lauantai 8. maaliskuuta 2014

Jälkeenjääneet maahanmuuttajalapset

Iltalehti uutisoi lyhyesti, että maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien lasten välinen ero Pisa-tutkimuksissa on Suomessa suurempi kuin missään muussa maassa. Tämä on tietenkin ikävää ja ei-toivottavaa. Olisihan kaikkien etu, että maahanmuuttajalapset oppisivat koulussa yhtä hyvin kuin muutkin ja sitä kautta löytäisivät paikkansa yhteiskunnan rakentavina jäseninä.

Ihmettelin kuitenkin hiukan sitä, mistä tuo maahanmuuttajataustaisten lasten huonompi osaaminen IL:n uutisen mukaan johtuu. Tarkastellaanpa asiaa yksityiskohtaisesti.

Lehden mukaan "moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta". Ongelmasta syyllistetään siis näiden lasten kanssa työskenteleviä opettajia.

Lisäksi lehden mukaan "voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta". Ongelma on siis siinä, etteivät opettajat osaa oppilaidensa kulttuuria. Eli jälleen uutinen syyllistää maahanmuuttajalasten kanssa työtään tekeviä opettajia. 

Tuo kulttuuriväite on sikälikin hassu, että koulussa pitäisi minun käsittääkseni opettaa kaikille lapsille samoja opetussuunnitelman mukaisia parhaaseen tietoon perustuvia asioita, eikä kullekin heidän kulttuurinsa mukaan suodatettuja tarinoita.

Erityisen silmiinpistävää uutisessa on se, ettei siinä mitenkään pohdita sitä, voisiko itse maahanmuuttajissa olla syitä heidän huonoon menestykseensä. Ellei sellaiseksi lasketa sitä, "että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin". 

Merkille pantavaa on, että myös tällä lauseella syyllistetään maahanmuuttajalasten kanssa työskenteleviä opettajia. Hiukan mietityttää se, miltä tämä kaikki mahtaa tuntua uutisen lukevasta monikulttuurisen luokan opettajasta?

* * *

IL:n jutussa ei mainita, koskevatko huonot oppimistulokset kaikkia maahanmuuttajanuoria, vai pelkästään tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvia koululaisia. Koska epäilin vahvasti jälkimmäistä, katsoin löytyisikö netistä kättä pidempää. Ja löytyihän sieltä vahvistus. 

Aiheesta väitelleen Elina Kilpi-Jakosen mukaan: "maahanmuuttajaryhmien välillä on kuitenkin eroja, ja esimerkiksi monista Aasian maista kotoisien olevat eivät eroa keskimäärin valtaväestöstä. Huomionarvoista on myös se, että niin sanotut kahden kulttuurin lapset eivät myöskään eroa valtaväestöstä. Monien maahanmuuttajaryhmien huonompi koulumenestys voidaan pitkälti selittää vanhempien resurssien avulla: mitä alhaisempi vanhempien koulutustaso, sosioekonominen asema ja tulotaso, sitä alhaisempi lapsen koulumenestys."

Ongelmana ei siis sittenkään näyttäisi olevan opettajien lapsiin kohdistamat erilaiset vaatimukset eikä edes heidän huono kulttuuriosaamisensa, vaan maahanmuuttajalasten tausta. Vaikuttaa pään pensaaseen työntämiseltä, ettei tähän ilmiselvään asiaan kiinnitetä minkäänlaista huomiota havaitusta ongelmasta uutisoitaessa.

Lopuksi kiinnittäisin huomiota siihen, että IL:n uutisen mukaan "viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt." Jos tämä yhdistetään siihen tosiasiaan, että suomalaisten menestys Pisa-testeissä on niinikään viime vuosina heikentynyt, voidaan syy tälle katoavalle menestykselle päätellä aika helposti, vaikka tuo syy aikanaan nimenomaisesti kiellettiin

Kaikkiaan tässä käsittelemäni uutisen mukaan vaikuttaisi siltä, etteivät kaikki suomalaiset ole sisäistäneet edesmenneen presidentti Paasikiven tunnettua lausahdusta, jonka mukaan "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku". 

Kun se kuitenkin kiistatta pitää paikkansa, olisi myös maahanmuuttajiin liittyvän päätöksenteon jatkossa hyvä perustua hyvien tarkoitusten sijaan kylmille faktoille. Se olisi myös maahanmuuttajien ja heidän lastensa etu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

12 kommenttia:

  1. "Monikulttuuri" on köyhyys ja voimavaje tässäkin asiassa, ylläty yllätys.

