torstai 21. heinäkuuta 2016

Suomelle epäoikeudenmukainen kasvihuonekaasujen vähennysehdotus

Euroopan Unionin komissio on jättänyt ehdotuksensa kasvihuonepääsyjen rajoituksista vuosille 2021-2030. Päätös oli hätkähdyttävä, sillä Suomelta edellytetään peräti 39 prosentin vähennystä. Se on yksi korkeimmista vaatimuksista ja sotii vahvasti oikeudentajuani vastaan sillä EU:n keskiarvoksi asetettiin 30 prosenttia.

Tilastot kertovat, että vuonna 2015 Suomi tuotti yhteensä 55,7 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavat kasvihuonepäästöt. Samaan aikaan maankäytön ja metsätalouden kautta Suomi sitoi kasvihuonekaasuja 23 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrän.

Ilmeisen yleisen epäoikeudenmukaisuutensa lisäksi Suomi joutuu ehdotuksen mukaisesti kärsimään siitä, ettei metsänhoidossa saavutettuja hiilinieluja voida hyödyntää vähennyksinä. Peruste on absurdi: kaikilla mailla ei ole asiasta riittävän tarkkaa tilastointia. Suomella on, joten kärsimme tässä(kin) asiassa muiden kelvottomuudesta.

Metsävarammehan ovat jo vuosikymmeniä lisääntyneet, eli olemme pystyneet metsänhoidollisin keinoin lisäämään metsiemme hiilinielua. 1900-luvun alkuun verrattuna metsävaramme ovat lisääntyneet peräti 60 prosenttia.

Metsänhoidollisesti saavutettavien hiilinielujen sijaan EU hyväksyy uuden metsän istuttamisen kautta saavutettavat hiilinielut vähennyksiksi. Tämäkin on Suomen kannalta epäreilua, sillä olemme jo valmiiksi EU:n metsäisin maa. Siten meidän on jo lähtökohtaisesti muita vaikeampi kasvattaa metsäpinta-alaamme.

Suomella on myös pohjoisen sijaintinsa takia erityisiä syitä kasvihuonekaasuilleen. Me joudumme lämmittämään muita enemmän. Me joudumme viemään ja tuomaan tavaroita kauempaa kuin muut. Ja jo pelkästään kotimaassa me joudumme matkustelemaan muita enemmän - varsinkin harvaan asutulla maaseudulla.


* * *

Entä kasvihuonekaasujen vähentämisen perusteet?

Niitähän halutaan rajoittaa siksi, että ilmastomallit ennustavat hallitsematonta maapallon lämmönnousua. Erityisen pelottavia tilastoja on perinteisesti koonnut Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA.

Eikä se petä tälläkään kertaa, sillä sen mukaan kulunut kesäkuu oli ilmastohistorian lämpimin. Eikä pelkästään niin, vaan jo neljästoista perättäinen kuukausi, joka rikkoi aiemman poikkeamaennätyksen.

Koska olen itse ollut syystäkin (esimerkki ja toinen) skeptinen maanpinnalta tehtyjen lämpötilamittausten luotettavuuteen, olen siirtynyt seuraamaan vain yhtä datasarjaa, jota en ole havainnut muutetun oleellisesti jälkikäteen. Kyseessä on satelliittimittauksiin perustuva alailmakehän RSS-sarja.

Olen kuluneen El Niño-ilmiön aikana seurannut sen kehittymistä lähes kuukausi kuukaudelta (viimeksi täällä).  Todettakoon, että RSS-sarjan mukaan lämpimin kesäkuu (sitten tilastojen alkamisen vuonna 1979) koettiin vuonna 1998. Toiseksi lämpimin oli vuonna 2010 ja sen jälkeen kolmantena tämän vuoden kesäkuu.

Jos halutaan tarkastella ilmaston lämpötilan kehitystä ilman El Ninõn vaikutuksia, voisi hyvä tapa olla tarkastella kahden sen huippuvuoden väliä. Seuraavaan kuvaan olen siis piirtänyt RSS-sarjan perusteella globaalit lämpötilapoikkeamat vuodesta 1998 tähän päivään.


Kuvasta nähdään, että ilmasto näyttäisi tosiaankin olevan lämpenemässä myös ilman El Niñon vaikutusta. Punaiselle merkityn trendiviivan mukaan muutos on 18,5 vuoden aikana ollut muutamia asteen sadasosia. 

