maanantai 28. syyskuuta 2015

Perustuslaki ja pakolaisten sosiaaliturva

Helsingin Sanomat otti aamun pääkirjoituksessaan kantaa perustuslain asemaan taloudellisesti vaikeina aikoina. Se korosti lainsäädännön tärkeyttä ja muistutti valtiosääntöoikeuden professoreiden näkemyksistä, joiden mukaan erillinen julkinen tukijärjestelmä turvapaikan saaneille pakolaisille olisi perustuslain vastainen.

Esimerkiksi professori Kaarlo Tuori on sanonut, että "jos ihminen on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen, hänellä tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet sosiaaliturvaan kuten kaikilla muillakin. Yhdenvertaisuuden kääntöpuolena on syrjintä, josta tässä näyttää olevan kysymys."

Vastaavasti professori Tuomas Ojanen on esittänyt näkemyksenään, että "hallituksen kaavailut vaikuttavat syrjinnältä, koska turvapaikan saaneet eroteltaisiin pois kaikille kuuluvan sosiaalijärjestelmän piiristä." Ja epäilee, onko perustuslaki edes käynyt hallituksen mielessä.

Professorit vetoavat näkemyksessään tähän perustuslain kohtaan: "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".

Pikaisesti tarkasteltuna asia vaikuttaisi olevan siten kuin professorit sanovat. Ongelmalliseksi ja siten myös tulkinnanvaraiseksi edelle kirjoitetun perustuslain kohdan tekee kuitenkin se, ettei tässä kohtaa ole yksiselitteisesti määritetty keitä kaikkia laki koskee.

Toisin on esimerkiksi liikkumisvapautta koskevassa perustuslain kohdassa, jonka alussa lukee "Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa". Ja myöhemmin puolestaan "Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan".

Liikkumisvapaudessa on siis selvästi mainittu, että laillisesti maassa oleva ulkomaalainen, vaikkapa pakolainen, on liikkumisvapauden suhteen tasa-arvoinen Suomen kansalaisen kanssa, mutta hän ei ole sitä maasta karkoittamisen suhteen.

Asiaan liittyy vielä perustuslain kohta, joka käsittelee sosiaaliturvaa. Sen mukaan "jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

Siinäkään ei ole yksiselitteisesti määritetty, kenelle minitut oikeudet kuuluvat. Eikä siinä ole myöskään myöskään määritetty toimeentulotuen tasoa.

* * *

Perustuslaki käyttää ihmisten oikeuksista puhuessaan pääsääntöisesti termiä "jokainen", mutta tekee termin käytöstä myös poikkeuksia. Poikkeusten kohdalla laki on kattavuutensa suhteen yksiselitteinen, mutta muuten sen ulottuvuus määräytyy "jokainen"-sanan tulkinnan kautta.

Arkikielessä "jokainen" tarkoittaa kaikkia. On kuitenkin selvää, ettei perustuslaissa tarkoita sitä, koska ei ole mitenkään ajateltavissa sen takoittavan esimerkiksi Suomen rajojen ulkopuolella asuvia ulkomaalaisia. Mutta ei se koko lainsäädännön perusteella tarkasteltuna voi tarkoittaa myöskään kaikkia Suomessa kullakin hetkellä oleskelevia, sillä eihän esimerkiksi japanilainen turisti, turvapaikanhakija tai paperiton kerjäläinen ole meillä oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon kuin esimerkiksi Suomen kansalainen.

Valtiosääntöoikeuden professorit näyttäisivät tulkitsevan sanan "jokainen" tarkoittamaan kaikkia Suomen kansalaisia sekä pakolaisstatuksen saaneita. Ainakin edelle lainattu Kaarlo Tuorin kommentti viittaisi siihen. 

Mahdollisesti professorit voisivat ajatella perustuslain sanan "jokainen" tarkoittavan myös laillisesti Suomessa asuvia, mutta tämä tulkinta ei kestä tarkastelua, koska liikkumisvapauskohdassa on lainkohta määritetty erikseen koskemaan tätä ryhmää. Siihen ei olisi ollut tarvetta jos lainsäätäjä olisi ajatellut muuten käyttämänsä sanan "jokainen" tarkoittavan kaikkia Suomessa laillisesti oleskelevia.

