitään kummallista. Turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty; ellei vuodesta 2000 niin ainakin nykyisen hallituksen aikana. Samoin on totta, että viime vuonna nähtiin turvapaikanhakijaryntäys (tosin kaikkia voi tuskin kutsua pakolaisiksi - monia korkeintaan elintasosellaisiksi). Myös Tähjän muotoilema ihmisen perusluonteen kuvaus lienee lähellä totuutta.

Se mikä tuosta lausunnosta paistaa on sen puutteet. Afrikan sekä Lähi- ja Keski-idän väestö kasvaa joka vuosi kymmenillä miljoonilla ihmisillä. Ja nämä ihmiset joutuvat elämään meihin verrattuna vähäisemmällä koulutuksella, heikommalla terveydenhuollolla ja huonommilla työehdoilla - jos työtä edes on.

Lisäksi väestöräjähdys vaikeuttaa entisestään jo muutenkin taloutensa kestokyvyn ylittäneiden kehitysmaiden mahdollisuuksia päästä kiinni kestävään talouskasvuun, jotka nostaisivat ne (1800- ja 1900-luvun Suomen tavoin) omin voimin korkean elintason valtioiksi. Monin paikoin hallitsematon väestönkasvu lisää myös etnis-uskonnollista konfliktiriskiä.

Tähjän ajatuksissa näyttäisi olevan, että kokemastaan kurjuudesta ja heikosta elintasosta johtuen kaikkien näiden ihmisten pitäisi voida tulla Suomeen ja muualle Eurooppaan saadakseen täällä ihmisarvoisen elämän. Lisäksi tänne pitäisi epäilemättä ottaa myös ne jo nykyisin elävät Afrikan sekä Lähi- ja Keski-idän ihmiset, jotka ovat tyytymättömiä nykyoloihinsa.

Jos siis kaikilla näillä ihmisillä olisi laillinen muutto-oikeus Suomeen ja muualle Eurooppaan, olisi vuotuinen tulijamäärä kertaluokkaa suurempi kuin viime vuonna nähty. Tälle tosiasialle ja sen seurauksille Tähjä ei kuitenkaan anna ajatuksissaan tilaa, vaan taivastelee sitä, ettei "kukaan ole kunnolla edes laskenut palautusten kustannuksia."

Jotta Viitanen ja Tähjä olisivat uskottavia, tulisi heidän kertoa minkälaiseksi he toivovat suomalaisen yhteiskunnan muuttuvan ajan myötä. Ja perustelevan uskottavasti, mieluummin tutkittuihin tosiasioihin perustuen, millä tavalla heidän kannattamansa avoimen maahanmuuton politiikka johtaisi sellaiseen.

Tätä he eivät kuitenkaan tee, sillä jo vuoden 2015 ja sitä edeltäneellä humanitaarisella maahanmuutolla on ollut tajunnan räjäyttävät seuraukset eurooppalaiseen yhteiskuntaan: muistammehan kaikki Pariisin, Brysselin ja Kölnin tapahtumat. Sekä Suomessa tietenkin uudenvuodenyön Helsingissä sekä porilaisen lenkkeilijätytön karun kohtalon. Monet muistavat myös Ruotsin rakettisodan ja äskettäiset autoroviot sekä 13-kertaiset etniset erot raiskaushanakkuudessa.

Jos Viitanen ja Tähjä siis lähtisivät avoimeen keskusteluun turvapaikkapolitiikastaan, he joutuisivat edellä listattujen jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Heidän tehtävänsä olisi siinä tilanteessa selittää, millä perusteella vielä nykyistä yli kertaluokkaa suurempi joukko edellä mainittuihin tekoihin syyllistyneiden kaltaisia ihmisiä ei aiheuttaisi vielä niitäkin kauheampia ongelmia. Tai vaihtoehtoisesti todeta pyrkivänsä juuri sellaiseen yhteiskuntaan, jossa edellä mainitun kaltaiset ilmiöt ovat arkipäivää.

En väitä, että kirjan kirjoittaneet naiset olisivat ajatelleet pariin edeltävään kappaleeseen kirjaamiani asioita. Sen sijaan he lienevät kirjoittaneet kirjansa siksi, että siellä mainitut ihmisten kohtalot ovat epäilemättä vähintäänkin kurjia - ainakin Euroopasta lähtömaihin palautettujen henkilöiden itse kertomien versioiden mukaan. Sellainen synnyttää jokaisessa normaalissa ihmisessä empatiaa ja halun auttaa.

Valitettavasti vain kaikkien tänne haluavien kehitysmaalaisten ottaminen meidän yhteiskuntaamme ei lopulta parantaisi sen enempää tänne tulevien kuin jo täällä asuvien ihmisten tilannetta. Siksi tulijoiden määrää on ollut pakko rajoittaa tavalla tai toisella yhteiskunnan taloudellisen kesto- ja ihmisten sietokyvyn mukaisiksi. Ja juuri nyt Suomessa ollaan vähintäänkin tällä rajalla.

Sen sijaan ainakin Ruotsissa, Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa kestävän humanitaarisen maahanmuuton raja lienee ylitetty jo monin verroin. Siksi onkin lähivuosikymmeninä jännittävää seurata, millä tavalla mainittujen valtioiden yhteiskuntajärjestys muuttuu.

Sekä siunata sitä, että meille sattui viime vuodelle kohtuullisen maahanmuuttorealistinen hallitus, joka ryhtyi heti valtaan päästyään toimiin pahimman katastrofin välttämiseksi. Sekä harmitella lehdistöä, joka pyrkii ties mistä syystä kääntämään ihmisten ajatusmaailman Viitasen ja Tähjän unelmien suuntaiseksi ja sitä kautta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tuhoisaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä
Juho Eerolan ajatuksia ja realismi
Maahanmuuton kustannukset vuonna 2016
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

11 kommenttia:

  1. Lähes kaikkiin globaaleihin ongelmiin on olemassa yksi juurisyy, väestönkasvu.

    Joka vuosi kehitysmaissa syntyy 100 miljoonaa lasta ja syntyvyys ei näytä vähenevän kovinkaan nopeasti.