Jos muutos jatkuu samalla tahdilla, näyttäisi maapallon ilmasto lämpenevän vuosisadan loppuun mennessä jopa yli asteen kymmenyksen. Ei siis useita asteita, kuten ilmastomallit ennakoivat.

Mikään ei tietenkään takaa globaalin ilmaston lineaarista muutosta. Mutta ei myöskään holtitonta kiihtymistä nykyisestä. Tulevaisuuteen liittyvät todennäköisimmät vaihtoehdot on suomalainen tutkimusryhmä tiivistänyt tähän kuvaan, josta näkyy myös Suomen ilmaston luontainen vaihtelu keskiajan jälkeisenä aikana. 

* * *

Edelle kirjoittamani perusteella en voi mitenkään hyväksyä Suomen "saavuttamaa" erityisasemaa kasvihuonepäästöjen hillinnässä. Sen sijaan kyseenalaistan Euroopan Unionin päätöksen sekä perusteiltaan että poliittiselta lopputulokseltaan. 

Samalla totean, että mikäli sopimusta ei saada parlamenttikäsittelyn aikana oikeudenmukaiseksi, on Suomen syytä erota Unionista. Tai ainakaan meidän ei kannata pyrkiä toteuttamaan mahtikäskyä parhaan kykymme mukaan. 

Samalla arvaan, että poliitikkomme lepsuilevat metsien hyödyntämisasiassa ja päädymme lopulta tilanteeseen, jossa joudumme tosiasiallisesti koko Unionin rankimman laskun maksajaksi. Tämä tilanteessa, jossa ilmasto ei ennen vuotta 2030 näyttäisi lämpenevän nykyisestä muutamaa asteen sadasosaa enempää - ellei se sitten jopa kylmene.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toukukuussa lämmintä, mutta viilenevää
Suomalaisten ilmastonmuutoshuoli ei kanavoidu käytännön toiminnaksi, mutta miksi edes pitäisi?
Euroopan Unionin syvin olemus

4 kommenttia:

  1. Hyvä analyysi. Uutisten mukaan nämä(kin) päästövähennykset olisivat Suomelle todella kalliita. Hassuinta on, että WWF:n ilmastoasiantuntijan mukaan tämäkään päästövähennys ei riitä.

    Minusta tämä on malliesimerkki siitä, että esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa ei kertakaikkiaan kyetä älylliseen keskusteluun yhtään mistään. Jokainen osapuoli vetää asioita omille poluilleen ja lopputulos ei kelpaa kenellekään.

    http://yle.fi/uutiset/suomelle_asetettu_paastotavoite_ei_kelpaa_kenellekaan_elinkeinoelama_tyrmaa_ymparistojarjestot_eivat_pida_riittavana/9039717

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä, että ympäristöjärjestöille ei kelpaa muut kuin elintasomme romahduttavat johtopäätökset. Se on looginen johtopäätös, mikäli uskoo ilmastotieteilijöiden poliitikkojen ja median avulla maailmalle propagoiman ilmastouhan.

      Omalta osaltani, kuten lukijani tietävät, olen asiasta epävarma lähinnä siksi, että olen löytänyt sekä primaaridatasta että aiheen uutisoinnista epärehellisyyksiä. Siksi tekisin tässä vaiheessa sellaiset toimenpiteet, joiden talousvaikutukset ovat vähäisiä, mutta jättäisin radikaalimmat teot tekemättä kunnes asiasta saadaan varmuus. Ja tutkimusdatan epämääräisyyksille hyväksyttävä selitys.

      Poista
  2. En tiedä asiasta juuri tämän enempää, mutta näyttäisi että datan parantamista teoriaa tukevaan suuntaan on tapahtunut äskettäin myös RSS:n uusimmassa versiossa.

    https://stevengoddard.wordpress.com/2016/03/08/all-temperature-adjustments-monotonically-increase/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun seuraamassani sarjassa (RSS/TLT) ei ole tapahtunut jälkikäteisiä korjailuja ainakaan syyskuun 2014 jälkeen. Minulla on tallessa tuolloiset lukemat, joten olen varma asiasta.

      Lisäksi katson joka kuukausi uusien lämpötilaestimaattien ilmaantuessa, ettei aiempien kuukausien arvoihin ole tullut oleellisia muutoksia. Enkä ole sellaisia havainnut.

      Linkittämässäsi tekstissä oli RSS:n osalta eri lämpötilasarja (Middle troposphere) kuin se, jota minä seuraan (Temperature Lower Troposphere). Siitä en osaa sanoa mitään.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!