Minun nähdäkseni Suomen perustuslaki on käsillä olevassa tilanteessa yksiselitteisen epäonnistunut ja käyttökelvoton. Siten sen tulkinta voidaan pakolaisten sosiaaliturvan kohdalla tehdä perustellusti monella eri tavalla, joista yksi on edellä mainittujen professorien tulkinta. On kuitenkin selvää, että mikäli tulkinta on oikea, perustuslakia rikotaan Suomessa jatkuvasti. 

Nyt puheensa oleva sosiaaliturvan taso ei ole Suomessa kaikille sama. Opiskelijoiden saama tuki on alhaisempi kuin muiden ihmisten, ellei mukaan lasketa takaisin maksettavaa opintolainaa. Toisaalta ansiosidonnainen työttömyystuki voi nousta hyvinkin korkeaksi, vaikka työttömyyskassojen maksuilla katetaan siitä vain osa. Myös lapsilisien määrä on porrastettu lapsimäärän mukaisesti.

Kaikki edellä kirjoitetut käytännöt voidaan ymmärtää ennakkotapauksiksi, joiden perusteella myös Suomen kansalaisten ja muiden maassa asuvien, kuten pakolaisten, sosiaaliturva voidaan asettaa eri tasolle, kunhan se riittää "välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon". Mitä ikinä ne sitten tarkoittavatkaan. 

Edelle kirjoittamallani perusteella olen sitä mieltä, että mikäli hallitus päättää rakentaa pakolaisille erillisen sosiaaliturvajärjestelmän, voidaan se tulkita aivan yhtä hyvin perustein perustuslain mukaiseksi kuin sen vastaiseksikin. Mutta mikäli se tulkitaan perustuslain vastaiseksi, olisi syytä käydä läpi useita muitakin yhteiskuntamme käytäntöjä, jotka olisivat myös mitä ilmeisimmin saman perustuslain tulkinnan mukaan aivan yhtä lailla perustuslain vastaisia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

17 kommenttia:

  1. "ei saa ilman hyväksyttävää perustetta" Tuossahan tuo on. Kohta perustuslaissa, joka mahdollistaa minkä tahansa jekun Suomen päänmenoksi. Hyväksyttävä syy voi olla vaikka laki, jonka eduskunta säätää. Siinä sanottaisiin että professorit eivät lakeja säädä vaan antavat lausunnon valiokuntaan tai sitten eivät. Muistuttaisin, että lain säätäminen kestää minimissään kolme päivää ja perjantain presidentin esittelyn. Tyypillisesti lait kuitenkin venyvät, vanuvat ja vatuloivat kuukausitolkulla jossain. Lakeja saadaan aikaiseksi nopeasti silloin kun on kysymys veroista. Timangi-Toyota Tonnin lisäverottaminen on asiasta koulukirjaesimerkki. Avolavafarmarista makettiin sen jälkeen autovero täyden mukaan.

    VastaaPoista
  2. Kyllähän tuo objektin/subjektin kanssa pelaaminen viittaa tarkoituksenhakuiseen kirjaukseen juurikin jotta voidaan myöhemmin tulkita asiaa maailmaa syleillen.
    Peruslähtökohta tulee olla se, että Suomen perustuslaki koskee Suomen kansalaisia. Muilla mailla on omansa. YK:lla on omat julistuksensa, joilla ei ole lainvoimaa itsenäisissä valtioissa.
    Tutkiva journalismi (jos sitä Suomessa olisi) voisi kaivaa esille perustuslain em kohdat, niiden valmistelun, työryhmien koosteen ja mahdolliset eriävät mielipiteet. Voisi olla jonkinlainen "stasi-lista" ...
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  3. Koneisto tulkitsee tuota perustuslain kohtaa kaikissa turvapaikkaturismiin liittyvissä pöyristyttävissä vaatimuksissa. Demlalaisten mädättäjien touhu muutenkin viimeisten vähintään 25 vuoden aikana on ollut, no, lukekaa blogistani.

    Tästä tämä lähtee, suomalaiset, päät pystyyn vaan siellä kaikki siipi maassa kulkeneet!

    VastaaPoista
  4. Perustuslaki pitäisi kirjoittaa yksiselitteisesti, mutta näköjään on kuunneltu Napoleonin toista ohjetta, joka opasti, miten perustuslain tulisi olla lyhyt ja epäselvä.

    Nimittäin perustuslain 2 § kuuluu:

    2§ Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

    Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

    Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

    Ketä kuuluu perustuslain tarkoittmaan kansaan? Suomen kansalaiset vai kaikki Suomessa kulloinkin oleskelevat? Lapset eivät saa äänestää, joten kuuluvatko he kansaan?

