keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Kovia säästöjä, mutta voiko kukaan olla enempää sekaisin kuin vihervasemmisto?

Yle uutisoi tänään, että julkisen sektorin säästötalkoissa kohdistettaisiin myös yliopistojen toimintoihin supistuksia. Tämä on tietenkin jollain lailla ymmärrettävää ottaen huomioon Suomen julkisen talouden heikon tilanteen, mutta pari kommenttia uutinen kuitenkin vaatii.

Ensinnäkin, kuten juuri muutama päivä sitten ehdin kirjoittaa, olisi Suomen julkisen talouden rakennetta korjattaessa "haettava sellaisia leikkauksen kohteita, joiden välitön vaikutus ei ole kehitystä ehkäisevä". Valitettavasti tutkimuksesta ja koulutuksesta tinkiminen on juuri sellainen kohde, eikä siinä mielessä hyväksyttävä.

Toinen asia on sitten se, että yliopistossa(kin) ovat viime vuosina lisääntyneet erilaiset suunnittelijat ja muut hallintotoimet. Jos ja kun hallituksen kehysriihestä tulee nyt haettavaksi säästökohteita, toivon että yliopistojen hallinto ymmärtää täsmäkohdistaa pakolliset supistukset näihin tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen kannalta toissijaisiin kohteisiin. 

Valitettavasti tässä ei kuitenkaan taideta kuunnella professoreita eikä muitakaan tutkijoita, vaan juurikin näitä suunnittelijoita. Ja kukapa nyt itsensä saneeraisi.

Kolmanneksi toivon, että maamme elinkeinoelämä ymmärtäisi hyötyvänsä tutkimuksesta ja koulutuksesta. Tässä tilanteessa olisikin loistava apu ja yritysten kannalta myös mainio pr-temppu, mikäli esimerkiksi elinkeinoelämän keskusliitton jäsenyritykset päättäisivät tukea yhteisvoimin yliopistoja. Ja miksei oman supistusohjelmansa parissa kamppailevia sektoritutkimuslaitoksiakin. 

Lopuksi se neljäs asia, joka itse asiassa sai minut tällä kertaa tarttumaan sulkakynään eli näppäimistöön. Tarkoitan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden asemaa maamme yliopistoissa. Heissä on jo pitkään ollut tarjolla erinomainen tulonlähde maamme yliopistoille, mutta jostain syystä Suomen hallitus ei ole saanut tehdyksi päätöstä heidän opiskelujaan kattavan lukukausimaksun säätämisestä. 

No nyt sellainen olisi opetusministeri Krista Kiurun mukaan lopulta tulossa, mutta mitä vielä. Edellä lainaamani Ylen uutisen mukaan vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat tällaista lukukausimaksua "jyrkästi". 

Voiko kukaan olla enempää sekaisin? 

Onko tämä ihan oikeasti ymmärrettävä niin, että punaisten ja vihreiden mielestä tässä tilanteessa ulkopuolisten vapaamatkustusoikeus on tärkeämpi kuin mikään muu yliopistojen toiminta? Siis esimerkiksi suomalaista yhteiskuntaa palveleva tutkimus, kansainvälinen huippututkimus, tutkijoiden ja muun henkilöstön työpaikat tai suomalaisten nuorten koulutus.

Sanon ihan suoraan, etten voi mitenkään ymmärtää heidän ajatustensa juoksua - tai oikeastaan punavihreän järjen seisahtuneisuuden tilaa. Annettakoon se minulle anteeksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Neuvoja Suomen tulevaisuuden takaamiseksi
Laiton lakko Uudessakaupungissa
Tieteen innovatiivisuus ja strategisen tutkimuksen rahoitusväline

11 kommenttia:

  1. Tekstin yksi linkki linkittää väärin... Näin ihan vinkkinä. En keksinyt muutakaan tapaa ilmoittaa tuosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta. Ongelman pitäisi nyt olla korjattu.

      Poista
  2. Moni vierasmaalainen opiskelija tulee Suomeen siksi että täällä opiskelu ei maksa mitään. Sen lisäksi opiskelijat saavat asunnon, opintotuen ja muita avustuksia ja tietenkin sen kaivatun oleskeluluvan ja ennen pitkää Suomen passin. Suomi on siis hyvin houkutteleva "opiskelupaikka", ja opiskelijoiden määrä kasvaa. Osa suorittaa tutkinnon ja palaa kotimaahansa, mutta osa ei edes suunnittele opiskelevansa, vaan etsii työpaikan samalla kun nauttii kaikista eduista, jotka ovat paremmat kuin missään muualla, tai muuttaa muualle. Tilastoja näistä asioista ei esitetä, koska kukaan ei halua rasistin leimaa. Epäilen, että ulkomaalaisten opintotulokset keskimäärin eivät ole hyviä.