    VastaaPoista
  2. Terveessä, oikeasti suvaitsevaisessa ilmapiirissä tämänkin toteaminen olisi vain yksi mielipide muiden joukossa, ehkä hieman kärkäs sellainen, mutta ainakaan kukaan ei tohtisi nolata itseään vaatimalla mielipiteiden (tai tosiasioiden) sensurointia.

    Jaksamista sinulle siellä yliopistolla, pystyn vaivoin kuvittelemaan sen korrektiuden ahdistavan ilmapiirin, jonka takia kirjoitat nimimerkillä. Itse duunarina nautin suunnattomasti työpaikkani huumorista, josta vähemmistövaltuutetun konttorilla kerrottuna saisi syytteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät ongelmana ole työpaikkani ihmiset. Kanssani maahanmuuttoasioissa mielipiteensä jakavia työkavereita esiintyy; tai itse asiassa sellaiset lienevät jopa enemmistönä, kuten muuallakin Suomessa.

      Maahanmuuttoon liittyviä keskusteluja käydään silloin tällöin, ja jopa islaminuskoiset tutkijat ovat osallistuneet niihin. Ja osin jopa aika nuiviakin äänenpainoja on kuultu - mutta nämä islamilaiset eivät olekaan humanitaarisia....

      Sen sijaan nimimmerkin käyttö liittyy siihen, että joudun hakemaan rahoitusta erilaisista lähteistä tutkimuksia varten. En halua, että tänne kirjoittamani ajatukset vaikuttavat suuntaan tai toiseen noita rahoituspäätöksiä tehdessä.

      Tässä suhteessa en niinkään pelkää maahanmuuttokirjoituksia, vaan ilmastoasioita, joiden suhteen monin paikoin vallitsee suorastaan Neuvostoliittolainen ilmapiiri.

      Sitä kuvaavaa lienee, että käsittääkseni ilmatieteen laitoksella on suoranainen kielto henkilökunnalle keskustella erimielisten kanssa. Saavat näin kuulemma ansiotonta arvonnousua.

      Omalla työpaikallani kuitenkin esiintyy useitakin henkilöitä, jotka epäilevät koko muutosta. Eli ei koko tutkijayhteisö ole nielaissut kritiikittä tätä ilmastonmuutoshysteriaa.

      Mutta kun ilmastotutkimus ei ole meidän alaa, emme tietenkään voi lähteä kyseenalaistamaan ilmastotieteilijöiden tutkimuksia. Siihen tavittaisiin oikeaa dataa ja oikeita analyysejä.

      Omasta mielenkiinnosta olen kuitenkin kirjoitellut tuota hiilidioksidin ja ilmaston väliseen suhteeseen perustuvaa falsifiointijuttua (viimeksi HadCRUT3, hiilidioksidi ja lämpötila). Mutta eipä siitä ole kukaan koskaan minulle maininnut, eli sen merkitys tutkimuksen kannalta lienee marginaalinen jos sitäkään.

      Poista
    2. En tiennytkään, että ilmastonmuutos on nykyään noin räjähdysherkkä aihe. Ilmeisesti siis (ihmisen aiheuttama ja siksi ihmisen korjattavissa oleva) ilmastonmuutos on jo ottanut sen holtittoman maahanmuuton paikan sarvikuonona olohuoneessa, jota ei sovi kyseenalaistaa.

      Poista
    3. Noinhan se on. Mutta on samalla todettava, että kyllä meillä tehdään ja rahoitetaan myös tutkimusta, joka ei oikein tuota ihmisen määräävää vaikutusta tukevia tuloksia. Nuo tutkijat, joista yhden tunnen hyvin, pitävät kuitenkin julkisuudessa varsin matalaa profiilia. Muu ei juuri nyt olisikaan mahdollista. Mutta toki tutkimustulokset (ja todellisuus) aikanaan ratkaisevat asian. Kuten aina.

