sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Suo siellä, vetelä täällä

Ylen uutisten mukaan valtionhallintoa organisoidaan uudelleen rankalla kädellä. Tämä kuulostaa nykyisessä taloustilanteessa oikean suuntaiselta päätökseltä, mutta mieleni tekee kuitenkin lausua pari kommenttia tähän liittyen. Näin siksi, että uutisessa on muutamia huolestuttavia piirteitä.

Niistä ehdottomasti ensimmäinen ja tärkein on se, että uutisen mukaan "kukaan ei pohdi sitä, mikä vaikutus uudistuksilla on, mutta tehokkuutta haetaan."

Tämä kuulostaa suorastaan pelottavalta: ihan kuin olisi tarkoitus tehdä iso uudistus ison uudistuksen vuoksi. Sellaisessa menee helposti lapsi pesuveden mukana; tai tulee tehdyksi näennäissäästöjä. 

Jälkimmäisiin saattaa viitata se, että valtio on jo nyt suunnitellut "säästävänsä" siirtämällä tehtäviään kunnille (esimerkki jos toinenkin). Julkisen talouden kannalta tämä on parhaimmillaankin nollasummapeliä, ja pahimmillaan tarjoaa mahdollisuuden maahanmuuttobisneksen kaltaiseen julkisten rahavirtojen kuppaamiseen.

Toivon siis sydämestäni, että Suomen hallituksella ja eduskunnalla on jatkossa tarkoitus pohtia sitä, mitä vaikutuksia uudistuksilla on kokonaisuuden kannalta. Väärinymmärryksen välttämiseksi ilmoitan tarkoittavani tällä sitä, että valtion tulee pienentää puhtaita hallintokuluja yksinkertaistamalla byrokratiaa (esimerkki) sekä lopettaa/vähentää toissijaisia (esimerkki) tai kokonaisuuden kannalta haitallisiksi osoittautuneita tehtäviä (esimerkki jos toinenkin), joihin rekrytoidut henkilöt voidaan samalla siirtää kortistoon etsimään tuottavaa työtä yrittäjänä tai yksityisen sektorin palveluksessa.

Toinen huolestuttava piirre uutisessa on se, että "sisäiset palvelut tilataan yhdestä paikasta". Tämä voi tietenkin monessa tapauksessa olla järkevää, mutta esimerkiksi yhtenä kohteena mainitussa hankintojen kilpailutuksessa matka hankinnan tarvitsijasta sen tilaajaan kasvaa entisestään. Näin hankintaan liittyvä syvempi osaaminen jää valtio-organisaatiossa hyödyntämättä.

Tällöin on vaarana se, että jo muutenkin ylikorostunut suora hankintahinta korostuu entisestään itse hankinnan käyttötarpeen ja siihen liittyvien riskien hallinnan kustannuksella. Tuloksena tästä on helposti se, että valtio tekee kelvottomia hankintoja näennäisen halvalla, mikä ei liene ainakaan veronmaksajan etu.

Kolmas kulmakarvoja kohottava piirre uutisointiin liittyen on se, että uudistuksen seurauksena "pääministerin ja pääministeripuolueen asemaa vahvistetaan". Jos ja kun näin käy, lienee uudistuksella syvällinen vaikutus suomalaiseen demokratiaan. 

Jo nyt vaalijärjestelmämme suosii suuria ja sorsii pieniä puolueita. Sen mukaisesti osa äänestäjäkunnasta äänestänee varmuuden vuoksi vanhoja puolueita, vaikka ohjelmallisesti jokin muu puolue olisi lähempänä omaa näkemystä (esimerkki). 

Tällä on suomalaisen demokratian uudistumisen kannalta negatiivinen vaikutus; ja mikäli politiikka polarisoituu entistä enemmän pääministerin ympärille muuttuu vaalikäyttäytyminen yhä enemmän äänestykseksi pääministeristä. Tällaisen kehityksen loogisena seurauksena on ajan mittaan kaksipuoluejärjestelmään siirtyminen, mistä on selvät merkit Ruotsissa, jonka sanotaan Ylen uutisessa olevan tämän keskittämisuudistuksen esikuvana.

Demokratiassa kaikenlaiset uudistukset ovat tietenkin sallittuja enemmistön äänillä. Erityisesti vaalijärjestelmään syvästi muuttavien päätösten takana soisi kuitenkin olevan kansan todellisen tahdon. Siksi olisi tärkeää sanoa selvästi myös tämän uudistuksen suomalaista politiikantekoa polarisoiva tavoite, jotta kansa voisi ottaa siihen kantaa. 

Kaiken edelle kirjoittamani olen tuonut esille siinä toivossa, että edelle kirjaamani seikat eivät jäisi huomaamatta päätöksentekijöiltä eivätkä kansalta. Näin valtiohallinnon uudistamisessa voidaan toivoakseni välttyä ainakin edellä kirjaamiltani ongelmilta ja siitä tulee koko valtiontaloutta oikeasti tehostava muutos. Tämä olisi kaikkien etu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

6 kommenttia:

  1. Tahtoo olla noissa julkisen puolen tehostmisesa se vika, että sieltä johtoportaasta ei vähennetä vaan suorittavasta ruohonjuuritasosta, esimerkkinä taitaa olla poliisiuudistus, kenttämiehiä vähenetäään, mutta pikkupomoja ei ? ..

    -jpt-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainen käsitys minullekin on syntynyt. Tai tarkemmin sanoen vähennykset kohdistuvat etupäässä muihin toimintoihin kuin keskushallintoon.

      Poista
    2. Väärä vastakkainasettelija31. maaliskuuta 2014 klo 14.31

      Tähän ei tarvita sen kummempaa salaliittoa kuin se, että supistukset yksinkertaisesti annetaan keskushallinnon tehtäväksi koska ajatellaan, että heillä on siihen paras asiantuntemus. Päättäjät antavat heille vain numerot, että näihin pitää päästä.

      Poista
  2. Erikoisesti suunnittelu- ja hallintoporras vain kasvaa. Vedotaan "kehitykseen", EU-direktiiveihin jne. Esim terveydenhuoltoon on pesiytynyt terveydenhuollon maisterien ja tohtorien porras. Heidän väitöskirjansa ovat a- ja b-tason yo-aineiden luokkaa. Ja sitten johtamaan esim Tampereen syöpäosastoa ilman hajuakaan käytännön työstä. Himmelit soikoon!
    PS:
    Voiko sinulle lähettää laajempia 'vuodatuksia' arvioitavaksi ja/tai aineistoksi? Email?
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän oman sähköpostini salaisena. Jos haluat, voit halutessasi laittaa "vuodatuksen" hoomafoorumin kautta yksityisviestinä, Koska tämä blogin pitäminen on vain harrastus, en kuitenkaan kovin laajoja kokonaisuuksia ehdi enkä edes halua analysoida.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!