    Jopa Ruotsissa ulkomaalaiset maksavat opiskelusta, mikä varmaan motivoi ihan eri tavalla kuin Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Motivaatioita on monenlaisia. Samoin opintomenestyksiä. Toiset menestyvät keskimäärin huonosti ja toiset, etenkin itä-aasialaiset, jopa loistavasti.

      Monet käyttävät Suomen ilmaista opetusta ponnahduslautana Aasiasta unelimiensa Yhdysvaltoihin. Tällöin erinomaiset paperit ovat välttämättömät, sillä sellaiset takaavat stipendin sikäläisiin yliopistoihin.

      Poista
  3. Lienee jokaiselle vähänkään asioita ymmärtävälle selvää, että valtion täytyy leikata menojaan. Aivan yhtä selvää on, että leikkauksen kohteita on viisainta etsiä sieltä, missä niiden kehitystä ehkäisevä vaikutus ja kansalaisiin kohdistuva kipu on pienin. Näinhän yllä olevassa kirjoituksessa aivan oikein todettiin. Osoitettiin myös kaksi menoryhmää, joihin leikkaukset on viisasta kohdistaa, organisaation sisään kertynyt läski ja ei-kansalaisille kaadettava vastikkeeton raha. Edellistä edustavat ne erilaiset hallintovirkaihmiset, yhdenasianvaltuutetut, nollatutkijat ja muut vastaavat, joiden määrä on jatkuvasti paisunut varsinaista suorittavaa ja tuloksellista työtä tekevien kustannuksella. Jälkimmäistä edustavat ne vastikkeettomat terveydenhoito-, sosiaali- ja koulutuspalvelut, joita tarjotaan eräänlaisena kehitysapuna jopa maassa laittomasti oleskeleville. Jäljelle jää kuitenkin kysymys, miten leikkaukset saadaan kohdistumaan oikeisiin kohteisiin. Käytäntö kuin näyttää valitettavasti olevan se, että leikataan sieltä, missä kipeimmältä tuntuu ja jätetään nämä poliittiset rälssit ja ideologiset siltarummut rauhaan.

    VastaaPoista
  4. Ymmärtääkö kansa, että muualla Euroopassa on jo käännytty ulkomaalaisille jaettavia sosiaalietuuksia vastaan. Kansallisista verovaroista ammennetut etuudet hyötyturisteille ovat nostattaneet Tanskassa uskomattoman kiivaan vastustuksen. Meillä lehdistö ei inahdakkaan. Tanskassa erityisesti itäeurooppalaisille työntekijöille kotimaihinsa maksettava lapsilisä (børnecheck) järisyttää jo EU-vaaliasetelmia, ja EU-skeptikot johtavat selvästi mielipidemittauksia. Tanskan kansanpuolueesta on tulossa suurin puolue ja ellei ennen vaaleja mitään yllättävää tapahdu varma voittaja.

    EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään Tanskassa lukukausimaksu, eivätkä he saa tehdä työtä, etteivät veisi työpaikkoja tanskalaisilta. Kun Suomen pitää säästää, niin miksi ihmeessä ei oteta käyttöön keinoja, joilla voitaisiin lievittää suomalaisiin kohdistuvia leikkauksia.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallinen kansa ymmärtää tämän, koska heillä on vielä maalaisjärkeä tallella. Sen sijaan tekstissäkin mainittu vihervasemmisto ei varmasti ymmärrä tätä. Sitä paitsi liian monen kunnallisen päättäjän/toimijan tms. elintaso on kiinni maahanmuutosta, kuten Lieksankin tapaus on ilmeisesti näyttänyt. Maahanmuutto onkin monelle iso bisnes ja veikkaisin, että aika moni täältäkin lähtisi heiluttelemaan rasistikorttia, jos pelissä olisi viisi- tai peräti kuusinumeroisia lukuja. Minä ainakin tekisin niin.

      Suomen lehdistö puolestaan on häpeällisellä tasolla siinä mielessä, ettei sillä ole joko lupaa tai halua uutisoida ikävistä ongelmista. Halla-Ahon Lieksan vierailua seurataan kyllä tiiviisti ja "kiusallisia" kysymyksiä esitetään, mutta kukaan ei herää edes kysymään, että paljonko maahanmuutto maksaa tai mitä mieltä kansa oikeasti on tälläisestä toiminnasta. Kaikkein häpeällisin toimenpide oli viime eduskuntavaaleissa nähty ilmiselvä mollauskampanja PS:ää vastaan, joka johti siihen, että ihmiset näkivät lehdistön värittyneen tekstin läpi tosiasiat ja äänestivät "väärin". Tämä puolestaan johti siihen, että Katainen joutui tekemään hyvin heikon hallituksen, jossa on liian monta mielipidettä. Näin ollen koko Suomi halvaantui, kun sen päättävä elin ei halunnut tehdä päätöksiä, joita sen olisi eittämättä pitänyt tehdä. Ja nythän on väläytelty, että ikävät toimet jäävät seuraavan hallituksen hartioille. Joka sinänsä on ihan naurettavaa sekin.