    VastaaPoista
  5. Tämä perustuslakijuristien toiminta on hyvä ja varottava esimerkki siitä, mihin väljien lakitekstien ja tarkoitushakuisten tulkintojen yhdistelmä johtaa. Mekanismi toimii niin, että halutuissa tapauksissa lakiin kirjoitettua oikeutta venytetään ad absurdum, toisissa tapauksissa saman oikeuden kohdalla käytetään erittäin tiukkaa rajausta. Tämän tyylisen juristerian takia pidän ajatusta perustuslakituomioistuimesta erittäin vaarallisena. Voimme vain kuvitella mitä siitä seuraisi, jos sellainen tuomioistuin miehitettäisiin Ojasen tapaisilla juristeilla ja se sitten käyttäisi valtaa yli eduskunnan ja hallituksen. Perustuslakivaliokunnassa, niin poliittinen elin kuin se onkin, on sentään kohtuullinen annos lautamiesjärkeä ja pahassakin tapauksessa sen toimiksusi on vain neljä vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä perustuslakituomioistuimen vaarallisuudesta.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Perustuslakituomioistuimessa ei olisi mitään ongelmaa jos käytössä olisi suoraan demokratiaan kuuluva tärkeä palanen nimeltä epäluottamusäänestys. Silloin kansa voisi äänestää kenet tahansa (merkittävää) julkista valtaa käyttävän pois virastaan. Äänestyksissä perustuslakituomioistuimen henkilöiden erottamisista ja henkilövaihdoksista pitäisi äänestyksen tietenkin olla valtakunnallinen.

      Poista
  6. On jo hyvän aikaa pistänyt miettimään, mitä hyötyä suomalaiselle itselleen kohta enää kansalaisuudesta on. Onko se enää kokoelma velvollisuuksia suomatta enää mitään turvaa valtion taholta. Ehkä käytännön hämärryttäminen onkin osa liittovaltion rakentamista. Yleisen moraalin kannalta olisi olennaisen tärkeätä pitää Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet selkeinä muukalaisiin nähden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä.Suomalaisen olisi nykyään parempi olla ilman kansalaisuutta omassa maassaan.Paremmat oikeudet eikä mitään velvollisuuksia.

      Poista
    2. Ongelma olisi ratkaistu, mikäli Suomen perustuslaista vaihdettaisiin sana "jokainen" sanoihin "jokainen Suomen kansalainen".

      Poista
    3. Ongelma on vuosia ollut tarkoitushakuinen perustuslain tulkinta.

      Poista
  7. Lukekaa blogiani.
    Kaksi vinkkiä: googleen chomsky haiti
    Osa salajuonta: http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=3360.0

    Pankaa sana kiertämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Professori varmasti tietää, mitä tarkoittaa tiede.
      Tieteen periaatteita noudattaen tulin johtopäätökseen, että kyseessä oli erittäin katala salajuoni.

      Tunnen satoja lahjakkaita suomalaisia tutkijoita, tohtoreita, eri aloilta, eri puolilta maailmaa. Huipputehtävissä. En paljasta nimilistaa, mutta eri maanosissa.

      Kaikki, siis aivan kaikki näistä tyypeistä arvostavat Suomea ja Suomen huippuyliopistoja.

      Pitäkää silmällä mediaa, myös ulkomaista.

      Poista
    2. http://samapatuo.blogspot.fi/2015/03/kysymys-suomen-akatemialle.html

      Poista
  8. Pakolainen on pakolainen vasta kun hän on saanut turvapaikan. Sen täytyy perustua YK:n kanssa ratifioituun pakolaisen määritelmään. Turvapaikanhakija on yksiselitteisesti samalla viivalla paperittoman kerjäläisen ja japanilaisen turistin kanssa. Se, että tph saa rajan yli astuttuaan ylipäätänsä mitään, perustuu vapaaehtoisiin kansainvälisiin sopimuksiin - eli tph:n sosiaalihuolto tapahtuu aivan hyvää hyvyyttämme. Mitään absoluuttista oikeutta siihen ei tph:lla ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin. Mutta tässä kirjoituksessa keskeinen hallituksen aloite erillisestä sosiaaliturvasta koskee juuri turvapaikan saaneita eli pakolaisia.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!