keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Miksei työ maistu?

Yleisradio otsikoi aamuisen juttunsa raflaavasti näin: "emme tulisi toimeen ilman heitä: maahanmuuttajat siivoavat sotkumme ja auttavat vessaan". Uskottavahan se on, kun niin kerrotaan. Mutta mitä se tarkoittaa.

Jutun mukaan esimerkiksi SOL-palveluyritys on riippuvainen maahanmuuttajista työvoimana. Niinpä heillä on työvoimassaan peräti 60 eri kansallisuutta, jotka puhuvat yhteensä 42 eri kieltä.

Yritys ei anna listaa työntekijöidensä kansallisuuksista. Epäsuorasti tietoa kuitenkin löytyy sikäli, että SOL on viime aikoina kirjoittanut togolaisesta, bangladeshilaisesta, kiinalaisesta ja virolaisesta työntekijästään. Tämä viitanne siihen, ettei se työllistä juurikaan suurimpia humanitaarisin perustein maahan saapuneita ryhmiä eli irakilaisia tai somaleita.

Jutun mielenkiintoisinta antia oli SOLin palvelupäällikön Heidi Johanssonin vastaus toimittajan kysymykseen kantasuomalaisten haluttomuudesta tarttua yrityksen tarjoamiin työmahdollisuuksiin: "kyllä sitä välillä joutuu ihmettelemään, kun tietää, minkälaiset työttömyystilastot meillä on, että se työnteko ei sitten siltä osin maistu."

Työttömiähän meillä riittää: laskentatavasta riippuen joko 222 000 tai 346 700 kappaletta, joten palvelupäällikön ihmettely on vähintäänkin aiheellinen. Eikä vastaustakaan tarvitse varmaan kovin pitkään etsiä: SOLin tarjoamat työt ovat ikäviä ja huonosti palkattuja. 

Tämän mukaan SOLin siivooja saa keskimäärin 1206 euroa kuukaudessa. Siitä verot ja muut maksut pois niin käteen jäävästä rahasta voi tehdä vertailuja peruspäivärahaan 705 euroa/kk. Ja jos vielä omaa työhistorian saa päälle ansiosidonnaista. Ainakaan siinä tapauksessa SOLin tarjous ei taida monellekaan olla sellainen, josta ei voisi kieltäytyä.

Entä johtopäätökset? 

Ensinnäkin SOLin tapaus osoittaa sosiaaliturvamme tason olevan niin korkea, että se ehkäisee yhteiskunnan tervettä toimintaa, jossa jokainen osallistuu yhteisen hyvän tuottamiseen hankkimalla toimeentulonsa työelämässä. Työttömyysturva ei ole olemassa jatkuvaa elämistä varten, vaan sen tarkoituksena on tarjota väliaikainen pelastus työttömäksi jääneille siksi aikaa, että he löytävät uuden leipäpuun. 

Edelle kirjoittamastani ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin että suomalaisen työttömyysturvan tasossa olisi oiva säästökohde hallitukselle sen etsiessä sitä kuuluisaa viiden prosentin loikkaansa. Tai ainakin tasapainoa budjetilleen.

Toiseksi tämä osoittaa, että SOL käyttää hyväkseen maahanmuuttajia vetääkseen palveluammattien palkkatason mahdollisimman alhaiseksi. Ellei heitä olisi, tuottaisi SOL yrityksenä vähemmän voittoa, tai ainakin se joutuisi laskuttamaan enemmän siivouspalveluistaan, mikä vaikuttaisi sen kilpailukykyyn. 

Kansantalouden kannalta SOLin voitot tai kilpailutilanne ovat kuitenkin yhdentekeviä. Sen sijaan tärkeää on se, että ilman vähään tyytyviä maahanmuuttajia palveluammattien palkkataso olisi korkeampi ja myös työttömät kantasuomalaiset kiinnostuisivat siivousalan töistä. Tällä taas olisi suuri ja positiivinen kansantaloudellinen merkitys.