    Tämä tarkoittaa lisääntyvää siirtolaispainetta kehittyneisiin maihin eli inhorealismi tulee voimistumaan tulevaisuudessa.

    Ari

    VastaaPoista
  2. Ajattelun välttäminen tuntuu olevan näille viitasille suoranainen velvollisuus. Niin tässäkin tapauksessa. Jos näissä palautuskertomuksissa rajoitutaan pelkkiin kurjuuden kuvauksiin pohtimatta lainkaan syitä tai mahdollisia ratkaisuja, kyseessä on pelkkä sosiaaliporno. Jos tällaisen kritiikittömän ja itsekritiikittömän lähestymistavan valinta on tietoinen, kysymys on moraalittomuutta lähentelevästä vastuuttomuudesta.

    Silloin tällöin, kuten tässäkin blogimerkinnässä, joku muistaa muistuttaa ongelman perussyystä, joka on liiallinen väestönkasvu. Ei tarvita kummoistakaan ajattelua sen hoksaamineen, että sitä ongelmaa ei pystytä muuttoliikkeellä parantamaan, ei edes lieventämään. Muuttoliikkeellä sitä pystytään vain levittämään ja pahentamaan. Vuosisadan loppuun mennessä Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan 1,1 miljardista 4,4, miljardiin. Tämä tarkoittaa keskimäärin 41 miljoonan ihmisen lisäystä vuodessa. Viime vuonna Eurooppaan tuli noin miljoona turvapaikanhakijaa. Tällä määrällä ei ole mitään vaikutusta Afrikan väestöongelman ratkaisuun, mutta Euroopan se sai sekaisin. Eikä ihme. Eurooppa on pieni, tiheään asuttu maanosa. Täällä asuu suunnilleen 500 miljoonaa ihmistä ja väentiheys on jokseenkin sama kuin Kiinassa. Ei tarvita kummoistakaan oivallusta sen asian ymmärtämiseen, että jo nykyisen tasoinen muuttoliike, puhumattakaan sellaisesta muuttoliikkeestä jolla olisi jonkinlaista näkyvää vaikutusta Afrikan väestömäärän kasvuun, johtaa ainoastaan romahtaneisiin yhteiskuntiin jotka eivät kykene auttamaan muita, eivät edes itseään.

    Ja tämä saakin minut ihmettelemään, mistä johtuu tällainen mediaihmisissä niin yleinen ajattelukyvyttömyys ja ilmeisesti myös ajatteluhaluttomuus. Hakeutuvatko alalle sellaiset ihmiset, joille analyyttinen ajattelu on vierasta ja ilmeisesti myös vastenmielistä. Vai onko kyseessä laajemminkin nykyisen koulun tuottama ongelma.

    VastaaPoista
  3. Ikämiehenä en hevillä järkyty mutta järkytyin, kun minulle selvisi jokin aika sitten, että Suomen perustuslain takaamat perusoikeudet koskevat ketä tahansa tässä maassa oleskelevaa henkilöä.

    VastaaPoista
  4. Olisi mielenkiintoista tietää, onko minulla veronmaksajana osuutta kirjan syntyyn. "Yhteisestä kassasta" tekijöille ammennetut apurahat, stipendit, tuet...? Yleensäkin olisi hyvä, että silloin kun veronmaksajien rahaa on käytetty vastaavanlaisiin tyhjäntoimituksiin, siitä kerrottaisiin uutisen yhteydessä. Tai kääntäen: kun ei ole käytetty, kerrottaisiin se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio. Mutta en tiedä vastausta.

      Poista
  5. Miksi Suomen valtamedia ei kerro lainkaan Pakistanin päätöksestä karkoittaa 3 miljoonaa afgaania maastaan maaliskuuhun 2017 mennessä? Ja tämä tapahtuu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR avustamana. "Paluumuuttajille" maksetaan 400$ avustus per nuppi sekä avustetaan asuinjärjestelyissä. Tähän mennessä 100 000 on palannut. Viimeistään tämän uutisen myötä tulisi esiin se, että Afganistan on turvallinen, koska jopa YK on samaa mieltä.

    VastaaPoista
  6. Joku kirjoitti jollain foorumilla, että feminismi on jättimäinen testi länsimaisille miehille. Feministit vain noudattavat Leninin kuuluisaa ohjetta: vaadi mahdotonta. Kun saat sen, niin vaadi lisää. Näin nämäkin kirjailijattaret tekevät, vaikka eivät sitä ehkä tajua.

    Kaiken takana tuntuu olevan ajatus, että lopulta länsimaiset miehet kuitenkin heräävät ja panevat kaikki asiat kuntoon. Elleivät herää, niin euroedustaja Sarvamaata mukaille, länsimaat ansaitsevatkin tuhoutua.

    Onko Juri Bezmenov muuten tuttu? Youtubessa on hänen puheensa 1980-luvulla, jossa hän selvittää hyvin, mihin KGB pyrki länsimaissa. Neuvostoliitto kaatui, mutta lännessä meno jatkuu entisellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ollut Bezmenov tuttu. Mutta olisi sopivaa kuultavaa vaikkapa Li Andersonille tai Satu Hassille.

      Poista
  7. Ehkäpä tämä Katja Viitasen oma ilmoitus hänen toimittajan etikastaan ja moraalistaan kertoo kaiken. Minulla toimittajan työssäni on tärkeintä hyvä tarina.
    Huru-ukko

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!