Perussuomalaiset ulos, mutta kuka astuu sisään ja mitä siitä seuraa?

Olin eilen väärässä kun kuvittelin, että logiikka ja maan etu määrittelisivät Sipilän Keskustan ja Orpon Kokoomuksen toimintaa. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan Perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta.

Taustalla olivat neuvottelut, joista Jussi Halla-aho (ps) kertoi, ettei hän vaatinut hallitusohjelmaan muutosta, vaan ainoastaan sen noudattamista myös maahanmuuttopolitiikan osalta. Pääministeri Sipilälle (kepu) oli kuitenkin mahdotonta lähteä arvo-erojen takia yrittämään luottamuksen rakentamista halla-aholaisten Perussuomalaisten kanssa, vaikka hänen mukaansa ohjelma-asioista olisi todennäköisesti päästy sopimukseen.

Tämän päivän jälkeen on ennen kaikkea toivottava, ettei hallituskriisistä seuraa uutta suomalaisen politiikan pysähtyneisyyden tilaa. Siis historian huonoimmaksi usein mainitun Kataisen/Stubbin hallituksen toisintoa. Saman huolen ovat esittäneet suomalaiset ekonomistit.

Perussuomalaisten korvaaminen nykyhallituksessa on teknisesti mahdollista, mutta käytännössä vaikeaa. Ensireaktioiden mukaan kaksi suurinta oppositiopuoluetta eli SDP ja Vihreät lähtevät hallitukseen vain vaalien kautta. Vasemmistoliittokin edellyttää hallituksen linjaan täydellistä muutosta puheenjohtaja Anderssonin iloitessa sote-uudistuksen viivästymisestä jälleen kerran.

Myös RKP haluaa neuvotella hallitusohjelman uusiksi. Puolueen agendalla lienevät ainakin pakkoruotsin aseman vahvistaminen, rantaruotsalaisten oma sairaala ja maahanmuuttopolitiikan löysääminen. Kristillisdemokraatit eivät ole tietääkseni vielä ottaneet hallitukseen osallistumiseen kantaa, mutta ainakin alkoholilain uudistus lienee tappolistalla. Puheenjohtaja Essayah totesi myös sen itsestäänselvyyden, ettei meillä ole pian enää toimivaa hallitusta.

* * *

Tapahtuneen ensimmäisistä analyyseistä nostaisin esille Iltalehden Juha Ristamäen näkökulmakirjoituksen, jossa arvuuteltiin Sipilän ja Orpon motiiveja. Hänen mukaansa pääministeri pyrki ratkaisullaan hajottamaan Perussuomalaisen puolueen siten, että soinilainen vähemmistö siirtyisi Keskustaan. Sipilän ja Orpon puheet kello viiden tiedotustilaisuudessa tuntuivat vahvistavan tämän.

Taustalla lienee esimerkki 1970-luvulta kun Veikko Vennamon SMP:n eduskuntaryhmä hajosi muodostaen uuden lyhytikäisen puolueen. Vennamo kutsui pois lähteneitä seteliselkärankaisiksi, koska he veivät mukanaan suuren osan puoluetuesta.

Mikäli Perussuomalaisista lähtee kovin monta edustajaa se helpottaa Sipilän hallituksen jatkosuunnitelmia. En ihmettelisi, vaikka tällaisia neuvotteluja olisi käyty kaikessa hiljaisuudessa. Viisastunemme tästä jo lähitulevaisuudessa.

Erityisen mielenkiintoista on nähdä onko lähdössä puolueen tunnetuinta siipeä ja saavatko he palkakseen peräti ministerin salkun? Mikäli näin tapahtuu, olisi hämmästyttävää, mikäli nämä henkilöt voisivat jatkossa luottaa nykyisen äänestäjäkuntansa tukeen.

* * *

Joka tapauksessa nähty manööveri tulee muuttamaan hallitusohjelmaa, minkä seurauksena Suomi muuttuu ainakin hetkeksi epävakaammalle pohjalle. Siltä varalta on syytä toivoa, että taloutemme on viimeisen vuoden aikana ehtinyt vahvistua niin paljon, ettei poliittinen myrsky häiritse liikaa sen menestystä.

Perussuomalaiset siirtynevät nyt nähdyn päätöksen seurauksena entistä maahanmuuttokriittisemmäksi. Se tarkoittaa lähentymistä muun Euroopan maahanmuuttokriittisten kanssa. Läheiseksi sisarpuolueeksi muodostunee Ruotsidemokraatit, jonka tavoin halla-aholaiset Perussuomalaiset päässevät oppositioon eristyksiin.

Ironista kyllä, ainakin lyhyellä aikavälillä Jussi Halla-ahon triumfista Perussuomalaisten puheenjohtajaksi seurannee humanitaarisen maahanmuuton kiihtyminen kehitysmaista Suomeen kaikkine seurauksineen. On siis toivottava, että kaikki ne arvelut, joita minäkin olen tässä blogissa esittänyt tällaisen maahanmuuton turmiollisuudesta, osuvat yhtä selvästi vääriksi kuin eilinen kirjoitukseni hallituksen jatkamisesta.

* * *

Lopuksi vielä yksi erityishuomio. Vuonna 2012 oli vaikea kuvitella kuinka merkittäväksi Jussi Halla-ahon saama poliittisesti motivoitu tuomio muodostuisi vuonna 2017. Sen oikeuskäsittelyn aikana mainittiin erikseen, että "logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei... ole todellista merkitystä".

Itse tuomiohan tuli lopulta kirjoituksesta, jossa muokattiin suomalaisista Kaleva-lehdessä esitetty väittämä, jota julkisen sanan neuvosto ei suostunut ottamaan käsittelyynsä, somaleihin sopivaksi sekä tehtiin looginen johtopäätös islamin pyhistä teksteistä. Jälkimmäinen kieltämättä kylläkin aika roiseja sanakäänteitä käyttäen.

Nyt nuo sanakäänteet kääntyivät Halla-ahoa, Perussuomalaisia ja pelkään pahoin, että myös meitä kaikkia suomalaisia vastaan. Toivottavasti olen väärässä tässäkin asiassa.

JK kello 17:49. Luin vasta nyt eilisen Arto Luukkasen kirjoituksen. Suosittelen sitä muillekin - lukiessanne huomatkaa, että se on kirjoitettu jo eilen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaataako Halla-ahon valinta hallituksen?
Hakkaraisen tuomio osoittaa oikeuslaitoksemme etääntyneen periaatteistaan
Lepsu maahanmuuttopolitiikka tuhosi Perussuomalaisten kannatuksen