Ja kolmanneksi vielä asian hyvä puoli. Työnteko on aivan varmasti parasta kotouttamispolitiikkaa. On siis hienoa, että niin monet maahanmuuttajat ovat löytäneet SOLista kotouttamiskeinon, josta saa vielä palkkaakin. 

Ja hyvän kääntöpuolena on harmiteltava sitä, etteivät kaikista vaikeimmin integroituvat maahanmuuttajaryhmät näytä löytäneen SOLin tarjoamia työpaikkoja, vaan ne menevät muille. Se ei ole yllättävää, eikä paranna näiden ryhmien asemaa eikä tulevaisuutta Suomessa. Oliskohan myös sillä suunnalla tarvetta oman asenteen tarkistamiselle?

Aeimpia ajatuksia samasta aihepiiristä:

8 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Ei tarvitse kuin tulla laivalla Turun satamaan (silja) niin huomaa, ettei kymmenien laivalle työtä tekemään jonottavien siivoojien joukossa suomalaisia näy. Varmasti sinänsä hieno asia ainakin siivousfirman omistajien mielestä.

    Suomi tarvitsisi oikein kohdennetun koulutuspolitiikan yhdistettynä oikeudenmukaiseen palkkapolitiikkaan. En voi kuin hämmästellä, miksi ihmeessä roistoyrittäjiä rakennus- ja siivous-, sekä hotelli- ja ravintola-aloilla ei saada kuriin. Suomessa on olevinaan ammattiyhdistysliike. Mutta ei se ainakaan näiden alojen työntekijöiden etua aja.

    ---
    vtt

    VastaaPoista
  2. Hämmentävää, että meillä on jenkkien tyyliin kohta alaluokka, joka tekee paskaakin paskemmat duunit..

    Peruspäiväraha+asumistuki niin voi helposti olla voitolla verrattuna tuohon SOLin verojen jälkeiseen palkkaan, vaikkei nyt ihan herroiksi elelisikään.
    Siis kuka suomalainen tosiaan tuolla rahalla lähtee paskaduuneihin järjissään?

    Ja peruspäivärahaa laskemalla voi mennä elo yhteiskunnassa mielenkiintoiseksi.. ja mikä siihen auttaa silloin? Katse kohti jenkkien vankiloita ja oikeusjärjestelmää.. ne ovat tiukkoja syystä. Köyhät kyykkyyn.

    VastaaPoista
  3. Ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä asioista, joita ei selvästikään ymmärrä. "Peruspäivärahaan 705 euroa/kk."
    Arvon Professorilta unohtui nyt kokonaan, että työttämyysturvasta maksetaan veroa. Nettona se on n. 560 euroa kk. Sen lisäksi työtön voi saada yleistä asumistukea ja toimeentulotukea. Kaikki eivät kuitenkaan automaattisesti saa, vaan edellytysten pitää täyttyä. Toimeentulon perusosa on vain 461 euroa, ja sitäkin voidaan leikata jopa 40%, mikäli on karenssi työkkäristä.

    Kateus on huono lähtökohta niin johtopäätöksiin kuin blogitekstien kirjoittamiseen. Ei mulla muuta. Hyvästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kateus? Miksi olisin työttömille kateellinen? Päin vastoin, olen erittäin tyytyväinen siitä, etten ole itse työtön.

      Saatettakoon tässä tiedoksi sekin, että minulla kuten useimmilla muillakin suomalaisilla on tuttuja työttömiä, eivätkä he ole asiasta mitenkään onnellisia. Ja tiedän heidän myös maksavan saamastaan tuesta veroja. Mutta tiedän myös, etteivät he ole halukkaita hakemaan siivoojan töitä vaan etsivät ainoastaan koulutustaan vastaavia ja siis paremmin palkattuja hommia.

      Ja olenpa käynyt sellaisenkin keskustelun, jonka aikana työvoimatoimistosta meille työkkärin tuella töitä hakemaan määrätty henkilö ilmoitti, että otti yhteyttä vain siksi että käskettiin. Eikä halua menettää työttömyyskorvaustaan. Työhaluja ei keskustelun aikana ilmennyt, jos ei varsinaista töistä kieltäytymistäkään.

