tiistai 5. heinäkuuta 2016

Pari ajatusta Tampereen tapauksesta

Tuskin kukaan suomalainen on viime aikoina välttynyt uutiselta, jonka mukaan kuubalaisten lentopalloilijoiden epäillään syyllistyneen törkeään raiskaukseen. Korostan tässä sanaa "epäillään"; vasta tutkinta osoittaa, onko näin todella tapahtunut.

Oma pieni uutisenpoikanen tässä vyyhdissä on tuntemattomaksi jääneen pelaajien tuttavan kertomus siitä, kuinka tapahtumat saivat alkunsa. Hänen mukaansa yksi kuubalaisista tapasi naisen tupakkapaikalla, josta siirryttiin hotellihuoneeseen. Sinne saapui myöhemmin muitakin pelaajia.

Sen jälkeen tapahtumat ovat toistaiseksi tuntemattomia muille kuin asianosaisille ja ehkä epäillyn rikoksen tutkijoille. Mutta tuo pieni kertomus valaisee sitä, kuinka nykyisin vallitseva yltiösuvaitsevaisuus saattaa saada naisen arviointi- ja riskinarviointikyvyn pettämään. Näin siis sikäli mikäli törkeä raiskaus on todella tapahtunut.

Ellei raiskausta sen sijaan ole tapahtunut, kertoo tapahtunut kuinka vaarallista maailmantähdelle on kutsua naista seurakseen mediajulkisuuden hallitsemassa todellisuudessa. Saati harrastaa tämän kanssa seksiä. Tämäntapaiseen virheeseen on epäilty sortuneen tietovuotaja Julian Assangen Ruotsinmatkallaan.

* * *

Raaka raiskaus - ehkä jopa joukkosellainen - on anteeksiantamattoman perverssi rikos. Monen mielestä ainoa oikea rangaistus olisi tekovälineen poistaminen; siis ruumiillinen rangaistus, jollaista ei Suomessa taida käytännössä kukaan kannattaa mistään muusta rikoksesta. Mutta perverssi ja törkeä rikos on myös väärän seksuaalirikosilmoituksen jättäminen syyttömästä ihmisestä.

Riippumatta siitä, mitä suomalaisnaisen ja kuubalaisten välillä on tapahtunut todellisuudessa, tulee yhden tai useamman ihmisen elämä olemaan pilalla lopullisesti. Samalla media on saanut tirkistelynhaluisia asiakkaita ja lööppejä sekä ainakin yksi ihminen tyydytystä perversiostaan.

Lopuksi on vielä todettava, että tässä vaiheessa on annettava rauha tapauksen tutkijoille. Ja korostaa, ettei vielä ole tullut aika edes kuvaannollisesti lynkata kuubalaisia saati syyllistää asianomistajaa yhtään mistään.

Näistä ensimmäisen aika on vasta sitten, jos tuomioistuin toteaa lentopalloilijat syyllisiksi seksuaaliväkivaltaan. Ja jälkimmäisen ainoastaan, mikäli hänen tekemänsä ilmoitus on ollut perätön. Vaikka tässä kirjoituksessa nostan esiin jälkimmäisen mahdollisuuden, ei minulla ole syytä epäillä ilmoituksen todenperäisyyttä, eikä sellainen ole missään tapauksessa tarkoitukseni.

Sen sijaan haluan nostaa tikun nokkaan sekä median toiminnan ennen ja jälkeen Tampereen tapahtumien, että sitä ruokkivan ihmisluonnon raakuuden ja uteliaisuuden. Vahinko on jo tapahtunut, joten parasta olisi, mikäli tapaus saataisiin selvitettyä niin varmasti, ettei syyttömästä jäisi pienintäkään epäilystä. Sitä odotellessa niin media kuin me tavalliset ihmisetkin voisimme tutkiskella toimintaamme: olisiko tapauksessa jotain opittavaa meille kaikille?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen ja Ruotsin raiskaustilastot rikkovat ennakkoluuloja
Kuinka paljon jalka-, lento- ja koripallo kiinnostavat?
Raiskaus ja raiskaus - entä sitten?


5 kommenttia:

  1. Miksi tässä kyseisessä tapauksessa lehdistö listaa epäiltyjen nimet ja kuvat vaikka kyseessä on vasta epäily?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys. Toki lentopalloa seuraavat tiesivät muutenkin ainakin osan nimistä.

      Poista
  2. "...Lopuksi on vielä todettava, että tässä vaiheessa on annettava rauha tapauksen tutkijoille. Ja korostaa, ettei vielä ole tullut aika edes kuvaannollisesti lynkata kuubalaisia saati syyllistää asianomistajaa yhtään mistään..."
    Entäpä jos epäiltynä olisikin maahanmuuttajia? Täyttyisivätkö silloin lynkkauksen edellytykset?

    VastaaPoista
  3. Professori on tässä oikealla asialla. Jäitä hattuun.��
    hm

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!