      Poista
  3. Sanottinhan tuo mediassa ihan selvästi. Mutta toimituksellisesti siitä ei pidetty isoa meteliä, ja politiikka oli luonnollisesti ihan hiljaa. http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155376-maahanmuutto-teki-pisan-toiseenkin-polveen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin sanottiin ja sitten pyrittiin kieltämään. Muotoiluni oli siis ehkä vähän huono.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Etnisten ryhmien välillä on geeneistä johtuvia älykkyyseroja ja geenit selittävät 80% aikuisiän älykkyysosamäärän vaihteluista. Esim. Usan mustien keskimääräinen ÄO on 85 ja valkoisten n. 100. Kun etniset ryhmät sekoittuvat, älykkyysosamäärä on ensimmäisessä syntyvässä sukupolvessa keskimäärin lähtöryhmien puolivälissä ja saattaa seuraavissa sukupolvissa jopa laskea outbreeding depression -ilmiön takia kun toisiinsa sopeutuneet geeniryhmät hajoavat ja sekoittuvat. Etnisten ryhmien sekoittuminen koituu siten älykkäämmän lähtöryhmän tappioksi.

    VastaaPoista
  6. Tässäkin jutussa maahanmuuttajataustaiset niputetaan iloisesti yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi, mitä se ei todellakaan ole.

    On itsestään selvää että Suomessa syntynyt tai taaperoiässä Suomeen muuttanut koululainen on kielitaidoltaan tasaveroisessa asemassa etnisen suomalaislapsen kanssa, kouluikäisenä kielitaidottomana lapsena Suomeen saapunut lähtee opintielle helposti sen mainitun 2-3 vuotta takamatkalla.

    Koululaisen kotikulttuurillakin on merkitystä: Murrosikää lähestyvän pojan voi olla vaikea tunnustaa nuoren naisopettajan auktoriteettia jos kotona vallitsee pronssikautinen tasa-arvokäsitys.

    Poliisituttavani on vuosien mittaan kertonut lukemattomia anekdootteja kohtaamisistaan romaanivähemmistön edustajien kanssa. Muistuu mieleen mm. tarina keskustelusta noin kymmenvuotiaan pojan kanssa joka ei osannut lukea mutta tunsi hyvin perusteellisesti jalometalliesineiden leimausjärjestelmän. Tuttavani totesikin että heimolaisille lukutaito ei ole intelligensin mittari.

    Samanlaisia kulttuureja löytyy varmasti muitakin.

    Opettajaystäväni mainitsi ihmettelevänsä miksi venäläistaustaisissa oppilaissa ei ole ikinä keskitason oppilaita, ainoastaan joko joka suhteessa huippuja tai sitten heidän vastakohtiaan. Mielenkiintoinen ilmiö.

    Toivotaan ettei tämä uutinen ole mikään lähtölaukaus etnisten korjauskertoimien käyttöönottoon arvosanoja annettaessa. Sitäkin hulluutta on kokeiltu Alppilan yläasteella.

    VastaaPoista
  7. "Lehden mukaan "moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta". Ongelmasta syyllistetään siis näiden lasten kanssa työskenteleviä opettajia".

    Eikös se ollut koulussa hyvin pärjännyt maahanmuuttajalapsi, joka oli sitä mieltä, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta. Hän taisi sanoa, että kun kantasuomalainen lapsi saa seiskan, opettaja kehottaa vähän petraamaan, mutta maahanmuuttajaa seiskasta vain kehutaan. Viesti taisi olla se, että maahanmuuttajien kohdalla rimaa olisi hyvä nostaa samalle tasolle kuin kantaväestöllä. Ei siinä nähdäkseni ollut tarkoitus syyllistää opettajia, vaan ottaa kantaa maahanmuuttajia kohtaan harjoitettuun yliholhoamiseen. Ja se oli kyllä hyvin järkevä kannanotto.

    Lehden asenne sitten oli jo vähän toinen juttu. Kun koululaisen kanta oli se, että rima pitää asettaa kyllin korkealle, lehti tarjosi "kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta", eli käytännössä lisää hyysäämistä. On tietysti ymmärrettävää, että erilaisia "kulttuurisen osaamisen koulutuspalveluja" kauppaavat tahot tarjoavat mielellään palvelujaan ja tässä mielessä lobbaavat toimittajia. Kyllä minä tässä asiassa kauppaisin mieluiten tavallista lautamiesjärkeä, ja sitä löytyy parhaiten sieltä, missä opetustyötä oikeasti tehdään, nimittäin opettajilta ja tuollaisilta tervejärkisiltä oppilailta.

    VastaaPoista
  8. On sinänsä mukava lukea kommenttejasi ja ymmärrän hyvin, miksi ne ovat "anonyymejä".

    En itsekään toivoisi "kaikenlaisia hörhöjä" vainoamaan minua?

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!