      Sitä paitsi peruspäivärahan käteen jäävä euromäärä on tämän kirjoituksen kannalta oikeastaan yhdentekevä, sillä työn kelpaamattomuus ihmisille riittää todistamaan, että työttömyysturvassamme (tai oikeastaan koko sosiaaliturvajärjestelmässämme, kuten toit esille) on ongelma.

      Mutta kuten kirjoitin, ongelmasta osa on myös aidan toisella puolella, eli vähän koulutettujen työtehtävien kehnossa palkkatasossa, jota on viime vuodet pidetty yllä maahanmuuttajien avulla. Sitä paitsi heikkokin suomalainen palkka on ainakin vielä toistaiseksi kovaa valuuttaa virolaisille ja etenkin venäläisille. Omassa työpaikassani siivoojat tulevat useimmiten sieltä.

      Tässä tilanteessa esimerkiksi SOLille ei ole syntynyt tarvetta nostaa yrityksensä palkkatasoa houkutellakseen yritykseensä työvoimaa - sitä on ollut tarjolla nykyisilläkin palkoilla. Avointen rajojen takia siitä huolimatta, ettei suurin osa kantasuomalaista työttömistä näytä kaipaavan heidän palkkalistoilleen.

      Poista
  4. Kirjoittajan kannattaisi pitää mielessään että töihin ei noin vaan "mennä" vaan työnantajalla on oikeus valita työntekijänsä.

    Usenkaan kysymys ei ole työnhakijan "työhaluttomuudesta" vaan siitä että rekrytointia tekevän työnantajan edustajan mielestä työnhakija ei "oikeasti ole kiinnostunut työstä".

    Jos hakija on rekrytoivaa esimiestä kokeneempi, osaavampi, koulutetumpi, vanhempi, kielitaitoisempi ect. niin työpaikan saamisesta on turha haaveilla.

    Meillä on työttömänä tuhansittain erittäin kokeneita, osaavia, motivoituneita ja ennen kaikkea työhaluisia ihmisiä, myös professoreita, joilla ei edellämainituista syistä ole mitään toiveita työllistymisestä. Jos nämä ihmiset protestoivat tilannetta niin yleensä vastaus on ylimielinen: Menisivät vaikka siivoojiksi, eikö työ maita?

    Millään alalla tai yrityksellä jolla on palkka ja työehdot kohdallaan ei ole Suomessa pulaa työntekijöistä. Itse en usko että pidemmän päälle on kenenkään etu että ihmisiä pakotetaan töihin täysin ala-arvoisella palkalla epäinhimillisin ehdoin.

    VastaaPoista
  5. Ennen oli paljon yksinkertaisia fyysisiä töitä, joita saattoi tehdä kielitaidoton ja kouluttamaton, kuten ojankaivuu tai metsätyöt. Nykyään kaivinkone tekee kymmenien lapiomiesten työt. Kun robotit kehittyvät, siivoojat menettävät työnsä, samoin taksikuskit.

    Kohta on vain sellaisia töitä, joihin vaaditaan kielitaito ja pitkä koulutus. Jos parikymppisellä ei ole kumpaakaan, mistä hän saa töitä? Miten on mahdollista, että tällainen maahanmuuttaja olisi helpommin koulutettavissa Suomen työelämään kuin täällä vuosikymmeniä elänyt suomalainen työtön?

    Vanha toimittajan ohje oli seurata rahaa. Maahanmuuttoteollisuus on tällä hetkellä ainoa kasvuala. Piikki on auki, joten kaikki haluavat osille. Meneillään on valtaisa omaisuuden uusjako, jossa tavalliselle suomalaiselle jää vain velat ja rappeutunut yhteiskunta.

    Eipä 1990-luvun lamaakaan ole kunnolla selvitetty. Silloinen pankkikriisi oli samanlainen omaisuuden uusjako, kymmenet tuhannet yritykset tuhottiin, osa menetti koko omaisuutensa ja pankkien lähipiiri teki hyviä sijoituksia pakkohuutokaupoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Vantaalle perustetun vastaanottokeskuksen tiloista häädettiin pois neljä yritystä. Aika karua.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!