      Itse toivon, että Suomessakin tutustuttaisiin ihan rehellisesti vaikkapa Tanskan tai Ruotsin tilanteeseen ja vedettäisiin siitä faktoihin, ei tunteisiin, perustuvat johtopäätökset. Toivottavasti näin tapahtuu.

      Poista
  5. Mikael Jalving kirjoitti blogissaan lapsilisästä, että asia, joka nyt hiertää pahasti Tanskan politiikassa on ollut nähtävissä EU-politiikassa kauan aikaa. Haluttiin avata sisämarkkinat ja suoda vapaan liikkuvuuden kautta sosiaalietujen jako työhön tuleville. Samalla avattiin lapsilisän hyväksikäyttö, mihin lyhytnäköisesti asioihin suhtautuvat poliitikot eivät kiinnittäneet huomiota. Ei ymmärretty, mihin päätökset EU:ssa johtavat. Tanskalaiset eivät enää saa päättää, mitä Tanskassa tapahtuu. Demokratian heikkous ilmenee poliitikkojen kyvyttömyydessä ajatella kauaskantoisesti. Vasta nyt on noussut kova haloo siitä, että vieraat vievät rahamme.

    Jalving viittaa David Runcimanin kirjaan The Confidence trap, missä käsitellään demokratian ongelmia, asioihin ei rauhan aikana puututa riittävän nopeasti. Demokratialla on hyvä perusta, sellaista ei itsevaltius koskaan tavoita - kansa. Mutta kansa reagoi hitaasti - kansa näkee ja tunnistaa ensimmäiseksi ongelmat, mutta silti monesti liian myöhään. EUhan on maanosan eliitin itse itseään täydentävä klubi, ei kansan valitsema. (Historien om børnechecken viser demokratiens svaghet, Lapsilisän historia osoittaa demokratian heikkouden).

    VastaaPoista
  6. Me emme elä demokratiassa vaan demofobiassa jossa vaaleilla valitut politikot pelkäävät niinsanottua yleistä mielipidettä jonka peilaajaksi he valtamedian käsittävät.

    Politikkohan on pässyt lihapatojen ääreen miellyttämällä maksimaalista määrää ihmisiä. Miellyttääkseen ihmisä politikon täytyyrakentaa itselleen hyväntahtoinen fasadi joka taas ei kestä ikävien päätösten tekemistä.

    Ihmiset eivät ole järkiolentoja vaan tunneolentoja ja mitä koulutetumpi ja älykkäämpi ihminen on, sitä vaikeampi hänen on nähdä taitavan välistävetäjän retorisen sumupilven läpi. Kaikki haluavat olla hyviä ihmisiä, hyvän puolella pahaa vastaan, taistella tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puoesta vaikka useimmiten nuo ovat toisensa poissulkevia atribuutteja.

    Timo Hännikäinen on kirjoittanut useita pirullisen kohdalleen osuvia artikkeleita ja esseitä siitä pohjattomasta typeryydestä mihin ainoastaan älykäs ja korkesti koulutettu ihminen kykenee.

    VastaaPoista
  7. "Poliitikot pelkäävät niin sanottua yleistä mielipidettä jonka peilaajaksi he valtamedian käsittävät".
    Aika lähelle. Poliitikot todella taitavat kuvitella valtamedian edustajien edustavan yleistä mielipidettä. Näinhän ei tietenkään ole muuta kuin satunnaisesti. Todellisuudessa valtamedian edustajat edustavat etupäässä omaa itseään ja pelkäävät yleistä mielipidettä jopa enemmän kuin poliitikot.

    VastaaPoista
  8. Joskus aikaisemmin kun noita lukukusmaksuja viime kerran koitettiin saada voimaan (oliko ennen viime eduskuntavaaleja?), niin niiden vastustajien yksi argumentti oli, että säästöjä ei tulisi, koska rahat menisivät stipendeihin.

    Mihin ihmeen stipendeihin? Ilmeisesti homma meni niin, että joltain valiokunnalta tai muulta poliittisesti motivoituneeta taholta oli etukäteen pyydetty joku mietintö/selvitys/esitys lukukausimaksusta. Esitykseessä sitten ilmeisesti ei olut sellaista vaihtoehtoa, että asetetaan lukukausimaksut, mutta ei makseta mitään stipendejä tai ainakaan niin paljoa. Markkinoinnin opit ovat ilmeisesti menneet perille. Annetaan sellaiset vaihtoehdot, että saadaan haluttu vaihtoehto näyttämän hyvältä.

    Pistäkää mekille, jos joku täläkin kertaa alkaa puhumaan jostain stipendeistä.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!